Eqikkaaneq
Kitaata avannaani (72º-75º N) sinerissanut uuliaarluernermit sunnertianerusunut takussutissiaq
2010-mi aasaanerani Disko West-imi neqerooruteqarfiusumi uuliasiorluni qillerinerit aallartinneqarput. Taamatut misiligutaasumik qillerinerit tamakkua avatangiisinut ajornerpaamik sunniutigisinnaasaat tassaavoq uuliamik qilleriffimmiit tiffuttumik aqunneqanngitsumik immamut siaruaattumik aniasoqalersinnaanera. Annertuumilli uuliaamik aniasoortoqarnissaanut aarlerinartua annikitsuinnaavoq.
Siusinnerusukkut Kitaani uuliaarluernermit sunnertianerusunut pingasunut, 72° N tikillugu, takussutissanik saqqummersitsisoqareernikuuvoq. Takussutissat taakkua siunertaraat isumalluutit uuliaarluernermit sunnertiasut ataatsimut takussutissiornissaat. Taakkua ilaatigut tassaapput isumalluutit tamaaniittut (aalisakkat, timmissat il.il.) aammalu aalisarnikkut piniarnikkullu soqutigisat. Taamatut ilisimasanik tamakkuninnga nalunaarsuinikkut ingerlatsiviit oqartussaasullu pilersaarusiornermi siumut nalileereernissamut periarfissaqalerput sumiiffit misikkarinnerunersut sumiinneri ilisimariissallugit aammalu uuliaarluertoqassagaluarpat qanoq iliortoqarnissaanut.
Massakkut nalunaarsugaqarfik annertusineqarpoq Nunavik/Siggummiit (72° N) Upernaviup avannarpasinnerusuanut (75° N) immamullu tamatuma avatangiisaanut.
Takussutissami makkua ilaapput:
Tamakka tamarmik assigiinngitsorujussuummata (assersuutigalugu timmissat ineqarfii, aalisarfiit pingaarutillit qangarsuarnitsallu eriagisassat) sumiiffiup qanoq sunnertiatiginera kisitsisinngortinneqartarpoq sanilliussuunneqarsinnanngorlugu tulleriijaarneqarsinnaanngorlugulu. Tamanna siunertaralugu periaatsit assigiinngitsut arlallit pilersinneqarnikuupput. Uani canadamiut periaasiat, ilaatigut Lancaster Sound-imi, Canadap issittortaata avannaani kangianiittumi atorneqartoq aallaavigineqassaaq.
Sineriak segmentinut (immikkoortunut) 50 km missiliorlugu isorartutigisunut agguataarneqartarpoq misikkarissutsinut sisamanut aggorlugu (misikkarluttoq, akunnaattoq, misikkarissoq, misikkarilluinnartoq). Taamatut agguataarineq pisrpoq naatsorsuineq, index-beregning, atorllugu (timmissat assigiinngitsut miluumasullu imarmioqatigiikkuutaat, piniartarfiit, aalisartarfiit, qangarsuarnitsat eriagisassat il.il.) Tamakkua naatsorsornerisigut immikkoortut tamarmik immikkut uuliaarluernermut misikkarissusiat kisinngortinneqartarpoq, pineqartut amerlassusiat/pingaarutaat apeqqutaatillugu. Uumasut uuliaarluernermut misikkarissusiat uumasup taassuma uuliaarluerneqartillugu uuliaarluernermut kalluunissaata qanoq ilimanartiginera aammalu uumasup taassuma uuliamut qanoq misikkaritsiginera aallaavigalugu naatsorsorneqartarpoq. Uumasut ilanngunneqartartut taakkualu qanoq iluaqutigineqarnerat immikkoortut misikkarissusiannik naatsorsuinermi pingaarnerpaatinneqartarpoq.
