Boertmann, D., Mosbech, A., Schiedek, D. & Johansen, K. (eds) 2009.
Nalunaarusiaq una utaqqiisaagallartumik Kalaallit Nunaata kitaata avannaani uuliamik ujarlernermut piiaanermullu tunngatillugu ingerlatanut siumut isigaluni avatangiisinik naliliineruvoq. Erseqqissumik oqaatigalugu imartami allorniusat 71° aamma 77° N-ip akornanniittumi (Titartagaq 1). Tamanna taaneqarpoq KANUMAS West-områdemik.
KANUMAS tassaavoq tamaani sajuppillatitsisarluni ujarlernissamik pilersaarut 1989-ip naalernerani aallartinneqartoq. Ingerlatseqatigiiffiit ataatsimoorussisut – KANUMAS gruppen – taamanikkut KANUMAS-eqarfinni, aamma Grønlandshavet-p kalaallinut atasortaanittumi – Kanumas East-imi - misissueqqaarnissamut akuersissummik tunineqarput.
KANUMAS gruppen-imut ilaapput massakkut uuliasioqatigiiffiusut ExxonMobil, StatoilHydro, BP, JOGMEC, Chevron aamma Shell.
Misissueqqaarnissamut akuersissut akuersissutaatillit kisermaassisussaatinneqarnerannik ilaqartinneqanngilaq. Akuersissummili annertuumik ujarlernissamut pisussaatitsinertaqarpoq. Taannartaa ingerlatsiviit KANUMAS gruppen-imiittut immikkut ittumik pisinnaatinneqarnerannik illuatungilerneqarpoq. Immikkut taamatut pisinnaatinneqarnerat atuutilersussaavoq Tunup avannaani Kitaatalu avannaani uuliamik ujarlernissamut pisinnaatitaaffiit akuersissutitaasa neqeroorutigineqarnerisigut.
Nalunaarusiaq una Danmarks Miljøundersøgelser (DMU)-mit aamma Pinngortitaleriffimmit (GN) Råstofdirektoratet suleqatigalugu suliarineqarpoq.
Nalunaarusiami sammineqarpoq imartaq KANUMAS West-ip ingerlatsivissaanit annertunerusoq (takuuk titartagaq 1). Tamatumunnga pissutaavoq uuliaarluernerup neqeroorutigineqartussamiit sumorujussuaq siaruaassinnaanerata ilanngunneqartussaanera. Nalunaarusiami naatsorsuutigineqartoq tamanna ”the assessment area”-mik (nalilersuiffigineqartumik), taagorneqarpoq.
Tamanna issittorsuarmiippoq, højarktisk zone-miippoq zone-llu taassuma biologiikkut ilisarnaataanik takuffissaalluni: Uumasut assiginngisitaat amerlavallaanngillat, nerisareqatigiit ikittuinnaapput aammali uumasuaqat annertoorsuarmik eqiteruffiinik peqarluni. Uumasut assigiinngisitaartut ikinnerat illuatungilerneqarpoq uummasut ilaasa amerlasoorujussuakkuutaarnerannik, aammalu tamakkua ilaasa nerisareqatigiinnermi pingaaruteqartuuneratigut. Imaappoq nerisareqatigiinniittut qaqugukkut amerlanerusarnerannut uumasut nerisarinnittut pingaaruteqarnerit qaqugukkut takkusimasarnerat qanorlu amerlatigisarnerat aamma apeqqutaasarluni.
Imartaq nalilersuiffigineqartoq biologiimut/uumasoqatigiinnermut tunngatillugu pisoorujussuuvoq. Minnerpaanik pilersitsiortorneq upernaakkut tamatuma ilaanni annertoorujussuusarpoq, immap naqqani uumasoqatigeeqarluarpoq aammalu uumasunik angisuunik, timmissanik miluumasunillu imarmiunik pilerujussuulluni. Timmissanut ilaapput (nunamut namminermut nunanullu allanut) pingaarutillit aarlerinartorsiortut nalunaarsorsimaffianiittunik, soorlu appat, mitit, taateraat, imeqqutaallat qilanngallu. Miluumasut imarmiut pingaarnerit (nunamut namminermut nunanullu allanut) tassaapput nannut, aarrit, qilalukkat qernertat, qilalukkat qaqortat arfiviillu.
