Mosbech, A., Merkel, F., Boertmann, D., Falk, K., Frederiksen, M., Johansen, K. & Sonne, C. 2009: Thick-billed Murre studies in Disko Bay (Ritenbenk), West Greenland. National Environmental Research Institute, Aarhus University. 60 pp. – NERI Technical Report No. 749.
Nalunaarusiami uani Qeqertarsuup Tunuata avannamut kangiani Appani (Innami) 2005-7-imi timmissat ineqarfiannik misissuineq oqaluttuarineqarpoq. Appani appat ineqarfiat Qeqertarsuup tunuani appat ineqarfiisa amiakkoraat, appallu tassaniittut ukiut 50-it ingerlaneranni qulerarterutertik inulerlugu ikilisimassangatinneqarput. Misissuinermi appat amerlassusiisa allanngoriartornerat kiisalu ikiliartornerannut patsisaasut paasilluarusunneqarput kiisalu immakkut angalaffigisartagaat aammalu sumiiffiit allat appaqarfimmut pingaaruteqartut nalunaarsorniarneqarlutik. Uuliasiornerup, piniarnerup akornusersuinerullu appaqarfimmut innarliinerisa killilersimaarutigisinnaasaannik pitsaanerusunik ilisimasaqalernissaq siunertaavoq. Nalunaarusiami appat pingaarnerutillugit sammineqarput, saniatigullu taateraat amerlassusiinik, piaqqiorluassusiinik kiisalu ukiup kaajallakkiartorneranit sunnerneqartarnerannik misissuinerit naatsunnguamik eqqaaneqarlutik.
Misissuinerit Qeqertarsuup Sioraani uuliasiornermut atatillugu periusissiorfiusumik avatangiisinik naliliinermi atugasamik tamatuma sunnerneqanngikkallarnermini qanoq issusianik misissuineruvoq, maannamullu paasisaagallartut matumuuna nalunaarusiarineqarlutik (Mosbech et al. 2007). Periusissiorfiusumik avatangiisinik naliliineq nutartigaq Qeqertarsuup Sioraani uumasunik misissuinernik suli allanik imalik 2010-imi saqqummersilersaarneqarpoq. Aammattaaq kisitsineq Pinngortitaleriffiup timmissanik imarmiunik malinnaaffiginninneranut ilaavoq kiisalu Kalaallit Nunaata Arctic Councils CAFF International Murre Conservation Strategy and Action Planimik (Issittumi Siunnersuisoqatigiit Appanik nungutsaaliuinerannik) timitaliineranut ilaalluni. Issittumi tamarmi appaqarfinnik misissuisarnernit paasisat pigineqaleriarpata appat qanoq issusii allanngorarnerilu paasilluarneqarnerulissapput. Tassa ilisimasat appat aqunneqarnerannik siunnersuinermi atugassat pissarsiarineqassapput.
Appaqarfik tamarmi toqqaanartumik kisitsinikkut assiliissullu atorlugu kisitsinikkut kisitsivigineqarpoq (Kapitali 2). Appaqarfimmi sumiiffinni aalajangersimasuni appat amerlassusiisa ullup unnuallu ingerlaneranni allanngorarnerat aammalu ullormiit ullormut allanngorarnerat misissorneqarpoq taamaaliornikkut kisitat tamarmiusut iluarsisinnaajumallugit. Kisitsinermit paasisaq nalorninaannerpaaq 2.447-iutinneqarpoq 19. juli 2006-imilu toqqaanartumik kisitsinikkut naatsorsorneqarsimalluni taavalu ullormut unnuamullu kiisalu ullormiit ullormut allanngorarneranut iluarsisaalluni. Appat ineqarfimminni qanoq sivisutigisumik uninngaartarnerat naatsorsuutigalugu appat ineqarfimminniittut aappariinnut piaqqiortunut 1.835-inut naatsorsorneqarsimapput.
Appani appaqarfimmi siusinnerusukkut kisitsineq 1998-imi ingerlanneqarpoq, taamanilu ineqarfimmiittut 3.415-inut sanilliussisarnikkut missingerneqarput. Tassa 28%-imimik ikileriarsimapput, tassa 1998-2006-imi ukiumut 4%-imik ikileriartarsimallutik.
