Glahder, C.M., Boertmann, D., Madsen, J., Tamstorf, M., Johansen, K., Hansen, J., Walsh, A., Jaspers, C. & Bjerrum, M. 2010: Biological baseline study in the Ramsar site “Heden” and the entire Jameson Land, East Greenland. National Environmental Research Institute, Aarhus University. 86 p. – NERI Technical Report no. 769.
2004-mi Quadra Mining Ltd. Tunumi Malmbjerget-mi ujarlernissamut akuersissummik pivoq 2008-milu iluaquteqarnissamut akuersissummik pilluni. Tassunga atatillugu ilaatigut avatangiisinut sunniuteqarnissamik naliliineq aammalu utaqqiisaagallartumik imminut akilersinnaassutsimik misissuisimaneq saqqummiunneqarput. Aatsitassarsiorfik ukiuni aggersuni 20-25-ini Malmbjerget-mi molybdænimik tamaaniittumik piiaanissamut pilersaarusiorppoq. Pilersaarutinut ilaatigut ilaavoq Gurreholm-imi Jameson Landip avannamut kitaaniittumi containeriisivittalimmik umiarsualiviliornissaq, 75 km miss. takissusilimmik Scuchert Elv-ip sinaa kangilleq sinerlugu aqqusinniornissaq aatsitassarsiorfiup illoqarfianut aatsitassarsiorfiup kujataani 10 km miss. Ungasissusilimmiittumut aammalu aqqusinermik sanimoortumik timmisartut jetflyt akunnattumik angissusillit, timmisartut assartuutit Hercules-it mittarfissaannut umiarsualivimmiit 1,5 km miss. Avannarpasinnersusumiittumut atanilerlugu (titartakkat 45 amma 46 takukkit). Sanaartorfissaq nuna 1 km2 missiliorlugu angissuseqassaaq. Naatsorsuutigineqarpoq aatsitassarsiornerup nalaani juli-oktoberimi sapaatip akunnera allortarlugu umiarsuarmik assartuummik tikittoqartarumaartoq, timmisartullu 2-3 sapaatip akunnerata ingerlanera nunnillutillu aallartarumaartut aammalu lastbiilit 7 miss. (50 tons miss.) nalunaaquttap akunnerata ataatsip ingerlanerani umiarsualivimmut tikiullutillu tassannga aallartarumaartut.
Gurreholm-imi sanaartugassat annikitsuunngitsut pilersaarutigineqartut Ramsar-eqarfiup ”Heden”-ip iluaniipput. Ramsareqarfik tassaavoq masarsoqarfik nunanut assigiinngitsunut pingaarutilik, ilaatigut timmissanit uninngaarfiusarlunilu piaqqiorfiunermigut, aammalu taamaattoq minnerpaamik timmissap immamiittartup ataatsip nunarsuarmi 1%-ianik najorneqartuussoq.”Heden” nerlerit siggukitsut nerlernallu isasarfiattut pingaarutilittut Ramsareqarfittut toqqarnerarpoq 1988-imi, taamanikkut nunarsuarmi timmissat taakkua tamarmiusut 3 aamma 9%-iinik najorneqartoq. Toqqaanermut pissutaavortaaq timmissat allat, soorlu qilanngat, isunngat naloraarusillillu, kiisalu timmissat qaqutigoornerusut sabinemåge, odinshane, thorshane aamma lille regnspove-nit piaqqiorfiummat. Ramsareqarfik ”nunap soqutigisai pingaarutillit” pissutigalugit sunnerneqarpat allanngortinneqarpalluunniit taava Ramsarip allaffeqarfia periarfissanik taartaasinnaasunillu ilisimatinneqartussaavoq. Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisut Ramsarip allaffeqarfia oqaloqatigalugu nalunaarutigaat aatsitassarsiorneq ”nunap soqutigisarigaa pingaarutilik” taamaattumillu pilersaarut ingerlaqqissasoq piumasaraluguli aatsitassarsiornikkut ingerlatat sunniutaasa nalunaarsorneqarnissaat aammalu piukkunnartumik taatissamik toqqaasoqassasoq aatsitassarsiorneq aallartitsinnagu.
Sanaartugassatut pilersaarutaasut kingunerisussaassavaat ilaatigut nunap ilaata uumasut tungaannit isigalugu annaaneqarnera imaluunniit qimanneqarnera, immaqa sivisunngitsumik, pingaartumik nerlerit isasut eqqarsaatigalugit, taakkua akornuserneqarumaarmata. Misissuinerit Jameson Land-imi julimi 2008-mi ingerlanneqartut siunertaraat nerlernik isasumik tamanna tamakkerlugu kisitsinissaq aammalu sanaartornerup aallartinnginnerani, aallartereerneranilu aammalu nerlerit siggukitsut timmissallu allat erniortut sumiiffinni sisamani erseqqinnerusumik nalunaarsornissaat: Gurreholm-imi pilersaarutit malillugit sunnerneqartussat, eqqaaniittumi naleqqiussuussivissat marluk, Tyskit Nunaanni aamma Draba Sibirica-p kuuani, aammalu Ramareqarfimmut annaasamut taartaasinnaasoq Ørsted Dal (Titartagaq 1). Siunertaavortaaq Jameson Land tamakkelugu naasoqarfinnik misissuinissaq.