Biologiip tungaatigut pingaaruteqartorujussuaq tassaavoq Aakkarnersuaq, Nordvandet, Qaanaap kommuniata Ellesmere Islandillu akornannittoq. Tamanna ukiuugaluartoq ammaannangajattuusarpoq upernaakkullu uumasuaqqanik pinngorartitsineq tamaani eqqaaniittunut suli sikkuusunut naleqqiullugu piaarnerujussuarmik aallartittarluni. Taamaanera pissutigalugu immaq tamanna miluumasut imarmiorpassuit timmiarpassuillu katersuuffigisarpaat, ilaatigullumi tamaani inuit nunassivissinnaanerannik tunngavissaliisimalluni. Assersuutigalugu Aakkarnersuup tamatuma Kalaallit Nunaannut sineriai atuarlugit silarsuarmi appaliarsuit tamarmiusut 80 %-ii sinnerlugit piaqqisarput; nalilerneqarsimallutillu aappariikkuutaat tamaaniittut 30 millionit sinneqassasut. Uumasut pingaarnerit tassaapput timmissat assigiinngisitaartut miluumasullu imarmiut qulaani oqaatigineqartutut aakkarnersuarmi ingasavittartut.
Qalerallit kinguppaallu nalilersuiffiup kujasinnersssortaani iluanaarniutigalugit aalisarneqarput aammalu nammineq atugassanik piniarneq aalisarnerlu inoqarfinni sinerissamiittuni ingerlataapput pingaaruteqartut.
Uuliasiorfimmi ukioq kaajallallugu inuuneq ingerlasartoq sapinngisamik ingerlatat pisartullu misilittakkat tunngavigalugit avatangiisinut sunniuteqarnerusartut pingaarnerutillugit nalilersorniarneqarsimapput. Kalaallit Nunaannili uuliamik piiaanermik misilittagaqartoqanngimmat tassunga tunngatillugu ingerlatanik nalilersuinerit aalajangersumut tunngatinneqanngillat, allamili, sapinngisamik maani pissutsinut assersuunneqarsinnaasumiittuni misilittakkanik tunnavilersorniarneqarsimallutik. Pingaartumik Prince William Sound-imi, Alaskamiittumi 1989-imi uuliaarluerujussuarnermut tunngatillugu naqitigarpassuit, norskit Barentshavet-mi (2003) uuliasiornikkut ingerlatanut tunngatillugu avatangiisinik naliliinerat aamma Arktisk Råd-ip nalunaarusiaa saqqummerlaavik ”Arctic Oil and Gas Assessment”, suli manna tikillugu ilaanakortumik internet-ikkut takuneqarsinnaasoq, isumassarsiorfigineqarsimapput (Link).
Ingerlatanik naliliinerit
Nalilliinerni klimap pissusii massakkut atuutut toqqammavigineqarput. Klimalli allanngorneri ukiuni qulikkuutaani aggersuni nalilersuiffimmi annertuumik avatangiisinik allanngortitsiumaartut ilimagineqarpoq. Pingaartumik sikuusarnerata allannguuteqarnissaa ilimagineqarpoq. Tamatumalu inooriaatsimi pissutsit allanngornerat, aamma uumasoqatigiit ilaasa takkusimaartarnerata siammartarneratalu annikillisinneqara, uumasulli allat takkuttalerumaarnerat tamaaniilerumaarnerallu kinguneriumaarpaa.