Ataatsimut kisitsinertigut aammalu sumiiffinni annikinnerusuni sukumiisumik kisitsinertigut malunnarpoq 2005-imiit 2006-mut appat piaqqiortut amerleriarsimasut. Ilorraalli tungaanut aallariarnerat persuarsiutigisariaqanngilaq. Tassami ukiumiit ukiumut allanngorartaqimmata imaanngilaq appaqarfimmi pissutsit ajorsiartornerat tamatumuunakkut illuanut saassimasoq.
Amerlassusiisa allanngorat qanoq pissuseqarnersoq paasiniarlugu Appani appaqarfimmi appat pisariitsumik uuttuusiorneqarsimapput. Tunngaviit arlallit aallaavigalugit ikiliartoratik amerlanerpaamik pisarineqarsinnaaffii uuttuummi missingerneqarput (Kapitali 3). Uuttuusiami naatsorsukkat Piniarneq atorlugu pisanik nalunaarutinut sanilliunneqartarput. Pisanik nalunaarutini takuneqarsinnaavoq 1993-2001-imi qaammatini juni aamma julimi ukiumut pisat Ilulissat Kommunianni 100-iniit 206-imut amerlassuseqartarsimasut (1998-imi 40-ilusimallutik). Appat taakku inersimasuussagunavipput erniortuusut tassami piaraanerusut amerlanerit erniorfiit eqqaaniinneq ajormata. Ikiliartuutaanngitsumik pisarineqarsinnaasunut uuttuummut sanilliukkaanni ilimanarluinnarpoq aasaanerani inersimasunik erniortunik piniartarneq 2001-ip tungaanut appat ikiliartornerannut pissutaanerpaasimassasoq. Tamatuma kingorna upernaakkut aasakkullu piniartarneq inerteqqutaalerpoq. Inerteqqut taanna malinneqarpat ukiukkullu piniarneqartarnerat annerulinngippat uuttuut atorlugu takuneqarsinnaavoq appat ikiliartornerat unitsinneqarsinnaassasoq.
Erniorfiup avataani Appani appat nuuttarneri agguataarnerilu ilaatigut nalunaaqqutsikkat tigoqqinneqartarnerat aammalu qaammataasamut nassitsissusiineq atorlugu misissorneqarsimapput (Kapitali 4). Ukiut 60-it ingerlaneranni appat 2800 missaat nalunaaqqutserneqarsimapput, nalunaaqquttallu 372-it tiguneqartutut nalunaarutigineqarsimallutik. Taakku 89%-ii inersimasuullutik Qeqertarsuup Tunuani pisaasutut nalunaarutigineqarsimapput. Nalunaarutigineqartartutigut takuneqarsinnaavoq appat Appaneersut Kitaata avannaani Newfoundlandillu eqqaani ukiisarsimassasut.
Appat 27-it qaammataasamut nassitsissuseqarsimapput ullullu 112 tikillugit malittarineqarsimallutik. Appat julip naajartornerani ineqarfitsik qimakkaangamikku naluumallutik ingerlaartarput. Naluumallutik ingerlaarnerminni appat inersimasut isasarput, angutivissallu piaqqani naluumaqatigisarpai. Appat malinnaaffigineqartut angallaviisigut takuneqarsinnaavoq angutivissat amerlanersaat (15-16-it) Sullorsuakkoortartut arnavissalli avillutik Qeqertarsuaq avannaqqullugu kujaqqullugulu ingerlasartut. Kingusinnerusukkut augustimi septemberimilu appat nalunaaqqutsikkat amerlanersat Baffinip Kangerliumarngata kangimut kujasinnerusortaanut siammarsimasarput. Appat amerlanersaat Baffinip Kangerliumarngata kangimut kujasinnerusortaani isasaraluartut taamaattoq appat marluk kujammut kimmut Labradorimut Newfoundlandimullu ingerlaarsimapput. Paasisatigut inernerititaasoq tassaavoq augustip aallaqqaataata missaani appat amerlanersaat Sullorsuarmi Qeqertarsuatsiatsip eqqaatigut ingerlaartartut taamaammallu tamaani uuliamik maqisoortoqarnissaanit assorsuaq navianartorsiortitaasinnaallutik, aammalu Qeqertarsuup tunuani uuliamik maqisoortoqarnissaanut navianartorsiorsinnaaqaat maajimit tamaanga takkuttaramik.
