Nielsen, O.-K., Baunbæk, L., Gyldenkærne, S., Bruun, H.G., Lyck, E., Thomsen, M., Mikkelsen, M.H., Albrektsen, R., Hoffmann, L., Fauser, P., Winther, M., Nielsen, M., Plejdrup, M.S., Hjelgaard, K. 2011: Improving the Greenlandic Greenhouse Gas Inventory. National Environmental Research Institute, Aarhus University. 46 pp. – NERI Technical Report No 817.
Kalaallit Nunaata gassinik kiassiartortitsisartunik aniatittagaasa pitsaanerusumik nalunaarsorneqarnissaat siunertaralugu suliniartoqarnissaa 2008-mi aammalu 2009-imi Kunngeqarfiup Danmarkip nalunaarutaanut atatillugu suliassatut UNFCC-ip naliliisartuinit inassutigineqarsimavoq.
Suliami tassani siunertaasoq tassaavoq suut nalorninartoqarsinnaasut UNFCCC-ip naliliisartuisa tikkuagaat tamaat qanoq iliuuseqarfiginiassallugit, tamatumuunakkullu 2010-mut atatillugu aniatitanik nalunaaruteqarnermi Kalaallit Nunaata nalunaarutissaasa ajornartorsiutitaqannginnissaat qularnaassallugu.
Suliami tassani anguniakkat tamarmik iluatsinneqarsimammata Kunngeqarfiup Danmarkip aniatitanik nalunaarutaa tamakkiisoq ulloq tunniussivissaq kingulleq 15. april 2010 nallertinnagu tunniunneqarsinnaasimavoq, kissaateqarneratigullu sapaatit akunneri arfinillit ingerlaneranni tunniussassat allat maajip ulluisa 27-ianni 2010 tunniunneqarsinnaasimallutik.
Kalaallit Nunaata gassinik kiatikkiartortitsisartunik aniatitsineranik nalunaarsukkat assorsuaq pitsanngoriarsimapput. Siullermik, nalunaarsukkat sukumiisumik suliarineqarsimapput. Tamanna siunertaralugu paasissutissat pigineqareersut naleqqussarniarlugit ilungersortoqarsimaqaaq kiisalu paasissutissat nalunaarusiortussap pisariaqartitai xml-inngortinniarlugit sulineq annertusimalluni. Tamatumalu saniatigut suliaqarfinni Kalaallit Nunaanni naammattuugassanngitsuni ilisarnaanersuinissaq pisariaqarsimavoq.
Suliaqarfinni assigiinngitsukkutaani immikkuualuttuni suut nalornissutaasinnaasut missingersorneqarput. Suut nalornissutaasinnaasut missingersorneqarmata gassinik kiatsikkiartortitsisartunik aniatitsinermi uuttortakkat uniorsinnaassusiat 5,8%-mut missingerneqarpoq. Gassinik kiatsikkiartortitsisartunik aniatitsineq piffissamit naleqqiussiffimmiit 10,6%-imik allisimavoq aniatitsinerullu allanngoriartornerata procentia 3,2 procentpointinik uniorneqarsinnaasutut missingerneqarluni. Nalornissutaasup allanut naleqqiullugu annikissusianut pissutaasoq tassaavoq kuldioxdi (CO2) aniatinneqartoq pillugu nalornissutaasut annikitsuinnaammata aammalu CO2 gassinut kiatsikkiartortitsisartunut aniatitanut allanut sanilliulluni annertuujummat. Nalornissutaasut missingersorneqarneranni 2008-imi aniatitat aallaavigalugit uuttuutit pingaarnerit tallimat suliarineqarsimapput aammalu aniatitsinerup allanngoriartornera eqqarsaatigalugu uuttuutit suli tallimat allat suliarineqarsimallutik. Uuttuutit pingasut aniatitat annertussusiinut aniatitallu allanngoriartornerinut atuupput. Uuttuutit pingaarnerit amerlanersaat nukissiornermut tunngapput, eqqagassalerinerli aamma aniatitat annertussusii aniatitsinerullu allanngoriartornera eqqarsaatigalugu uuttuutaavoq pingaarutilik, taavalu nunalerineq aammalu suliffissuaqarneq aniatitsinerup annertussusiata allanngoriartornera eqqarsaatigalugu pingaarutilimmik uuttuutitaqarluni.
Nalunaarusiornermi pingaarutilik tassaavoq pitsaassutsimik naliliisarnerup pitsaassusersiuinerullu atorneqarnerisigut aniatitanik missingikkat pitsaassusiinik qularnaarinissaq. Periaatsit qassiit atorneqarsimagaluartut siusinnerusukkut suleriaatsit pitsaassusii uppernarsaasiorneqarsimanngillat. Pitsaassusersiueriaatsit suliaqarfinni assigiinngitsuni pitsaanerulersinneqarsimapput aammali suut tamaasa ataatsimut isigalugit missingiinernik pitsaassusersiuineq pitsaanerulersinneqarsimalluni. Aniatitanik nalunaarusiortumut paasisutissanik nalunaarusiassat nutaat aamma arlalitsigut misissuiffigineqarsimapput.