Ujarlerneq
Uulliamik ujarlernikkut ingerlatat utaqqiisaannaagallarput, tammannalu ukiualunnik sivisussuseqarajuppoq, tamakkualu amerlanertigut akuersissuteqarfimmi sumi tamaani simmarsimallutik ingerlanneqartarlutik. Aammalu tamakkua imarorsimanerinnaani, tassa aasaanerani ukiakkut oktoberip ingerlalerneranut ingerlanneqartarput. Uuliamik iluaqutigineqarsinnaasumik nassaartoqanngikkaangat ingerlatat unitsivinneqartarput. Uuliamilli nassaartoqaraangat ingerlatat piiaaninngorlutik uuliaqarfimmik iluaquteqarninngortarput, (ataaniittoq takuuk).
Ujarlernikkut ingerlatat sunniineri pingaarnerit tassaasarput nipiliornikkut akornusersuinerit (soorlu sajuppillatitsisarluni misissuinertigut, immap naqqani qillerinikkut helikopterimillu ingerlasoqartarneratigut). Ilimagineqarpoq sullivigineqartorpiami annertoorsuunngitsumik qaangiukkumaartumillu tammakua sunniuteqarumaartut, tassami sunniutissat pikkunarnerusut pinngitsoorneqarsinnaammata mianersortumik iliuuseqarnikkut, soorlu ingerlatat sumiiffinni piffissanilu sunniuteqarnerluffiusinnaasuniitsinnaveersaarnerisigut.
Pingartumik ukiuunera ingerlatanik nipiliortunik misikkariffiusarpoq, pingaartumik ilaatigut qilalukkat qaqortat qernertallu, arfiviit, aarrit ussuillu tamaaniittarmata, ujarlernikkulli ingerlatat ukiup taamaalinerani, uumasut taagorneqartut tamaaniinnerata nalaani, ingerlanneqartarnissaat naatsorsuutigineqanngilaq. Qilalukkalli qernertat aasaanerani Qimusseriarsuarmiittarnerat pingaartorujussuuvoq, aammalumi qilalukkat qaqortat qernertallu sineriak Upernaviup Uummannallu kommuuniiniit, uuliasiornikkut ingerlatat ukiunerani unitsinneqartinnagit atorneqartartut, aqqusaarlugit Qimusseriarsuakkoortumik ingerlaartarfeqarput.
Annertuumik sajuppillatitsisarluni misissuinerit qalerallit tamaaniittut qimagukkallartissinnaagunarpaat, tamannalu aalisarfinni pingaaruteqartuni pissappat misissuinerit aalisarnermut ajortumik sunniuteqarsinnaassapput. Aalisakkanilli allanik misissuinerit taamattut sunniuteqarneq sivisunavianngitsutut isigaat. Suffisarfiit nalinginnaasumik sajuppillatitsisarluni misissuinernit ajoquseruminartutut isigineqartarput, qalerallilli nalilersuiffimmi suffineq ajorput taamaattumillu tamaani taanna ajornartorsiutaanngilaq.
Sajuppillatitsisarluni misissuinernit kinguppannut tamaaniittunut imaluunniit tamaani sumiiffinnut assigiinngitsunut agguataarsimanerannut sunniuteqarnissaat ilimagineqanngilaq.
Miluumasut imarmiut neriniarfimminni ingerlaartarfimminnilu misissuinerit akornusersuinerat pissutigalugu qimagussinnaanerat aarleqqutigineqarsinnaavoq. Kisiannili taamatut sunniuteqarnera sivikitsuinnaajumaartoq naatsorsuutigineqarpoq (immaqa sapaatip akunnialuinik qaammatinilluunniit), tamatumani ingerlatat unittussaanerat tunngavigineqarpoq.
Uppernarsineqarnikuuvoq qamutillit silaannarmik imaqartut sajuppillatitsisarnikkut misissuinermi atorneqartartut aalisakkat suaannik aalisagaaqqanillu tukerlaanik toqutsisinnaammata taakkua 5 m sinnernagu ungasissuseqarsimagaangata. Aalisakkat piaqqiverujussuini annertuumik sajuppillatitsisarluni misissuinerit aalisagaaqqanik tukerlaanik amerlasuunik toqoraasinnaanerat aalisakkat inersimasut amerlassusiannut sunniuteqarsinnaanera Norgime aarleqqutigineqarpoq. Taamatut aalisagaaqqat amerlasoorsuuffiinik kalaallit imartaanni ilisimasaqartoqanngilaq, amerlasuullu taamatut ataatsimoortarnerat upernaakkut pisarpoq sajuppillatitsisarluni misissuinerit nalinginnaasumik aallartittarnerat sioqqullugu. Sajuppillatitsisarluni misissuinerit annertunerusumik aalisagaqatigiinnut sunniuteqarnissaat aarlerigisariaqanngitsoq naliliineqarpoq.
