Boertmann, D. & Nielsen, R.D. 2010. Geese, seabirds and mammals in North and Northeast Greenland. Aerial surveys in summer 2009. National Environmental Research Institute, Aarhus University. 66 pp. – NERI Technical Report No. 773.

Eqikkaaneq

Nalunaarusiami matumani Kalaallit Nunaata avannaarsuani Tunullu Avannaarsuani Blossevelle Kystimi kiisalu I.P Koch Fjordip (Kalaallit Nunaata avannamut isuata kitinnguani) akornanni timmisartumiit timmissanik miluumasunillu kisitsinermi paasisat oqaluttuarineqarput. 16. julimiit 2009-imi 2. august timmisartumik misissuinerit ingerlanneqarput.

Kisitsinermi siunertat qassiijupput:

1. Sumiiffimmi pingaarutilimmi Jameson landimi Hedenimi (Ramsarikkut illersukkat) nerlernik isasunik kisitsineq. Sumiiffiit Ramsarikkut illersukkat millineqassagunarput allanillu toqqaasoqartariaqassagunarluni. Jameson Landip avannarpasissuani Ørsted Dal toqqagassanut ilaavoq, kisiannili Namminersorlutik Oqartussat arlaqarnerusunik toqqagassaqarnissaanik kissaateqarput. Taamaammat Hold-with-Hopemi aammalu Wollaston Forlandimi (Timmiaqarfittut pingaarutilittut tamarmik nalunaarneqarsimasut”Important Bird Areas” – IBAs, BirdLife International 2000) masarsuit pingaarutillit ilanngullugit nerlernik kisitsivigineqarput.

2. Sumiiffinni KANUMAS-inik taaneqartartuni (1990-ikkunni uuliasiortitseqatigiiffiit sajuppillatsitsisarlutik misissuiffigisaat aammalu Tunup avannaata imartaata ilarujussuanut atasut) iluini taakkununngalu atasuni uumasunik misissuinerit (Titartagaq 1). Ilisimalikkat tamakku siunissami uuliaqarneranik misissueqqissaartarnerrni avatangiisinik naliliinermi atorneqartassapput. 2009-imi Tunup avannaani avatangiisit periusissiorfiusumik naliliiffigineqarallarput (Boertmann et al. 2009a).

3. Kalaallit Nunaata avannaarsuani Tunullu avannaani Nunami Eqqissisitami uumasunik misissuinerit tamatuma aqunneqarnerani atugassanik.

4. Qaanaap eqqaani siusinnerusukkut misissuisimanerup assinganik Liverpool Landip sineriaani aammalu Volquart Boon Kystimi appaliarsuit erniorfiinik assiliisaqattaarnerit ingerlanneqarput(Egevang et al. 2003).

2008-imi maj-junimi aammalu juli-augustimi timmisartumiit marloriartarluni kisitsisoqartarpoq (Boertmann et al. 2009a) 2009-imilu timmisartumiit kisitsinerit timmisartukkut misissuisarnernut taakkununnga nangissutaapput.

Timmisartumiit misissuinerit Namminersorlutik Oqartussat Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfiannit aningaasalersugaapput, tassa ilaatigut Hedenip Ramsarikkut illersugaasup millisinneqarneranut atatillugu ilaatigullu sumiiffiit KANUMAS-imik taaneqartartut misissueqqissaarnermut ammaqqinneqarnissaannut atatillugu pissutsit allanngortinneqanngikkallarnerini misissuinernut atatillugit.

Kisitsinerit annermik attarmut kisitsinertut ingerlanneqartarput, tassa sineriak, sikup sinaavi, kuuit, aammalu tatsit, taseqqat suullu naggorissut tamakkerlugit orninneqartarlutik. Taama qulaassuinermi timmissat miluumasullu sapinngisamik tamakkerlugit kisinniarneqartarput. Taamaattorli Hold-with-Hopemi nuna pukkitsuajaaq sanileriiaanik titarnikkuutaartumik qulaassorneqarpoq.

Timmisartumit misissuinermit paasisat Titartagaq 6-imiiit 37 xx-mut nunap assingini takutinneqarput.

Paasisat pingaarutillit:

2008-imi kisitsinermut taama ittumut sanilliullugu Jameson Landimi nerlerit ikinneroqisut kisinneqarput (Table 3). Nerleqarfiit pingaarnerit Hold-with-Hopemiittut tassaapput Østersletten taamatullu Wollaston Forland Albrechtslettenip avannaata kitaaniittoq.

Kalaallit Nunaata avannaani (Johs. V. Jensen Land, Peary Land Mylius Erichsen Land aammalu Kronpris Christian Land) nerlerit siggukitsut isasut amerlaaloqisut naammattoorneqarput. Katillutik 20.000-init amerlanerusut. Sumiiffiit 2008-imi kisitsivigineqartut ilanngukkaanni timmisartumiit misissuiffigineqartunit nerlerit isasut 30.000 sinneqarput. Kisitsiffissaqqissut kisitsivigineqanngillat, aammalu nerlerit siggukitsut Kalaallit Nunaata avannaaniittut amerlanerujussuusinnaapput. Nerlerit siggukitsut isasut Kalaallit Nunaata avannaani siullermeersumik 1990-ikkunni nalunaarsugaapput, isaaffiusartullu annertuseriarujussuarsimaneratigut takuneqarsinnaavoq islandip/Kalaallit Nunaata nerleri ukiuni qulikkaani kingullerni qanoq amerleriarsimatigisut.

