Naalisagaq kalaallisooq
Nalunaarusiaq una Kalaallit Nunaata kitaani, immami Qeqertarsuup kitaaniittumi oliaqarneranik misissuinermut ujarlernermullu atatillugu ingerlatanut tunngatillugu avatangiisinut iliuusissanut naliliineruvoq. Erseqqiannerusumik oqaatigalugu immami allorniusat 67° og 71° N (titartagaq 2.1) akornanniittumi. Tamanna Disko West-imik taagorneqarpoq, taaguut neqerooruteqarnermut 2006-imi aallartittumut atatillugu atsiunneqarsimasoq. Nalunaarusiaq Danmarkimi AvatangiisinutMisissuiffeqarfimmit (DMU) suliarineqarpoq Kalaallit Nunaanni Pinngortitaleriffik (GN) suleqatigalugu.
Naliliiffigineqartoq tamanna imartamit neqeroorutigineqartumit annertuneruvoq. Tamatumunnga pissutaavoq ooliaarluertoqassagaluarpat siaruaaffigisinnaasaa annertoorujussuusussaammat taamalu neqerooruteqarfiusumit anillakaattussaassammat.
Disko West-teertugaq biologiskip/økologiskip tungaanit isigalugu pisoorujussuuvoq. Upernaakkut pinngorartitsineq annertoorujussuusarpoq, immap naqqani uumasoqatigiippassuaqarpoq aammalu timmissanik miluumasunillu imarmiunik pingaarutilerujussuarnit pilerujussuulluni. Tamanna aalisakkanut kinguppaanullu nunami inuuniutinut namminerlu atugassanik piniarnikkullu pissarsiorfittut aammalu sinerissap qanittuani ingerlatanut pingaarutilerujussuuvoq.
Oliasiorfimmi uumasutut ingerlaaseq tamakkiisoq sapinngisamik nalilersuiffigineqarpoq. Kalaallit Nunaannili oliamik qalluineq misilittagaqarfigineqanngimmat ingerlatanut tunngatillugu nalilersuineq toqqartumut tunngatinneqanngillat, kisiannili allani tamaani pissutsinut assingusuni misilittakkanik tunngaveqartinneqarlutik.
Ingerlatanik nalilersuineq
Misissueqqissaarneq
Misissueqqissaarnikkut ingerlatanit sunniutaasut pingaarnerit tassaajumaarput ingerlatat nipiliortut (nunap sajuppillatsittarneratigut misissuinerit, immap naqqani qillerinerit helikopterimillu qulaavaanerit). Ilimagineqarpoq tamaaniittunik sunniinerit annertoorsuunatillu qaangiuttussaajumaartut. Sunniinerit kingunipiloqarnerusinnaasut pinngitsoorneqarsinnaassapput pinaveersaarutaasunik iliuuseqarnikkut, soorlu immap ilaani malussajanerusumi piffissaniluunniit aalajangersuni ajoqusiiffiusinnaanerusuni ingerlatsinaveersaarnikkut.
Ingerlatanit nipiliortunit ajoqusiiffigiuminarnerpaavoq ukiuunera, taamaannikkummi ilaatigummi qilalukkat qaqortat qilalukkallu qernertat, arfiviit, aarrit ussuillu tamanna najortarmassuk, misissueqqaarnernillu ingerlatsineq uumasut tamakkua tamaaniinneranni ingerlanneqartarnissaat naatsorsuutigineqanngilaq.
Sajuppillatsissisarneq atorlugu annertuumik misissuinerit nalunanngitsumik aalisrfinnit pingaarnernit qalerallit qimaatissinnaassavaat taammalillutillu aalisarnermut ajortumik kinguneqassallutik. Aalisakkanulli allanut tunngatillugu misissuinerit malillugit sunniut taamaattoq sivisuujussagunanngilaq qaangiukkumaarlunilu. Tamatumali akerlianik kinguppannut sunniuteqarnissaa ilimagineqanngilaq. M imarmiut neriniarfimminnit ingerlaartarfimminnillu pingaarutilinnit tamaaniittunit tatamititaallunik qimaanissaat aarlerigineqarsinnaavortaaq, kisiannili aamma tassani sunniutip, sivikitsuinnaanissaa, ingerlatallu unitsinneqarpata qaangiutilertornissaa (sivisussusia sapaatip akunnialunnguannit qaammatinut) naatsorsuutigineqarpoq.