Ujarlerluni qillerisarnerit ingerlatanut nipiliortunut ilaapput. Qillerineq nammineq, aammalu maskiinat sarpiillu qilleriviusumik illikarnaveersaartitsisut (qilleriviusussani tamani imaq qilleriviit naqqanut tunngatillugit qajannaakkat atornissaannut itivallaarpoq) sakkortuumik nipiliortuupput. Taamatut nipiliornermut miluumasut imarmiut, minnerunngitsumillu arferit, misikkarissuunerarneqartarput. Taamaattumik qilalukkat qaqortat qernertallu, arfiviit aarrillu najortakkaminnit pingaaruteqartuniit qimaatinneqarnissaat aarleqqutigineqarsinnaavoq. Qilalukkanulli qaqortanut, aarfivinnut aavernullu tunngatillugu aarlerianartoq anikitsuinnaavoq, tassami misiligaalluni qillerinerit ukiarluarneranik naleruisimasarnerat sivikitsuinnaasarmat. Aammali tikaagulliusaat, tikaagulliit qipoqqaallu aasap qaammataani qimaatinneqarsinnaanerat aarleqqutissaavoq. Tamatumalu tamakkua piniarneqarnerannut periarfissanik sunniisinnaanera ilimanarsinnaavoq taamaalineranimi piniarneq ingerlanneqartarmat.
Ujarlernerup nalaani qillerinermi avataangiisinik sunniinissaq aarlerinarnerpaaq uaniippoq ajutoorluni uuliamik annertoorsuarmik aniatitsisoorsinnaaneq (”blow-out”). Taamatut uuliamik aniasoornerup kingunerisinnaasai matuma ataani eqqartorneqarput.
Qillerinikkut qillernerlukut 450 m3 missiliortut pilersinneqartaput aammalu qilleriffiup sulluanut maralluk 2000 m3 missaanik annertussusilik atorneqartarluni. Qillernerlukut taakkua salinneqareeraangata immap naqqanut igiinnarneqarajupput. Taakkualu immap naqqata uumasui qanituminniittut sunnertarpai. Sunniutilli suli erseqqinnerusarput maralluk qillerinermut atorneqartoq uuliamik tunngaveqartoq atugaagallarmat, ullumikkummi taanna avatangiisinut naleqqunnerusunik imermik tunngaveqartunik taarserneqarsimavoq.
Maralluup qillerinermut atorneqartup qillernerlukullu KANUMAS West-imi sunniutissaat nalileruminaatsuupput, tassami immap naqqani uumasuusunut tunngatillugu ilisimasat annertunngeqimmata. Ilimagineqarporli ujarlernermut ataatsimut atatillugu qillerinerup sunniutigiumaagai annikitsuinnaajumaartut maralluk qillerinermut atorneqartartoq avatangiisinut sallaannerusoq atorneqarsimappata. Sunniutissat pinngitsoorneqarsinnaapput maralluk qillerinermut atugaq qillernerlukullu nunamut qallorneqartuuppata imaluunniit pumpi atorlugu qillerinerup naammassineratigut qilleriffikumut immiunneqartartuuppata.