Misissuinerit inernerisa takutippaat Gurreholm eqqaalu, immikkoortortanut misisuiffigineqartunut sanilliullugu, timmiarpassuaqartoq, nerlerit siggukitsut isasut amerlasoorujussuit (4.000 miss. imalunniiit Jameson Land-imiittut tamakkerlutik 20%-ii sinnerlugit), nerlerit siggukitsut erniortut (ilaqutariit 800 sinnerlugit) aammalu timmissat allarpassuit erniortut (aappariit 64-it timmissanut assigiinngitsunut 11-nut agguataarsimasut). Tamannalu aamma timmissat qaqutigoornerusut, sabinemåge-t aamma lille regnspove-t ilaapput, taakkua kalaallit uumasunut navianartorsiortitaasunut nalunaarsuiffianni ”nungutitaanissamik navianartorsiorluinnangajattutut” nalunaarsorsimapput. Nerlernat isasut (300 miss.) amerlanngillat tassa Jameson Land-imiittut 3%-iat missiliuinnarlugu. Gurreholm-ip taama timmiaqartigineranut pissutaavoq angeqatigiinngisitaartunik taserpassuaqarlunilu taserarpassuaqarnera, kuuit masarsuillu amerlaqisut tamannalu uumsoqarfik masarsuulluni narsaamanerusoq annertunerpaavoq panernerusortaanut orpigaqarfiusunut naleqqkiullugu.
Aatsitassarsiorfiup Ramsareqarfiup ”Heden”-ip avannaa kitaani pilersaarutaanut maannamut ilisimaneqartunut tunngatillugu sunniutaajumaartutut akornusersuutit pingasunut avinneqarsimapput. Taakkunani pingasuni ingerlatat timmissanut qanoq ungasissuseqarnerat tunngavigineqarpoq. Zonit ingerlataniit 1,5, 5 aamma 10 km ungasissuseqarput (Titartagaq 45) ilisimaneqarmat nerlerit isasut helikopteriniit akornusersorneqarlutik periaasiat aammalu nerlerit ivasut mittarfeqarfinnit inunnillu pisuinnartunit akornusersorneqartarnerat. Helikopteri angisooq nerlernut siggukitsunut isasunut qanilliartortoq akornusersuilersarpoq taakkunannga 7-10 km ungasissuseqaleraangami. 10 km ungasissuseqartoq nerlerit akornusersuisoqarnera malugisarpaat, 7-8 km ungasissuseqaleraangallu tatsinut kuunnullu qimaasarlutik. Helikopteri mikinerusoq taamatut aamma qisuariarfigisarpaat, kisianni 4-6 km ungasissuseqaleraangat aatsaat. Nerlerit suli timmisinnaatillutik isaffissarsiulersut akornusersuutinut misikkarissorujussuusarput qularnanngitsumillu akornusersuiffimmiit 10 km qaninnerusumiinniarnaviarnatik. Tamanna Jameson Land-imi helikiopterit nerlerniit 5 km ungasitsigisumi akornusersuilermata tamatuminnga qimatsisimanerannik ukiorlu taanna isajartorlutik utersimannginnerannik takusimasanik tunngaveqarpoq. Nerlerit piaqqiortut akornusersuineq naammagittarfiginerusarpaat takusimasallu malillugit akornusersuutiniit 1-2 km ungasitsigisisumiissinnaallutik. Timmissanut piaqqiortunut atatillugu qinersimavarput akornusersuisumiit ungasissuseq 1,5 km. 10 km iluani nerlerit isanialissanngippata akornusersuineq ajornerpaasaaq. Akornusersuutit ajunnginnerumaartillugit ilimagineqarpoq nerlerit isalesinnatik akornusersuisumiit 5 km ungasinnerusumiinniarsinnaassasut kisiannili 5 km qaninnerugunikku pisorpalummit tatamititaassallutik. Timmissanut piaqqiortunut tunngatillugu naliliineqarpoq Gurreholm-ip sisamararterutaani kippasinnersusuaniittumit (sanaartukkaniit 1,5 km ungasitsigisumi) qimagukkumaartut sanaartukkat akornusersuutillu pissutigalugit.