Paasineqarsimavoq luftkanonit sajuppillatitsisarluni misissuinermi atorneqartartut issaallatitsineratigut aalisakkat suaat aalisagaaqqallu tukerlaat pisorpallatitsiviusumiit ungasinnerpaamik 5 meterip iluaniittut toqunneqarsinnaasut. Norgemi sajuppillaatitsisarluni misissuinerit annertuallaat aalisagaaqqanik ima amerlatigisunik toqutsisinnaanerat allaat aalisakkanut inersimasunngortussanut sunniuteqarnerlussinnaanera isumakuluutigineqarpoq. Kisianni kalaallit imartaanni taama eqimatigisunik aalisagaaqarfiusartoqarneranik ilisimasaqartoqanngilaq, taamaattoqarnerpaasarfialu upernaakkut sajuppillatitsisarluni misissuinerit nalinginnaasumik ingerlanneqartarnerat sioqqullugu pisarpoq. Taamaattumik sajuppillatitsisarluni misissuinerit annertunerusumik aalisagaqatigiinnut sunniuteqarnavianngitsut inerniliineqarpoq.
Misissueqqaarnermut atatillugu avatangiisinut sunniuteqarsinnaasutut aallerinarnerpaaq tassa misiliilluni qillerinermi supisisarnertigut oliamik aniasoortitsisinnaaneq. Oliamik aniasoornerup kingunerisinnaasai ataani eqqartorneqarput.
Ineriartortitsineq tunisassiornerlu
Misissueqqaarnikkut ingerlatsinerup sunniutigisinnaasaasa akerliannik oliasiorfimmik ineriartortitsinikkut oliamillu qalluinikkut sunniutissat sivisunerusumik (ukiuni qulikkuutaajusinnaasuni) atasarput, aammalu ingerlatat arlallit avatangiisinut sunniuteqarnerlorujussuarsinnaasuullutik. Sunniutaasinnaasut tamakkua pinngitsoorneqarsinnaapput peqqissaartumik pilersaarusiornikkut iliuutsinillu ”Health, Safety and Environment” (HSE) akuerisaanik aammalu ”Best Available Technique” (BAT) aamma ”Best Environmental Practice” (BEP) atuinikkut. Sunniutaasartunulli annertusiartortartunut sivisunerusumillu atasartunut (soorlu imermut tunisassiornermut atorneqartumut) tunngatillugu ilisimasat, aamma iliuutsinut siornatungaani taagorneqartunut tunngatillugu, naammanngillat.
Tunisassiornermik ineriartortitsinermut nukik atugaq annertoorujussuusarpoq taamaattumillu Kalaallit Nunaanni oliaqarferujussuarmik pilersitsineq Kalaallit Nunaata gassinik naatitsivimmeersutut ittunik aniatitsineranut tamarmiusumut annertuumik annertusisitsinissaa ilimagineqarpoq. Assersuutigineqarsinnaavoq norskit oliasiorfii CO2-mik Kalaallit Nunaata ullumikkut aniatitaata marloriaataanik aniatitsimmata.
Atortut sumut inissinneqarnerata tamakkualu akornusersuutaanerisa miluumasut imarmiut sunnersinnaavaat tatamillutik neriniartarfimminniit qimagulluinnartillugit imaluunniit ingerlaartarfimminnik allannguisillugit. Disko West-imi pingaartumik qilalukkat qernertat, qilalukkat qaqortat, arfivik, aarrit ussuillu tassunga atatillugu taaneqarsinnaapput. Tamatuma aamma uumasunik piniarneqarsinnaasunik piniarnerup ajornarnerulernera kingunerisinnaassavaa.
Annertuumik helikopterimik qulaavaajuarneq aamma neriniartarfinniit pingaaruteqartuniit timmissanik imarmiunik miluumasunillu imarmiunik nujoqqatitsisinnaasunut ilaavoq.
Tamaani ineriartortitsillunilu tunisassiorfiusuni aalisarfiusoq immap naqqani atortulersuutinit (qilleriveqarfinnik ruujorinillu aqqusersuutinik) aammalu napasulianit qilleruteqarfiusunit assigiinngitsunit annikillisinneqarumaarpoq. Nalinginnaasumik isumannaallisaanikkut/matoqqatitsiviusunut qanillinerpaaffissaq tamakkunannga 500 m ungasissuseqartinneqartarpoq.
Erseqqissarneqassaaq ineriartortitsisinnaanikkut tunisassiulersinnaanikkullu sunniutissaajumaartut nalilersuiffiginissaat ajornartorujussuummat, tassami tamakkua annertussusissaat, qanoq sivisutigisumik atanissaat ingerlatallu suunissaat aammalu teknikikkut aaqqiissutit suunissaat ilisimaneqanngimmata.