Ineriartortitsineq tunisassiornerlu
Ujarlernermi ingerlatanut naleqqiullugu uuliaqarfiup ineriartortinneranut uuliamillu tunisassiornissamut atatillugu ingerlatat sivisoorujussuarmik (ukiuni qulikkuutaanni arlalinni) ingerlanneqarsinnaapput, ingerlatallu tamakkua ilarpassui avatangiisinut annertuumik ajoqusiisinnaasuupput. Tamakkua sunniutaasinaasut sukumiisumik pilersaarusiornikkut, periaatsinillu ”Health, Safety and Environment” (HSE)-imi, ”Best Available Technique” (BAT)-imi aamma ”Best Environmental Practice” (BEP)-imi akuerisaasunik atuinikkut sillimaffigineqarluarsinnaapput. Kisiannili tamakkua annikitsuararpassurnik aniatitsinertaqartarmata tamakkua ataatsimut katillutik ajoqusiisinnaanerannut sivisuumillu sunniusimasarnerannut tunngatillugu ilisimasat tamakkiisuunngillat (assersuutigalugu imermut tunissassiornermi atorneqartumut tunngatillugu), taannami siornani periaatsit taaneqartut atoraluaraangataluunnit atorneqartarmat.
Imeq tunisassiornermut atorneqartoq tassaavoq immami avatangiisimut aniatinneqartut annerpaartaat. Uuliasiorfik ullormut imermik 30.000 m3 tikillugu annertussusilimmik aniatitsisinnaavoq, ukiorlu kaajallallugu norskit uuliasiorfiini imeq aniatinneqartartoq 174 millioner m3 annertussuseqartarpoq. Ukiuni kingullerni erngup tunisassiornermi atorneqartup aniatitaanera isumakuluutigineqaleriartorpoq, naak taanna nunarsuarmi avaatangiisinut tunngatillugu killissatut atugassaritinneqartut malillugit salinneqartaraluartoq. Immami sikusimasumi immap qaavani erngup taamaattup immamut akuleruttarnera annikillisinneqartarmat erngup tunisassiornermi atukkap aniatinneqarneranut atatillugu aamma allanik ajornartorsiuteqarpoq. Avatangiisinut tunngatillugu erngup tunisassiornermut atorneqartup aniatinneqarneratigut avatangiisitigut ajornartorsiuteqalernissaq pinngitsoorneqarsinnaavoq imeq taamaattoq norskit Barentshavet-mut tunngatillugu ”zero-discharge” –imik politikkianni nassuiarneqartutuut imeq taanna uuliap aniavianut pumperlugu uterartinneqarneratigut.
Aniatitserujussuartitsisinnaasunut ilaapput qillerinermi maralluk atorneqartoq qillernerlukullu, tassami ineriartortitsinerup tunisassiornerullu nalaanni qillerineqartorujussuusarmat. Avatangiisinut sunniutit ujarnerlermi ataasiaannarluni qillerinermut tunngasut qulaani eqqartorneqareerput. Ineriatortitsinermi tunisassiornermilu aniatitat annertunerulluartussaapput taamaattumillu immap naqqata annertunerusup sunnerneqarsinnaanera aarlerinarnerulluni. Aarlerissutaasinnaavortaaq aalisakkat taamatut sunnerneqartup eqqaaniittut uuliamit qillernerlukuniittumit uuliasunnitsunngortinneqarsinnaammata (”tainting”). Maralluup qillerinermi atorneqartup qillernerlukullu avatangiisinik sunniinerat pinngitsoortinniarneqarsinnaavoq taaneqartut taakkua nunamut iginneqartarneratigut imaluunnit qilleriffiusimasunut immiuteqqinneqartarnerisigut.
Ineriartortitsinermi tunisassiornermilu nukimmik atuineq annertoorujussuusarpoq, uuliaqarfissuarmillu KANUMAS West-imi sananerup Kalaallit Nunaata tamakkisumik naatsitsiviit gassiinik aniatitsinera malunnaatilimmik annertusisittussaavaa. Assersuutigalugu norskit uuliasiorfiini CO2 -mik aniatitsineq Kalaallit Nunaata tamakkiisumik aniatitaata marloriaatigaa.