Piaqqat uumasinnaassusiannut taamalu amerlassusiisa allanngoriartornerannut nerisaasa annertuumik killeqalernerat qanoq sunniuteqassanersoq paasiniarlugu appat aqqaamasarnerat ineqarfimminnilu piaqqaminnik nerlersuisarnerat 2006-imi misissuiffigineqarput (Kapitali 5). Nalunaarsuuteeqqat isigaanut ikkussat atorlugit aqqaamasarnerat misissuiffigineqarpoq, nerlersuisarnerallu isiginnaarlugit misissorneqarluni. Ammassaat (Mallotus villosus) 2006-imi nerisaani pingaaruteqaqaat, nerisassarsiortarnerat sivikitsunnguusarpoq aammalu piffissaq aqqaamanermut atortagaat killeqarluni (< 10%). Taamaammat 2006-imi nerisassaaleqisarsimarpasinngillat.
Appani timmissat ineqarfianni taateraat aamma ikilisimapput (Kapitali 6). 2005 aamma 2006-imi 2783-inik aamma 1811-inik inuttaqarpasissunik ulloqarpoq. 1984-imi taateraat 22000 missaanniipput, 1994-98-milu ullut 6000-iullutik, tassa ukiumut 14%-inik ikileriartarsimallutik. Ukiuni misissuiffiusuni tamani piaqqiorluarsimapput, tassa piaqqat ajoratik allisut 1.8-1.7-iusarlutik, ullullu ikinnerpaamik 10%-ii pingasuliffiusimallutik, taamaalilluni neriarfiginnerat tamatumuuna uppernarsarneqarpoq.
Misissuinermut ilanngullugu timmissat ineqarfiata qanoq takornariarfigineqartigisarnera misissorneqarpoq. Ilulissani takornariartitsisartut timmissat ineqarfiannut aalajangersimasumik takornariartitsineq ajorput, ilaatigut ungasippallaarnerat (ulluinnarlugu angalaffiginissanut) pissutaatinneqarpoq, ilaatigullu takornarianit ilulissanik kusanaqisunik takunnikkusunnerusartunit aalajangersimasumik soqutiginnittoqannginnera patsisaatinneqarluni. Aammali timmisat ineqarfiani timmissat ikiliartornerat aammalu inerteqqutaasumik piniartunik naammattuuisoorsinnaaneq ineqarfiup takornariarfiuallaannginneranut patsisaasutut oqaatigineqarput.
Upernaakkut Qeqertarsuup tunuani piniartarneq unippat aammalu 2006-imi nerisassarissaarneq takusarput ukiuni amerlanerni atuuttarsimappat appat amerliartoqqilernissaminnut periarfissaqartutut isumaqarfigaavut.
Nalunaaqutsikkat pisarineqartarnerannit nalunngilarput atlantikup avannaata appai tamarmik Canadami Kitaanilu ingerlaartarnerminni ukiisarnerminnilu akuleruttartut. Tamanna aallaavigalugu CAFF-imi uuttuusiorniarneqarsimavoq sumiiffinni assigiinngitsuni piniartarneq aammalu Canadami uuliamik mingutsitsineq (ukiumut appanik 200.000.-inik naleqartartutut missingerneqartoq) qanoq sunniuteqartarnersoq, paasissutissalli tamakku timmissat ineqarfiinut attuumassuserneqarnissaminnut amigarpallaarput. Qaammataasamut nassitsissusiinikkut ingerlaartarfiisa ilaat nutaanik paasisaqarfigineqarput, kisiannili piaqqiorfinnit assigiinngitsuneersut piaqqiornerup naliginngisaatigut qanoq akulerussuuttarneri pillugit paasiniaassutissaqalersimavoq nutaarluinnarmik, tassa sumiissusersiut (qaammanermik uuttortaat) grammialuinnarnik oqimaassusilik timmissallu isigaanut ikkunneqarsinnaasoq. Sumiissusersiutit qaammataasamut nassitsissutitut sumiiffimmik uniujaatsiginngillat, kisiannili ukiisarfiisa sumiinnerinik aqqutigisartagaannillu pingaarnerusunik paasiniutigissallugit naammalluinnarput, kiisalu pisariinnerupput, akikinnerullutik aammalu qaammataasamut nassitsissutiniit sivisunerusumik sumiiffinnik nalunaarsuisarlutik. Aamma nalunaarsuuteeqqat tamakku ilaat aqqaamasarnerinik uuttortaasinnaapput taamalu sumiiffinni assigiinngitsuni appat neriniarlutik qanoq ilungersortigisariaqartarnerat nalunaarsinnaavaat, paasisassallu tamakku silap allanngornerata sunniutaanik naliliinermut pingaarutilerujussuupput.
Full report in english in PDF format (4,4 MB)