Timmisartumiit 2008-mi julimi kisitsinermi nerlerit siggukitsut 4.900 miss. nerlernallu 530, 10 km akornusersuiffimmiit ungasissusillip iluani aamma nerlerit siggukitsut isasut 3.900 miss. nerlernallu 400 miss. 5 km akornusersuiffimmiit ungasissusillip iluani nalunaarsorneqarput. Kiisalu 1,5 km akornusersuiffimmiit ungasissusillip iluani minnerpaamik nerlerit siggukitsut 150 ilaqutariikkuutaartut (tassa minnerpaamik aappariit 30 iluatitsillutik piaqqisimasut) aammalu minnerpaamik aappariit piaqqisartut 8 timmiaasut assigiinngitsut 5 nalunaarsorneqarput. Ilimanarportaaq sabinemåge-t piaqqiunngitsut tatsini nerisassarsiortut takuneqartut sanaartukkanit akornuserneqarumaartut. Timmiisanik naleqquttunik piaqqiortunik ilassutaasumik misissuinerit 2009-mi junimi ingerlanneqarput kingusinnerusukkut immikkoortillugit nalunaarusiuunneqarumaarput.
Taarsiutassap angissusianut pitsaassusianullu apeqqutaavoq akornusersuiffiit sumiinnerat aammalu Tunumi allami sumi naleqquttumik nassaartoqarsinnaanersoq. Jameson Land-imi Ørsted Dal eqqaalu tamaani naleqquttutuaavoq. Ørsted Dal-imi nunaminertaq pisariaqartitaq killilersinnaajumallugu siullermik nallersuineqarpoq Ørsted Dal taarsiutissallugu naammassanersoq. Tamaani takuneqarput nerlerit siggukitsut isasut 400 nerlernallu isasut 700, nerlerit siggukitsut ilaqutariikkuutaat 50 aamma nerlernat 120 kiisalu timmissat assigiinngitsut tallimat kalillutik 30-iullutik piaqqisimasut. Erseqqippoq Ørsted Dal naammassanngitsoq, pingaartumik nerlerit siggukitsut isasut piaqiortullu eqqarsaatigalugit. Akerlianilli nerlernat eqqarsaatigalugit naammattumik taartaasinnaalluni.
Taamaattumik taartaasinnaasumik annertunerusumik ilanngussinissaq pisariaqarpoq (Titartagaq 45). Tamannami pitsaasutut siunnersuummit minneruvoq (Titartagaq 51) tamannalu pissuteqarpoq marlunnik aatsitassanut tunngatillugu akuersissuteqarfiusunik nunaminertaqarmat. Ørsted Dal annertusisaq taartissatut toqqarneqassagaluarpat tamanna 3.000 miss. siggukitsunik isasunik nerleqassaaq. Taakkuali taamaallaat nerlerit siggukitsut isassut 3.900 – 4.900-iusut Gurreholm-imi akornusersukkanik qimatsisussat 60-80%-eriinnassavaat. Taartaasussarli taarsiullugu nerlernanik isasunik 4.700 miss. peqassaaq. Taamaalillunilu 7%-mik amerlanerusut Ramsarimi isumaqatigiissutikkut llersorneqartumiilissapput, tamannalu suusupagisassaanngilaq, timmiaqatigiimmi taakkua suli amerlasoorsuunngimmata naak ukiuni qulikkuutaani kingullerni annertuumik amerlisimagaluarlutik. Massakkut tamakkiisumik oqaatigiuminaakkallarpoq taartaasussaq nerlernik siggukitsunik piaqqiortunik timmissanillu allanik piaqqiortunik annaasanik tamakkiisumik taarsiisinnaassanersoq. Taartissap kujammut kangisinnerusortaa taamaallaat nerlernut isasunut naleqquppoq, aputimmi sermillu kingusissukkut aattulersarnerat piaqqiorsinnaatitsinngimmat (tak. assilisaq 1). Utaqqiisaagallartumik isasarfiit nerlerillu amerlassusiata imminnut ataqatigiinnerannut missangersuusiap taartaasussaq nerlernit isasunit amerlanerusunit najorneqarsinnaassanersoq takutissinnaanngilaa.
Aatsitassarsiornikkut ingerlatat sunniutissaanik nalilersuiniarnermi nalorninartut pissutigalugit Gurreholm-imi timmissat ukiut tamaasa nalunaarsorneqartarnissaat siunnersuutigineqassaaq. Taartaasussaq naammattumik nerlerit isasut piaqqiortullu, timmissallu allat tamaani piaqqsartut eqqarsaatigalugit naammattumik taartaasinnaassanngippat aamma allamik Tunumi taartaasussamik toqqaasariaqarumaarpoq. Tamanna naatsorsuutigineqareerpoq 2009-mi naleqquttuni timmisartumiit kisitsinermi aammalu 2010-mi timmissat piaqqiorneranik misissuinissamik pilersaarusiornermi.
Hele rapporten i pdf-format (11,7 MB)