Sanaartukkat sumiinnerata akornusersuutillu taakkuninngaanniit pisut miluumasut imarmiut sunniuteqarnerluffigisinnaavaat neriniarfinnaaminnit qimagutivitinneqarsinnaammata ingerlaartarfimminnillu allanngortitsisariaqalersinnaagamik. KANUMAS West-imi qilalukkat qernertat, qaqortat, arfiviit aarrillu pingaartumik aarleqqunnarnerupput. Taamaalisappallu aamma tamatuma uumasunik piniagarineqartunik taakkuninnga piniarniarneq ajornarnerulersissinnaavaa.
Sanaartugassat nunamut inissinneqarneratigut taamaattut nunap ilusaanut sunniutissaat nalilersorneqarlutillu annikillilerniarneqartariaqarput, tassami nunap tamatut atorneqartup takornarianit soqutiginannginnerulerneranik kinguneqarsinnaammat.
Annertuumik helikopterinik angallanneq timmissat miluumasullu imarmiut najugannaaviniit pingaarutilinniit tatamisillugit qimaatinneqarnerannik aamma kinguneqarsinnaavoq.
Ineriartortitsiviusumi tunisassiorfiusumilu immap naqqatigut atortulersuutit (piiaaviup milluaavii ruujorillu) qilleriveqarfiillu assigiinngitsut allat ivertissorneqarnerisigut aalisarneq periarfissamigut annikillileriffigineqassaaq. Sanaartukkammi taammaattut isumannaallisaaneq pissutigalugu nalinginnaasumik 500 m-init qaninneruleqqusaaneq ajorput.
Uulia tunisassiarineqartoq umiarsuarnik uuliamik usilersulersinnatik imermik ballasterisimasaminnik igitseqqaartartussanit, assartorllugu aallarussorneqartussaavoq. Taamatut igitsisarneq uumasut kissaatigineqanngitsut (imaappoq tamaani uumasooreersunik tatisillutik siaruariartortarsinnaasut) kalaallit imartaanni takornartaagaluartut eqquneqartalernissaannut aqqutaasinnaavoq. Ajornartorsiut taanna Issittumi imatorsuaq ajornartorsiortitsisimanngilaq, kisiannili klimap allanngoriartornerata kinguneranik annertusiartorsinnaasorineqarpoq. Aarlerinartuali annikillisinneqarsinnaavoq erngup ballasterineqarsimasup igitsinnagu saleqqaarneqartarneratigut.
Erseqqissarneqassaaq ineriartortitsinerup tunisassiornerullu sunniutigisinnaasaasa nalilersorniarnerat ajornakusoortorujussuummat, tassami sumut inissinneqarnissaat, annertussusissaat, sivisussusissaat ingerlatallu sorpiaanissaat aammalu teknikikkut suut aaqqissutigineqassanersut ilisimaneqanngimmata.
Uuliaarluerneq
Uuliasiornermut atatillugu avatangiisinut sunniisinnaasut ajornerpaartaat tassaavoq uuliakoorujussuarneq. Tamanna pisinnaavoq samannga aniasooriataarujussuarnikkut qileriviup putuanik nakkutilliineqarsinnaajunnaaraangat, imaluunniit ajutoornikkut uulia katersugaq assartugarluunnit, soorlu umiarsuup uuliamik assartuutip umiuneratigut, maangaannartoortinneqaraangat.
Ullutsinni uuliamik aniasoorujussuarnerit qaqutigoortorujussuanngornikuupput isumannaallisaanikkut iliuusaasartut pitsanngorsarneqartuarmata. Aarlerinartuali taannaajuarpoq, pingaartumik ”frontier”-områdini, kalaalit imaartaasut ittuni, iluliaqartarnerarta ajutoorsinnaaneq ajunaarsinnanerluunniit annertunerulersittarmagu. AMAP (2007)-imi naliliivoq Issittumi uuliaarluertoqarnissaanut aarlerinartup annersaa uuliamik assartuinermiittoq.
DMI-p KANUMAS West-imi uuliaarluernikkut uuliap siammariartorfissaa assersuusiorsimavaa uuliaarluerfinnut assigiinngitsunut sisamanut tunngatillugu. Taassuma takutippaa avasissorsuarmi uuliaarluerneq sinerissamut tipigajunngitsoq, pissutsilli assigiinngitsut pissutaallutik sineriak mingutitsiviusumiit 100 km ungasissusilik uuliaarluernermit eqqorneqarsinnaasoq.