Nalinginnaasumik immikkoortiterinerup saniatigut sinerissap tamarmiusup ilai minnerusut nunap assingani toqqarneqartarput (”selected areas”). Taakkua toqqarneqarput immikkut naleqassusiat, uuliaarluernermut misikkarippallaarnerat aammalu angissusiat uuliaarluernermik pitsaasumik akuiniarmfiusinnaammat.
Pilersaarutip ilaatut nunap sananeqaataasa nunap assingortinneri satellitikkullu assilisat tunngavigalugit sineriak ilusaa suuneralu tunngavigalugu agguataarneqartarpoq (qanoq sunillu sananeqaateqarnerat, assersuutigalugu qaarsortaanerunersoq sioraanersorluunniit). Ilisimasaq taanna tunngavigalugu aammalu qanoq avataaneersunut, soorlu malinnut sikumut, qanoq sammitiginersoq aallaavigalugu uuttuut (index) uuliaarluerneqartillutik qanoq imminnut nalissinnaatiginerat naatsorsorneqarsimavoq. Assersuutigalugu sineriaq ujaraannaasoq malinnut sammilluartoq mingutitsineqartillugu sukkanerusumik imminut ”uliaarluerniiarsinnaavoq” tasinngortamut oqquartamiittumut naleqqiulluni.
Paasissutissat katersukkat tunngavigalugit sumiiffinni assigiinngitsuni uuliaarluernermut sorsuutissat naleqqunnerpaat nalilersorneqarsimapput.
Atlas takussutissaq immikkoortortaqarpoq sinerissap avataani ujarlerfinnut tunngatillugu takussutissanik nunap assilianillu (kapitel 8) pingaartumik angissutsinut uuttuutit 1:1,25 million aamma 1:3, million atorlugit. Immikkoortup allaap imarai sinerissap qanittuanut tunngatillugu paasissutissat (kapitel 9) nunap assingi angissutsinut uuttuut 1:250.000 atorlugu. Kapitel 7-ip nunap assingisa kapitel 8 aamma 9-miittut atornissaannut ilitsersuutit imarai.
Kapitel 8 nunap assinginik avataasiorluni ujarlerfiit misikkarissusiannut pineqartunut ilisarnaatit qanoq inissisimanerinut takussutissanik imaqarpoq (aalisarfiit, aalisakkat, timmissat miluumasullu imarmiut).
Kapitel 9 nunap assinginik 13-inik angissutsinut uuttuut 1:250.000 atorlugu sanaanik imaqarpoq. Tassani sinerissat misikkarisssiisa index-værdi-vi aammalu ilisarnaatit atorlugit misikkarissutsinut agguataarineq takutinneqarput (piniarfiit, aalisarfaiit, aalisakkat, timmissat aamma miluumasutk imarmiut aammalu qangarsuarnitsat eriagisariaqartut). Nunap assingisa aamma takutippaat sinerissap ilai immikkoortitat (”selected areas”). Nunap assinginut ataasiakkaanut tamanut suliarineqarsimavoq tamatuma atorneqarneranut sunillu uumasoqarneranut tunngatillugu nassuiaat.
Tamatuma saniatigut kapitel 9 aamma nunap assinginik 13-inik sinerissap qanoq ittuuneranut, angallannermut aammalu imikkoortuni tamani uuliaarluernerup qanoq sorsunneqarsinnaaneranut tunngatillugu paasissutissanik imaqarpoq.
Suliap inernivia naqitanngorlugu qarasaasiakkoortumillu (CD-ngorlugu internetimilu) pineqarsinnaajumaarpoq.
Pilersaarut Namminersorlutik Oqartussat Aatsitassarsiornermut Pisortaqarfianit aningaasalerneqarpoq. Suliaq Danmarks Miljøundersøgelser (DMU)-mit ingerlanneqarpoq Pinngortitaleriffimmnit Kalaallit Nunaatalu Katertsugaasivianit Allagaasivianillu aammalu canadamiut konsulentfirmaanit SL Ross Environmental Research Ltd.-imit ikiupissaarneqarluni.