Oliaarluerneq
Oliasiornmermut atatillugu avatangiisitigut ajoqusiinerpaasussat tassa annertoorsuarmik oliamik aniasoornerit. Tamakkua supisinikkut putumik misiliilluni qilleriviusumik aqutsinerup annaaneqarnerataigut imaluunniit oliamik katersuiffimmi oliamillu assartuinermi ajutoornikkut, assersuutigalugu umiarsuup oliamik asartuutip ajunaarneratigut pisinnaapput. Ullutsinni oliamik aniasoorujussuartarnerit teknikikkut isumannaallisaanikkullu nutarteriuarnerit pissutaallutik qaqutigoortorujussuanngorsimapput. Aarlerigiuartariaqarpulli pingaartumimmi ”frontier”-områder taagukkani kalaallit imartanisut ittuni iluliarsuarnit aarlerinartorsiortitsiviusuni ajutoornissaq ajunaarnissarlu aarlerigisariaqarnerusarmata.
Disko Werst-imi oliaarluernerup tissukarfigisinnaasaasa missingersuusiornerqarneranni avasiinnarsuarmi oliaarluernerup sineriak oliaarluerfigissallugu isumakulunnarnerpaaq tikissagunanngikkaa takuneqarsinnaavoq. Akerlianilli sinerissamut qaninnerusumi oliaarluernikkut (assersuutigalugu usilersorfimmi) silarlummik eqqorneqarluni Qeqertarsuarmi, Qeqertarsuup Tunuata silasinnerusuani sineriarujussuaq Qeqertarsuup Tunua avannamut kujammullu 100 km angullugu qaangerlugu annertussusilik mingutissinnaavaa.
Sinerissap qanittuani oliaarluerneq imaannarmi oliaarluernermit aseruinerujussuusartutut isigineqarpoq. Kisiannili taamatut ataatsimut isiginninneq Disko West-imut tunngatillugu allatut isigineqartariaqarpoq. Taamaannera ukiumi sikuusarneranut attuumassuteqarpoq sikummi olia uninngatissinnaallugulu allannguuteqartinnagu ungasissorsuarmut angallassinnaavaa, taamaattorli aamma mingutitsinerup siaruarnerunissaralua sikoqanngitsumi aniasoornermut sanilliullugu pakkersimaarnerusimasinnaallugu. Oliap immami sikuusumi aniasoornikup qanoq pisarneranut tunngatillugu ilisimasat massakkut pigineqartut annertunngillat.
Sinerissap qanittuata oliamik aniasoornikkut sunnernerlukkuminarnerusinnaaneranut pissutaavoq tamaani oliap assigiinngitsorpassuarnik eqimasunillu uumasoqarfiit, assersuutigalugu ammassanik nipisannillu imaluunnit timmiarpassuallit eqqorsinnaammagit. Olia iterlanni kangerlunnilu unissinnaqavoq ilagigaalu toqunarluinnartut immap tamaaniittup ikianut tamakkiisumik akuliukkiartuaarssinnaallutik. Aarleqqutigineqarsinnaavortaaq oliap immap naqqani sananeqaatinut, sissami tuapannut uiloqarfinnullu nippussinnaalluni arriitsumillu avatangiisinut qanitaminiittunut akuliussinnaalluni sivisuumik, assersuutigalugu timmissanut sinerissamik atuisunut, ajoqutaalerluni. Sinerissallumi qanittua aamma tamaani najugalinnit piniarnermut aalisarnermullu atorneqarpoq.
Oliamik mingutitsineq imaannarmiikkaangat kimikilliartortarnerata immallu qaavatigut siaruarnerata avatangiisinut kingunipilugisinnaasai annikillisinneqartarput. Disko West-imi tamatumalu qanittuani sinerissamiit avasikkaluaqisumi taamaattoq oliamik mingutitsinikkut immikkut ajoruseruminartunik peqarmat sunniuteqarsinnaanera ilimagineqarsinnaavoq. Pingaartumik Store Hellefiskebankemi ikanneqarfiit (50 m inorlugit itissusillit) tassani pineqarput. Tamaaniipput nunarpassuarnut pingaarutillit mitit qingallit, qilalukkat qaqortat aarrillu ukiiffigisartagaat. Eqqoruminartut allat tassa frontzone-t, ”up-welling”-eqarfiit (sarfap pikialaarfii) sikut tissukartut sinaavanniipput (”marginal ice zone”) uumassusilinnik tunngaviusunik upernaakkut immap qaavani pinngorarferujussuit algenik tappiorarnartunik uumasunillu tappiorarnartunik (aamma kinguppaat aalisakkallu piaraannik tukerlaanik) annertuumik pinngorarfiusut tamaaniipput. Inerniliisoqarporli oliaarluernerup kinguppannik qaleralinnillu, kalaallit aalisarnerannut pingaaruteqarluartunik, ajoqusiinissaa ilimanarpallaanngitsoq.