Sinerissap qanittuani uuliaarluernerit avasissumi uuliaarluernernit ajorqusiinerujussuusartutut isigineqarput. KANUMAS West-itulli ittumut tunngatillugu taamatut oqaneq allanngortittariaqarpoq. Tamatumunnga pissutaavoq sikoqartarnera sikullu uuliamik tigusisarnera aammalu sikup uuliamik allanngortitsinngingajavilluni ungasissorujussuaq tikillugu assartuisarnera. Aammali siku sikuuneq ajortumi imaannarmi uuliaarluernerup siaruartarneranut naleqqiullugu killiliinerusinnaasarpoq. Uuliaarluernerup immami sikumik qallersimasumi qanoq pisarneranut tunngatillugu ilisimasat killeqarput.
Nunamut qanittumi uuliaarluernerup ajoqutaanerusarneranut pissutaavoq uulia assigiinngitsorpassuarnik eqimasunillu uumasoqarfiusunik sunniisinnaammat, assersuutigalugu ammassanik suffisunik, natermiunik ikkannersuarni aarrit nerisartagaannik uumasulinnik aammalu timmiarpassuit najortagaannik ajoqusiisumik. Uulia iterlanni kangerlunnilu katersuussinnaavoq taamalu uuliap akui toqunartut immap qaavaniit naqqa tikillugu akornutaalersinnaallutik. Uulia immap naqqani kinnernut, sissamut tuapannullu aammalu uiloqarfinnut unissinnaavoq arriitsuinnarmillu katagarluni avatangiisinut, soorlu timmiaqatigiinnut sinerissamik atuisunut siammarterluni sunniinerlussinnaalluni. Aammami imaq sinerissamut qanittoq tamaanimiunit piniarnermut aalisarnermullu atorneqartarpoq.
Avasissumili uuliaarluernerup immap qaavani siaruarnermigut kimikillisarnera avatangiisit ajoquserneqarnerannik annikillisitseqataasarpoq. KANUMAS West-imili eqqaanilu isiginngitsuusaarneqarsinnaanngilaq avasissumi uuliaarluernerugaluartoq ulorianartorsiortitsilluinnarsinnaammat. Taamaattulli sorpiamiinnersut tikkuarnissaannut ilisimasat naammanngillat. Taamaattut tassaasinnaapput frontzonit, ”up-welling”-ngeqarfiit (sarfap samannga pikialaarfii) upernaakkut uumasuaqqat pinngorarfigilluartagaat aammalu quajaatit naasuusut uumasuaqqallu tappiorarnartut imartani taamaattuni immap qaavata tungaa eqiterusimaffigilluinnartagaat.
Uuliamilli aniasoornerup kinguppannut qaleralinnullu, kalaallit aalisarneranni pingaarnerpaajusunut, sunniuteqarnissaa ilimananngilaq.
Timmissat immap qaavata uuliaarluerfigineqarneranut misikkarissorujussuupput, KANUMAS West-imilu taamaalisoqarneratigut navianartorsiortunneqarsinnaasut timmiaqatigiippassuupput. Timmissanut tamakkununnga ilaapput apparpassuit, appaliarsuit, mitit, imeqqutaallat qilanngallu piaqqiortut, aammalumi mitit siorakitsut tamaani isaasartut.
Miluumasut imarmiut immap qaavata uuliaarluerfigineqarneratigut sunnerneqarsinnaapput. KANUMAS West-illu iluaniipput uumasut tamakkua taama pisoqarneratigut eqqornerlukkuminarnerpaat, tassami inuit ingerlataannit allanit sunnersimaneqareeramik – pingaartumik piniarneqarnermikkut. Taakkua tassaapput qilalukkat qaqortat qernertallu, aaveq, kinguliimmi taakkua ikkiliartoreersuupput. Aaveq ussullu aamma natermiunik nerisaqartuupput, taamaattumillu nerisamik uuliaarluerfigineqarneratigut eqqornerlunneqarsinnaallutik. Misissuinerittaaq nutaat pasinarsisippaat aarluit (immaqalumi aamma arferit allat) uuliap aniasoortup aalarneranik najuussuinermikkut ajoquserneqarsinnaasut.
