Aastrup, P. & Boertmann, D. 2009. Biologiske beskyttelsesområder i Nationalparkområdet, Nord- og Østgrønland. Danmarks Miljøundersøgelser, Aarhus Universitet. 90 s. – Faglig rapport fra DMU nr. 729.
Nalunaarusiaq una nalunaarummut siusinnerusukkut nassiunneqarsimasumut (Astrup et al. 2005) ilassutaallunilu nutaterutaavoq. Nutarterutitaata siunertaraa ilisimasat nutaat nalunaarutip siulliup saqqummernerata kingornagut pissarsiarineqarsimasut saqqummiunnissaat aammalu nalunaarutip taassuma saqqummernerata kingornagut apeqqutit arlallit Kalaallit Nunaanni Nationalparkip Namminersornerullutik Oqartussaniit ingerlanneqarnerani suliamut atatillugu saqqummersimasut passukkumallugit. Nalunaarutit taakkua marluullutik siunissami Tunumi Nationalparkip Ittoqqortoormiillu avannaanni allorniusap sanimukartup 70ºN-ip avannaata pinngotitamut uumasuinullu tunngatillugu aqutsivigineqarnissaani tunngavissaaniassapput.
Nalunaarusiaq tamatuma aatsitassarsiornermut, takornariaqarnermut tamaanimiunillu atorneqarneranut tunngatillugu ingerlataajumaartutut ilimagineqarsinnaasunut pingaarnernut takussutissaavoq.
Ingerlatat taamaattut allanngorartuusarput, ilaat pisuinnarluni takornariarnerusarlutik ilaallu sivisuumik ujarlernerullutilluunniit peqartillugu atortussiassanik piiaanerusarlutik. Akornusersuinerit sunniutigisartagaat allanngorartuusarput, sivikitsumik uumasunik qimaatitsermiit sunniuteqangaanngitsumiit sunniutaasarlutik sivisuumik sunniusimasartut uumasoqatigiit ikileriarsinnaanerannik aarlerinartorsiortitsisinnaasut.
Nationalparkimut tunngatillugu pingasut assigiinngitsut siunnersuutigineqarput:
Uumasut aalajangersut najornerusagaat (’hot-spots’), amerlanertigut annertuujusanngitsut aammalu killeqarfeqartarlutik erseqqissumik oqaatigiuminaatsunik (assersuutigalugu umimmaqarfiit). Tamakkununnga tunngatillugu inassutigineqassaaq iserfiginissaannut peqqussutit immikkut ittut ataani eqqartorneqartussat – kisiannili nationalparkimut tunngatillugu peqqussutit atuutereersut naammareersorineqarput.
Biologiimut tunngatillugu soqutiginartoqarfiit, tassaasut nunaminertat annertunerusut uumasut ilaannut pingaaruteqarfiusut imaluunniit pinngortitap ilusaatigut allanaatilliit. Nationalparkimi peqqussutit saniatigut inassutigineqassaaq uumasunik aalajangersunik peqarfiit immikkut peqqussuteqarnissaat, tamaanilu ingerlatassat tamarmik akuersissummik tunineqartinnatik erseqqissumik nalilersuiffigineqartassasut.
Nationalparki ataatsimut isigalugu peqarneruffiit biologiimullu tunngatillugu soqutiginartut avataat soqutiginartuupput. Tamakkunani immikkut killilersuinissaq inassutigineqanngilaq. Malugineqassaaq tamakkunani, Nationalparkimilumi tamarmi, ilisimasanik peqalersinnaammat peqarneruffinnik nutaanik toqqaasariaqalernermik pisariaqartitsilersumik.
Nunap assingi nalunaarsukkallut nutartigaapput ilisimasat nalunaarusiap siulliup saqqummernerata kingornagut pissarsiarineqarsimasut tunngavigalugit. Malugissallugu pingaartuuvoq bilogimut tunngatillugu soqutiginartut pingaaruteqartuummata, immaqa nalunaarummi uaniinngikkaluarlutik, aammalu taamaattut ilarpassui ima mikitigisarmata allaat naqitami ersissinnaanatik. Tamakkua, aammalu tamakkua qanitaat, bufferzonii, GIS-filinut Miljø- og Naturstyrelsenimut (APA) Namminersornerullutillu Oqartussanut tunniunneqartunut ilanngutaapput.
Nalunaarusiap Nationalparkimi Scoresbysundillu eqqaani uumasoqatigiinnut pingaarutilinnut aamma/immaqa sunnerneqarnissamut misikkarinnerusunut peqarneruffiit nalunaarsorpai. Uumasullu ilaannut tunngatillugu pisariaqartinneqaraangat peqarneruffiit avataanni bufferzoniliinissaq siunnersuutigineqarpoq.
Uumasunut ataasiakkaanut tunngatillugu peqarneruffiit pingaarutilinnut ilisimasat ilisimasallu allat tunngavigalugit biologiimut tunngatillugu soqutigisaqarfiit, uumasunut illersorneqartariaqartunut (navianartorsiortutut nalunaarsorsimasunut, inuiaqatigiit akisussaaffigisaannut, nunap nammineq pigisaanut, uumasullu qaqutigoortut) aammalu nunap ilusai (naggorissut, puilasut kissassusii allanngorneq ajortut, aakkarneqarfiit) 16-it siunnersuutigineqarput. Biologiimut tunngatillugu soqutigisaqarfiit tassaagajupput peqarneruffiit uumasut assigiinngitsut arlallit eqiterusimaffii, immaqalu aamma biologiimut tunngatillugu soqutiginartut ataatsimut isigalugu tamaani uumasuusut tamakkipajaarlutik najortagaat.
Uumasut ataasiakkaat peqarneruffii aammalu biologiimut tunngatillugu soqutiginartut GIS-filitut takuneqarsinnaapput MapInfo-formatitut.
Nalunaarusiartaaq imaqarpoq ilisimasassat suut amigaatigineqarnerannik nalunaarsuiffiugallartumik.
Hele rapporten i PDF-format (8.8 MB)
