Schiedek, D., Asmund, G., Johansen, P., Rigét, F., Johansen, K., Strand J., & Mølvig, S. 2009: Environmental monitoring at the former lead-zinc mine in Maarmorilik, Northwest Greenland, in 2008. National Environmental Research Institute, Aarhus University. 70. pp. – NERI Technical Report no. 737.
Maarmorilimmi Uummannap kommuniani ittumi aatsitassarsioqatigiiffik Greenex A/S 1973-imiit 1990-imut aqerlussamik zinkissamillu qalluinermik ingerlataqarpoq. Aqerlussaq zinkissarlu annermik nassaasaavoq qaqqami Inngili Qernertumik taaguutilimmi. Qaqqami tassani aatsitassaq 600 meterinik qatsissusilimmiit piiarneqarpoq Affarlikassaanullu silaannakkut ikaartaassuit atorlugit Maarmorilimmut suliarinneqarfissaanut aqqussorneqartarluni. Aqerloq zinkilu akuiakkat umiarsuarnut usiliussuunneqartarput Europamilu aatsiterivinnut ingerlanneqartarlutik.
Aatsitassarsiorfiup ingerlanerata nalaani mingutsitsineq qassiinik aallaaveqarpoq. Akuiagassap aserorterneqarneratigut akuiakkallu angallanneqarneratigut avatangiisit pujoralatserneqartarput. Aserorternerlukuttaaq pujoralatsitsisuusarput, aammali aqerlumik zinikimillu imermut taratsumullu seerititsisarlutik. Mingutsitsinerpaajuppulli akuiarnerlukut ”tailings”-inik taaneqartartut Affarlikassaanut eqqarneqartartut immamullu kiviorartartut. Aatsitassarsiorfik matummat aserorternerlukut qallorneqarput Affarlikassaanilu akuiarnerlukut ”tailingit” qaavinut iliorarneqarlutik.
Kangerlunni Maarmorillup eqqaaniittuni avatangiisit 1972-imiilli misissuiffigineqartarput taratsup, marraap, naasut uumasullu misissuagassanik katersuiffigisarnerisigut. Nalunaarusiami matumani saqqummiunneqarput misissuinernit 2008-imi ingerlanneqartunit paasisat, kiisalu avatangiisit tamaani qanoq issusii naliliiffigineqarputtaaq. Paasisat ukiuni siuliini paasisanut sanilliunneqartarput.
Aqerlup zinkillu aatsitassarsiorfimmiit pujoralatserinikkut siammarsimanerat misissorneqartarpoq tamatuma eqqaani qillinerit (ujaqqat naaneri) aqerlumik zinkimillu akoqarnerinik misissuiffigiumallugit katersortarnerisigut misissoqqissaartarnerisigullu. Naasut taakku pujoralaap nakkaanerinik uuttuutigineqarsinnaasarput qaamikkut silaannarmiit inuussutissamik taamaallaat piortortarnertik pissutigalugu. Qillinerit 2007-imi mingutsitaanngitsumiit Maarmorillup eqqaannut nuunneqartut 2008-imi aqerlumik zinkimillu akoqarnerulersimapput. Affarlikassaani, Qaamarujummi Qeqertannguanilu erseqqivissumik aqerlumik akoqalersimapput, tassa akoqanngitsunut naleqqiullutik grammimut 2 aamma 10 mikrogrammit akornanni akoqalersimasaramik. Zinkimik akui taama qaffasitsiginngillat Maarmorilimmullu qanittumi taamaallaat akoqarnerulersimallutik. Pujoralatsigut mingutsitsinerup allanngoriartornera paasilluarumallugu 1996-imiit qillinernik nuussisalernermiit allanngorsimaneranik malunnartoqanngilaq.
Aatsitassarsiorfiup ingerlagallarnerani Affarlikassaani imaq aqerlumik zinkimillu akulerujussuuvoq, pingaartumik immap naqqata ernga. Aatsitassarsiorfiup matunerata kingorna kangerluup erngata saffiugassamik akui annikilleriaqaat. 1995-imiit (aammattaaq 2008-imi) aqerloq 1988-89-imiit aatsitassarsiorfiup ingerlagallarnerata nalaaniit 1000-eriaammik annikinneruvoq. Zinkimik akoqarnera aamma annikinnerugaluartumik annikilliartorpoq, 2008-imilu taamaallaat 1988-89-imit arfineq-pingasoriaammik annikinneruvoq.