Suliaqarfiit ataasiakkaat eqqarsaatigalugit pitsanngoriaatit qassiuusimapput. Tassa siusinnerusukkut uuttuiffissat amigaataasimasut missingerneqarnerat eqqarsaatigalugu aammalu periaatsit siusinnerusukkut atorneqarsimasut pitsaanerulersinneqarnerat eqqarsaatigalugu arlalinnik pitsanngorsaasoqarsimammat.
Siusinnerusukkut missingiiffiusimanngitsut missingiiffigineqarnerat eqqarsaatigalugu pitsanngoriaatit pingaarnerit tassaapput aatsitassaniit CO2 aniatitat, akuutissanit arrornartunit akuutissanillu atuinernit allanit CO2 aniatitat kiisalu nunaleriffinni nunamiit N2O aniatitat kiisalu eqqagassalerinermiit N2O aniatitat eqqarsaatigalugit pitsanngoriaataasimasut.
Aniatitsiviit assigiinngitsukkutaat qassiit eqqarsaatigalugit missingiisarnerit aamma/imaluunniit aniatitanik nalunaarusiornermi periaatsit pitsanngoriartinneqarsimapput; gassit HFC-it eqqarsaatigalugit taamaappoq, tassa nalunaarusiat attarmoorunnaarlugit gassit taakku atorneqarfii assigiinngitsut aallaavigineqalersimallutik. Karrikkut erlavinni uunneqarnerisigut aniatitat aammalu uumasut anaannik passussinermit aniatitat eqqarsaatigalugit missingiinermi periaaseq 1 taarserlugu periaaseq 2 atorneqalersimavoq. Nunami eqqaavinni eqqakkat nungujartortarneranni aniatitsineq eqqarsaatigalugu uuttueriaaseq IPCC-ip uuttueriaasianut 2-mut assingusoq atorneqarsimavoq. Eqqakkat maaniinaq ikuallanneqarneranni aniatitat naatsorsorneqartarnerat ilisimatuussutsikkut allaaserisat kingullerpaat aallaavigalugit pitsanngorsarneqarsimavoq.l
Gassit toqqaannanngitsumik kiassiartortitsisartut aniatinneqarnerat nukissiorfiit, suliffissuit, akuutissanik arrornartuineq aammalu eqqagassanik ikuallaaneq eqqarsaatigalugit siullerpaamik missingiisoqarsimavoq.
Nunamik atuineq, nunap atorneqarnerata allanngornera kiisalu orpinnik killuineq eqqarsaatigalugu CO2 aniatinneqartoq/silaannarmiit peerneqartoq eqqarsaatigalugu suut uuttuiffiusariaqarsinnaasut tamarmik missingiiffigineqarsimapput (nuna orpilik, nuna naatitsiviusoq aammalu ivigartortitsiviusoq) nunap kalkilersorneqarneranit CO2 aniatitaq aamma missingiisoqarsimavoq.
Kyotomi isumaqatigiissut naapertorlugu nunamik atuineq, nunamik atuinerup allanngornera orpippassualerinerlu eqqarsaatigalugit Kalaallit Nunaanni uuttortaanermi pinngitsoornagit uuttuiffiusussat aammalu suliani toqqakkani uuttortaanerit naammassineqarsimapput kiisalu aniatitanik annikilliliinissamut piumasaqaatinut annikitsuaraannarmik sunniuteqarsimallutik.
Suliakkut matumuunakkut Kalaallit Nunaata gassinik kiatsikkiartortitsisartunik aniatitsineranik nalunaarsukkat allannguutaat tassaapput 2007-mi CO2–mik uuttuuteqarluni aniatitat 14.3 Gg-iusut naatsorsoqqinneqarnerat, tassa gassinik kiatsikkiartortitsisartunik aniatitat tamarmiusut 2 %-iisa missaat. Naatsorsueqqiffiusoq annerpaaq tassaavoq eqqagassalerineq, tassanilu 2007-imi aniatitat 16 Gg CO2-mik qaffariarsimapput. 2007-mi nunalerinermi gassit kiatsikkiartortitsisartut aniatitat naatsorsoqqinneqarmata 2.3 Gg CO2-p taamaaqataanik aniatitsineq annikilleriarsimavoq.
Kyotomi Isumaqatigiissut naapertorlugu Kunngeqarfiup Danmarkip gassinik kiatsikkiartortitsisartunik aniatitsinera pillugu 2010-imi nalunaarut immikkut ilisimasalinnit avataaneersunit septemberip ulluisa arfernanniit aqqarnannut nalilersuiffigineqarpoq. Sapaatit akunnerata ingerlanerani aniatitanik Kalaallit Nunaanniiit nalunaarutit saqqummiunneqarput pitsanngoriaatillu annertuut UNFCCC-ip naliliisartuiniit nersualaarneqarlutik. Kalaallit Nunaata gassinik kiatsikkiartortitsisartunik aniatitsinerminik naatsorsuinera isornartorsiorneqanngilaq. Taamaammat Kalaallit Nunaata gassinik kiatsikkiartortitsisartunik aniatitsinera pillugu nalunaarutinik pitsanngorsaaniarneq iluatsissimasutut oqaatigisariaqarpoq imalu iluatsilluarsimatigaluni UNFCCC naliliisartuinit tamakkiisumik akuerineqarsimalluni.
Full report in PDF-format (3,04 MB)