2009-imi nerlerit siggukitsut kisinneqartut 2008-imi kisinneqartuniit ikinneroqaat. Sumiiffiit taakkorpiaat timmisartumik qulaassorneqarput nerlerillu taamaallaat 403-it takuneqarlutik. Taakkunannga aappariit nerleqqanik piarallit marluinnaat naammattoorneqarput 2008-imi 30-it missaanniissimagaluarlutik.

Naajavaarsuit piaqqiorfiinik ujaasineq 2008-imi aallarnerneqartoq nanginneqarpoq. Piaqqiorfiit nutaat tallimat nassaarineqarput, ilaatigut Tobiap Qeqertaani Kap Morris Jesupip kanginnguaniittumi. Ineqarfiit 2008-imi inoqarsimasut massakkut 2009-imi inuerussimapput, ilaatigut ineqarfiit annersarisaat Henrik Krøyer Holme. Aammattaaq illuatungaa paasineqarpoq; ineqarfiit 2008-imi inoqarsimanngikkaluartut 2009-imi inoqalersimapput (Tabel 8). Ineqarfiit killersaat tamaaniittut ilisimaneqartut, tassa Kap Kane aammalu Kap Washington inoqanngillat, taamattaaq ”Haugep Nunataani” ineqarfik Scoresby Sundip kujataani Nerlerit Kangerluanniittoq inoqanngilaq.

Piffiit katillugit 31-it avannarpasissutsip 79° avannaaniittut naajavaarsunnit erniorfiusarsimanerat paasineqarpoq.

Blosseville Kyst atuarlugu kujammut Reste Bugtip tungaanut timmisartukkut ingerlaarnermi uppernarsarneqarpoq Knighton Bugt mitit siorakitsut isaffigisaraat. 2008-imisut nannut, isunngarsuit, naajavaarsuit aammalu qarsaat takuneqartarput.

Sandøenimi Young Sundimiittumi 20. juli aarrit 34-it sissamiittut naammattoorneqarput. Ulloq taanna suli allat 15-it Clavering Strædep kujasinnerusortaani puttaamiittut naammattoorneqarput, taakkunanngalu minnerpaamik ataaseq arnaviaavoq piaqqisartoq. Nordøsvandimi uumasut pingasuinnaat takuneqarput.

Pingaartumik Blosseville Kystimi Barclay Bugtimiittumi aammalu de Reste Bugtimimi qilalukkat qernertat naammattoorneqartarput (katillugit ingerlaaqatigiit 21-it ikinnerpaamik 39-inik qilalugartallit) aammalu Île de Nordøstvandellu akornanni sikup sinaavani attarmoortut 18-it ikinnerpaamik 43-inik qilalugartallit takuneqarput. Nordøstvandimi namminermi takusaqartoqanngilaq.

Arfivimmik ataasiaanarluni takusoqarpoq. Takusarli uissuuminaqaaq tassami arnaviaavoq ukioq taanna inunngortumik piaralik (Titartagaq 18x). Attarmoortut (”Spitsbergen stock”) ikittuarannguusutut isigineqarput ukiorpassuarnilu piaqqisartumik takusoqarsimanani. Blosseville Kystimi siorna piaqqamik takusoqarnera (Boertmann et al. 2009d) aammalu massakkut takusaq eqqarsaatigigaanni amerliartulersimanerannut takussutissatut siullertut paasisariaqarput. Takusat aallaavigalugit malunnarpoq arfiviit tamaaniittut piaqqiulersimasut, tassalu allanit tikittuunngillat (Gilg & Born 2005).

Katillugit umimmaat 1400 takuneqarput, taakkulu amerlanersaat Jameson Landimi aammalu Hold-with-Hopemi kisitaapput. Kalaallit Nunaata avannaani sumiiffimmi pingaarutilimmi -Siriuspasset- 60-it takuneqarput.

Ulluni 21. aamma 22. juli isikkanik 7000-inik portussuseqarluni timmisartortoqarpoq Liverpool Land aamma Volquart Boon Kystimi (titartakkat 35 aamma 36) appaliarsuit ineqarfii assilisaqattaarniarlugit. Pilersaarutigineqarpoq assilisat taakku piaqqiorfiit siammasissusiannik naatsorsuinermut atorneqassaut taakkulu aallaavigalugit amerlassusii missingerniarneqassasut, soorlu Avanersuarmi taamaaliortoqarsimasoq (Egevang et al. 2003).

2009-imi upernaakkut Tunup avannaani (Aastrup & Boertmann 2009) sumiiffiit uumasoqarnikkut soqutiginaateqartut toqqarneqarput. Sumiiffiit taakku maanna ilaneqarput, tassa Île de Francep aammalu Nordøstvandep akornanni sikup sinaava kiisalu Vitskøl Elvip qoorua taassumalu akua tamarmi ilanngunneqarmata arfiveqarnera aammalu siggukitsunik nerleqarnerat pissutigalugu.

Hele rapporten i PDF-format (4,28 MB)