Asmund, G. 2007. Faglig rapport fra DMU nr. 612. 110 s.

 

Eqikkaaneq

 

Eqalugaarsunni, Nanortalimmi, Attumi Aasiannilu kalaallit eqqaavissuisa sisamat eqqaanni imaq misissorneqarpoq. PCB aqerlorlu eqqaavinnit taakkunannga mingutitsisutut malunnarnerpaapput, aammali eqqaavinni taakkunani allanik mingutitsissutaasunik amerlanerusunik misissuinermi tamakkua immami sunniuteqarnerat malunnarpoq. Mingutitsisulli annertussusiat ataatsimut isigalugu annertugisassaanngilaq, misissukkallu norskit immami avatangiisimi mingutitsissutinik nalilersueriaasiat malillugu ”annikitsuararsuarmik malunnaateqanngitsumik mingutsinneqarsimavoq”. Misissugassat eqqaaviup qanittuani tigusat allaat taamatut annertussuseqarput.

 

Eqqaavissuarnit sisamanit taakkuninnga misissorneqartunit Nanortalimmiittoq tamanut tunngatillugu mingutsitsinerpaanerarneqarsinnaavoq. 

 

Sarfap mingutsitaasimanerullu imminnut attuumassuteqarnerata suliami uani misissorneqanngilaq. Taamaattorli mingutsitaasimanerup annertussusia ungavariartorluni sukkasuumik annikilliartormat malunnarpoq aalajangersimalluinnartumi mingutitsineqarlunilu immamik avatangiisumik sunniisimaneqartoq.

 

Kviksølv-i

Misissuiffinni ataasiakkaani eqqaavissuarmi kviksølvimik mingutitsineq annertuneruvoq, pingaartumik Aasianni. Mingutitsinerilli uuttorneqartut ima annertutiginngillat inuussutissaniissinnaasutut killissarluunnit qaangersimanagu. Avatangiisit pitsaassusissaannik piumasaqaatit malillugit eqqaavissuarni kviksølvimik amerlanertigut ”annikitsuararsuarmik malunnaateqanngitsumik mingutsinneqarsimavoq”.

 

Cadmium-i

Cadmiumip eqqaavissuarni annertussusia annertuseriarsimanngilaq.

 

Aqerloq

Eqqaavissuit qanittuini misissukkat tamarmik aqerlumik akoqarnerat tamatigut annertuseriarsimavoq, misissuinermi tunngavigineqartunut naleqqiullugu 10-20-riaataallutik, kisiannili annertussutsit qallunaat islandimiullu nerisassaniittussanut killigititaat arlaannaanniluunniit qaangerneqarsimanani. Avatangiisit pitsaassusissaannut piumasaqaatinut sanilliullugu eqqaavissuarni aqerloqarnera oqaatigisariaqarpoq ”annikitsuararsuarmik malunnaateqanngitsumik mingutsinneqarsimasoq”, ataasiakkaanilu ”ingasanngitsumik” aammalu ”malunnartumik” mingutitsineqarluni (pingaartumik Attumi Nanortalimmilu).

 

Zink-i

Zinkip qeqqussani eqqaavissuit eqqaanniittuni erseqqissumik annertuseriarsimavoq, misissukkanili allani ingasanngitsumik annertusiallassimalluni imaluunniit taamaaginnarluni.  Avatangiisit pitsaassusissaannut piumasaqaatinut naleqqiullugu zink-i tamani ”annikitsuararsuarmik malunnaateqanngitsumik mingutsitsisimavoq”,  taamaallaalli ataatsimi, tassa Nanortalimmi ”ingasanngitsunik mingutitsisimalluni”.

 

Kanngussak

Kinnerni ujaranngortuni assut annertuseriarneqarsimavoq. Ataatsimilu (pingaartumik Nanortallup eqqaani) uumasuni annertuseriarneqarsimavoq. Avatangiisit pitsaassusissaannut piumasaqaatinut naleqqiullugu eqqaavissuarni kanngussaqarnera amerlanerni ”annikitsuararsuulluni malunnaateqanngilaq”. Ataasiakkaani oqaatigineqarsinnaalluni ”ingasanngitsumik mingutitsineqarsimasoq”.

 

Krom-i

Qeqqussani kanassullu tinguini aammalu kinnerni ujaranngortuni eddikesyrimik aqqortinneqarsinnaasuni krom-eqarnera malunnartumik annertuseriarsimavoq. Kisiannili avatangiisit pitsaassusissaannut piumasaqaatinut naleqqiullugu eqqaavissuarni kromeqarnera tamani oqaatigineqarsinnaavoq ”annikitsuararsuulluni malunnaateqanngitsumik” mingutitsineqartoq.

 

Nikkel-i arsen-ilu

Eqqaavissuarni oqaatigisarialimmik nikkel-i arsen-ilu qaffariarsimanngillat.

 

PCB

PCB misissuinermi tunngavigineqartunut naleqqiullugu eqqaavissuarnit misissukkani tamani qaffasinneruvoq. Nanortallup Attullu eqqaavissuini PCB-qarnera islandimiut aalisakkaniissinnaasutut killiliussaannit annertuneruvoq. Avatangiisit pitsaassusissaannut piumasaqaatinut naleqqiullugu eqqaavissuarni PCB-qarnera amerlanerpaani oqaatigisariaqarpoq ”annikitsuararsuulluni malunnaateqanngitsoq”, ataasituaq oqaatigineqassaaq ”ingasanngitsumik mingutitaasoq” (aasiaat) marlullu oqaatigineqassallutik ”malunnartumik mingutitaasut” (Nanortalik).

 

Nungusaatit kloritallit

DDT, TNC aamma HCB qaffalaarsimasut uuttorneqarsinnaapput. Inuussutissaniissinnaasutulli kiliissaliutatut piumasaasut qaangerneqarsimanatik.  Taamaakkaluaq kanassut tinguini Nanortalimmeersuni qallunaat immussuarmi, punnermi manninnilu killissarititaasa annertussusii, orsortaannut tunngatillugu oqaatigineqassappata, qaangerneqarsimapput.  Avatangiisit pitsaassusissaannut piumasaqaatinut naleqqiullugu eqqaavissuarni nungusaatit kloritallit annertussusiat ”annikitsuararsuulluni malunnaateqanngitsoq” oqaatigineqartariaqarpoq.

 

PAH

Nanortalimmi kinnerit ujaranngornikunik misissugaq ataaseq eqqaassanngikkaanni PAH-qarnera eqqaavissuarni annerttusisimanngilaq. PAH taakkunaniittoq ujaqqaneeersutut ikumatitsinermeersutullu nassuiarneqarpoq.

 

Dioxin-i

Kalaallit eqqaavissuini Danmarkimi aalajangerluinnartumik tunioraasoqanngitsunut naleqqiullugu malunnartumik appasinneruvoq, kisiannili Nanortalimmi eqqaavissuup sanerpiaani malunnaatilimmik annertuseriarneqarpoq dioxin-imut assingusunik imalimmik, pingaartumik coplanare PCB-usunik. Avatangiisit pitsaassusissaannut piumasaqaatinut naleqqiullugu eqqaavissuarni dioxin-eqarnera tamani ”annikitsuararsuulluni malunnaateqanngitsoq” oqaatigisariaqarpoq, taamaallaat Nanortalimmi misissuiffik ataaseq pinnani.

 

Butyltin aamma ikuallannaveersaatit brom-itallit

Tamakkua tamani annikitsuararsuupput.

 

Nalunaarut tamaat  pdf-format-inngorlugu (3.573 kB).