Timmissat immap qaavani oiliaarluernikkut ajoquserneqarnissaat aarleqqutissaanerusarpoq, Disko West-imilu appat siggukitsut Appani erniorfeqartut qilanngallu Qeqertarsuup tunuata paani qeqertani erniortut ajoqusigaanissaat assut aarlerinarluni. Aamma Qeqertarsuup avalernani mitinut qingalippassuarnut isasartunut taamaappoq.
Miluumasut imarmiut immap qaavani oliamik mingutitsinermit eqqornerlunneqannginnerusarput. Disko West-illi iluani tamakkua ilaqarput inuit ingerlataannit allanit – pingaartumik piniarnermit – sunnersimaneqareernermikkut eqqornerlunneqarsinnaasunik. Tamakkua tassaapput qilalukkat qaqortat, qernertat aarrillu tamaani ikiliartoreersut. Aarrit ussuillu imap natermiunik nerisaqqartuupput taamaattumillu nerisaminnut ilanngullugu oliamik iijoraasinnaallutik. Nannut eqqornerlukkuminartorujussuupput oliaarluernerminnik aluttuisaramik taamalu oliakku iijorakkamikkut toqunartortaqalersinnaasarlutik. Arfiviit tamaaniittut uumasoqatigiinnut 1900-ikkut ingerlanranni nungutaangajalluinnarsimagaluarlutik aatsaat siumut saannialersuupput. Arferit tamakkua ikittuinnaapput aammalu toqorarnerulernerup annikikkaluartup arfeqatigiit naqqikkiartulernerat sunnernerlussinnaavaa.
Immami sikulimmi oliaarluerneq qularnanngitsumik imarnersani sikutallu ataanni katersuutissaaq taamaalillunilu timmissanut miluumasunullu imarmiunut imarnersanik eqalugaasallu piaraannik sikup aterpiannguaniittartunik pisariaqartitsisunut sunniuteqassalluni.
Aalisarneq piniarnerlu oliarasattut taamaattunillu ingerlatsiviusut matuneqarnerisigut sunnersimaneqalersinnaapput. Taamaaliortoqassaaq aalisakkat oliarasattumiinnikut taamaattumiissimasinnaasulluunniit pisaralugillu avammut nittarsaanneqannginnissaat siunertaralugu. Oliaarluernikkut aalisarnerup qaammaterpassuarni mattunneqartarneranut assersuutissaqarpoq. Aarleqqutigineqarsinnaavortaaq oliaarluernerup kinguneranik piniagassat ajornarnerulernerat aammalu puisit amiisa oliakoqalersimarnertik pissutigalugu tunineqarsinnaajunnaarnerat.
Misissueqqinnerit allat
Disko West-imi oliasiornissamut tunngatillugu avatangiisinik nalilersuilluni sulineq aallartimmat ilisimasanik pingaarutilinnik nalilersuinermut atorsinnaasunik amigateqarneq erseqqissivoq. Misissuinerit amerlanerusut aallartinneqarput tamatumanilu paasisat pissarsiarineqarsinnaariaraangata nalilersuinermut ilaatinneqartarlutik. Misissuinerilli arlallit suli naammassinngitsut angusaqarfiujumaarput ilaatinneqartariaqartunik. Kiisalu misissuinerit amerlanerusut aallartinneqartariaqarput ingerlatassat erseqqissut aallartinneqassariarpata avatangiisinullu tunngatillugu nalilersuiffigineqassappata.
Misissuinerni ingerlasuni angusat misissuieqqissaarfigineqareerpata avatangiisinut nalilersuinerup uuma ilassutissaa saqqummersinneqarumaarpoq.
Disko West-ip avannaani Baffin Bugtip avannarpasinnerusortaata oliamik ujarlerfigissaa ammaanneqassasoq ilimagineqarpoq, tassungalu atatillugu misissuinerit nutaat aallartinneqassapput ilisimasanik nutaanik tamaani ingerlatat avatangiisinut tunngatillugit nalilersuiffiginissannut atugassanik.
Tunuliaqutaasunik tamakkuninnga misissuinermit inernerit ilisimasallu pigineqareersut databasemut annertuumut katersorneqassapput ingerlatseqatigiinnit elektroniskimik iserfineqarsinnaanngorlugit taakkua kingusinnerusukkut ingerlatanut assigiinngitsunut tunngatillugu avatangiisinik nalilersuisinnaaqqullugit.
Part 1 of the report in pdf-format (4.720 kB)
Part 2 of the report in pdf-format (5.247 kB)
Part 3 of the report in pdf-format (1.984 kB)