Nannut aamma ajoquseruminartorujussuupput meqquminnimi uuliaarluernernik aluttuillutik saliisarneq ileqqorigamikku taamaalillutillu uuliakkut iijorakkamikkut toqunartortorsinnaallutik. Arfiviit tamaaniittartut arfeqatigiiupput 1900-ikkut aallartinneranni nungutaangajaluinnariarlutik aatsaat qanittukkut amerliartornerannik malunnarsisinut ilaasut. Sulili ikittunnguugamik annertunngikkaluamik toqorarnerulernerat amerliartuleraluarnerannut ajoqutaasinnaassasoq takorloorneqarsinnaavoq.
Immami sikulimmi uuliaarluerneq qularnanngitsumik sikup ataanut quppanullu ammasunut pularartussaavoq taamaalillunilu timmissat miluumasullu imarmiut immamik sikoqanngitsumik pisariaqartitsisuusut aammalu eqalukkat piaraat sikup ataani katersuussimasartut sunnernerlussinnaavai. Miluumasut imamiut imartatuannguatigut amerlanngeqisutigut uuliaarluerneq pikiarsaarfigisinnaavaat taamalu uuliap aalarnera najuussorsinnaallugu.
Aalisarneq piniarnerlu uuliarluerfiusimasut aalisarfigalugillu piniarfigeqqusaajunnaarnerisigut eqqornerlugaasinnaapput. Taamaaliortoqarsinnaavoq tamatumuuna aalisakkat uuliaternikumiissimasut (immaqa uuliasunnilesimasut) pisarianeqarnissaat tuniniaanikkullu nittarsaanneqarnissat pinngitsoorniarlugu. Uuliaarluerfiusimasut qaammaterpassuarni aalisarfioqqujunnaarneqartarnerannut assersuutissaqareerpoq. Aamma aarleqqutigineqarsinnaavoq piniagassat uuliaarluersimanerup nalaani akuttornissaat, aammami puisit amiisa uuliaarluersimasut tuninissaat ajornarsisarpoq.
Misissueqqinnerit
Avatangiisinik nalilersuilluni suliaq aallartimmat erseqqissivoq KANUMAS West-imi uuliasiorlluni ingerlatanut tunngatillugu ilisimasat pingaarutillit pisariaqartinneqartut amigaatigineqartut. Misissuinerit arlallit aallartiterneqarput, maannamulli angusat ikittuinnaat nalunaarusiamut uunga ilanngunneqarsinnaasunngorsimapput. Tamakkua ilaat <st1:address w:st="on"><st1:Street w:st="on">Box 1</st1:Street></st1:address> imi aamma 2-mi takuneqarsinnaapput. Pilersaarutaavoq utaqqiisaagallartumik avatangiisinik naliliineq 2010-p naalernerani nutarterneqarumaartoq, tassungalu misissuinerni kingullerpaani angusaat ilanngunneqarumaarput.
Naatsorsuutigineqarportaaq nunap ilaani siumut sammisitanik aalajangersunik ilassutaasussanik misissuinissaq pisariaqartinneqassasoq, tamakkualu ingerlanneqassallutik ingerlatat aalajangersut aallartinneqarpata avatangiisinullu tunngatillugu naliliiffigineqartussanngorpata. Disko West-imi, misissuiffiup uani sammineqartup kujatinnguaniittumi, taamatut ilassutaasunik sumiifimmut aalajangersumut tunngatillugu misissuinerit aallartinneqareerput. Taakunani inernerit anguneqartut KANUMAS West-imut atussallugit naleqquttorujussuussapput.
Hele rapporten på engelsk pdf (13.3 MB)