Qeqqussat (equutit) (Fucus vesiculosus and Fucus distichus) ulluttagaani naasartut imermit avatangiisiminnit saffiugassanik tigooraasaramik immap mingutsinneqarsimaneranik uuttuinermut atorneqarsinnaapput. Qeqqussat 1981-imili misissuiffigineqartarput, piffissarlu misissuiffiusartoq (1981-2008) tamaat isigigaanni aqerlumik zinkimillu akoqassusiat appariartorsimavoq pingaartumik aatsitassarsiorfiup matuneqarnerata kingornagut, aqerloqassusiallu zinkeqarneraniit appariartoruvoq. 2008-imi Affarlikassaani, Perlerfiullu Kangerluata avannamut sineriaani Qaamarujummi aqerloq zinkilu qaffasipput.
Uillut ulluttagaaniittut immamiit taratsumik, uumassusilinnik sunillu mikisuaqqanik tigooraasaramik immap mingutsitaasimaneranik uuttuinermut atorneqarsinnaapput. Uillut aqerlumik zinkimillu akoqassusiat aatsitassarsiorfiup matunerata kingorna appariarsimaqaaq, aqerlortaqassusialli annikitsuinnarmik appariartorpoq uillut aqerloq tigoreersimasartik peerneq sapilertarmassuk. Uilluni 2008-imi katersorneqarsimasuni Affarlikassaaniittut, Qaamarujummiittut aammalu Perlerfiup Kangerluaniittut allanit qaffasinnerusumik aqerlortaqarput, Maarmoriliulli eqqaani piffimmi annikitsumi taamaallaat allanit annerusumik zinkitaqarlutik. Siusinnerusukkut uillut ima aqerlortaqartigigaluarput kangerlunni taaneqartuni nerineqannginnissaat siunnersuutigineqartarluni. 2005-imiilli misissuisarnerit takutittarmassuk mingutsitsineq assut annikilleriarsimasoq uilortortoqannginnissaanik siunnersuuteqarfiusut Affarlikassaanut, Qaamarujummut aammalu tamatuma kitinnguanut annikillineqarnissaa siunnersuutigineqarpoq.
Kanajoq nalinginnaasoq (Myoxocephalus scorpius) uninngaarnerusartuugami Maarmorillup eqqaani aalisakkat mingutsitaasimanerannik misissuisarnermi atorneqartarpoq. Saarngini tinguanilu aqerloq annikilliartorsimavoq, naleqqiussiuffiusunilli suli marloriaammik annerulluni. 2008-imi nerpiini aqerloq allanit annerusimanngilaq.
Raaja itisoormioq (Pandalus borealis) aqerlumik mingutsitsisisoqarsimaneranut aamma uuttuutaasinnaavoq. Qaamarujummi raajat nerpiini aammalu niaquini/qalipaani aqerloq piffissami misissuiffiusartumi kiisalu 2008-imi annikitsuinnaasimavoq.
Kangerlunni Maarmorillup eqqaaniittuni aqerlup qaffasinnera pissutigalugu inuit tamaani aalisakkanik allanillu nerisaqartartut aarlerisarput. 2008-imi misissuinerni aqerloq killigititanit annikinneruvoq uillut sumiiffinni taaneqartut eqqaasanngikkaanni.
2008-imi misissuinertigut takutinneqarpoq Maarmorillup eqqaani – aatsitassarsiorfip 1990-imi matuneraniit ukiut 18 qaangiunnerani – suli mingutsitsineqartoq avatangiisini aqerlup zinkillu allanit qaffasinneruneranik uuttuiffiusinnaasumik. Ukiulli arlallit isigigaanni mingutsitsineq ataatsimut isigalugu annikillisimaqaaq, pingaartumik aatsitassarsiorfiup 1990-imi matunerata kingorna, sumiiffiillu aqerlumik zinkimillu mingutsitaasimasut annikilliartuinnarput. Massakkut annermik Affarlikassaa Qaamarujullu sunnerneqarsimanerminnik takkuissaapput.
Aatsitassarsiorfimmiit eqqaakkat (akuiarnerlukut “tailings” aammalu aserorternerlukut “waste rock”) Affarlikassaanut eqqarneqarsimasut suli kangerluup naqqata ernganik mingutsitsipput. Qaqqami Inngili Qernertumi aserorternerlukut qimanneqarsimasut kangerlummut seerinermikkut pujoralatsitsinermikkullu aamma aqerlumik zinkimillu mingutsitsisuupput.
Hele rapporten på engelsk i PDF-format (4.4 MB)
