Söderkvist, J., Nielsen, T.G. & Jespersen, M. 2006. Faglig rapport fra DMU nr. 581, 54 s.
Eqikkaaneq
Nalunaarusiap Disko Bugtip hydrografi-ata tappiorarnartuisalu nassuiarneqarnerat imaraa. Ooliamik aniasoortitsisoqassagaluarpat sumiiffiit / piffissat suut allanit navianartorsiortinneqarnerusussat paasiniarnissaat siunertarineqarpoq.
Siusinnerusukkut hydrografisk-imut paasissutissanik siusinnerusukkut katersorneqarsimasunik paasiniaaqqissaarnerup takutippaa imap imertaa tassaanerusoq issittup imaa. Imaq tamanna Arktiske Oceanimeersuuvoq (Issittup imartaaneersuuvoq). Aasaanerani immap qaavata imartaa issittup imartaanit tarajoqarnera annikinnerusarpoq imermik immap sikuata aanneraneranit sermersuullu aanneranit akoorneqarnini pissutigalugu. Qeqertarsuup qujataani 1 sømil ungasissusilimmi sumiiffimmi aalajangersumi hydrografi-mik misissuinerup takutippaa immap qaavata kissakkiartornera majip qaammataani aallartittartoq augustusili tikillugu atuuttarluni.
Aasaanerani imiinnarmik akoorneqarnerata immaap ikiariissaarnera qaavatalu kissakkiartornera suli sakkortunerulersittarpaa. Immap qaava akueriissinneqartoq 10 – 20 m ippertutigigajuppoq. Iterlammi erngup sarfarusaarnikkut avammullu illuariartorluni siaruariartornikkut immap qaavata tarajuunera septemberimiit januarimut 30,7- imiit 33,4-mut allanngortittarpaa. Qaammataasakkut nakkutilliinerup takutippaa sikuusarnerata sivisussusia ukiumiit ukiumut allanngorartorujussuusartoq. 1996-imi 1997-imilu januarimi sikusarpoq, kisiannili 2005-imi ataqatigiissumik sikunngitsututoqaatigineqarsinnaalluni.
Immap qaavata kissatsinneqarnera tarajuunnginnerulertarneraluunnit pissutigalugu oqinnerulertarnerata upernaakkut naalersarnermut pissutaaneranik nalinginnaasumik isumaqarnerup akerlianik massakkut misissueqqissaarnerup takutippaa qaamarngup angumasaata ataani tarajuunerulerneq Upernaakkut Disko Bugtimi 1997-imi 2005-imilu naalernermut pissutaasartoq. Naalerneq ukiuni taakkunani marlunnit aprilip 20-ata missaani aallartittarpoq. Ikiariissaarnera qummoortumik sarfarnermik imalunniit immap oqimaannerusup Disko Bugtip itinerusortaanut pulararneranik pissuteqarunarpoq. Tamatuma kinguneranik immap qaavata issussusia saannerulersarpoq immap qaava Disko Bugtimiit anialersarmat.
Disko Bugtimi 1997-imi 2005-imilu misissuinerit takutippaat immap qaava 100 m ippertussusilik Disko Bugtimi nalunaaquttap kaavinneratut sarfarfeqarluni sarfartartoq. Iterlammi tassani sinerissap sarfaakiammik immamillu tarajuusumik pisarpoq sarfamit Den Vestgrønlandske Strøm-imik taaguutilimmit. Erngup ilaa Disko Bugtip kujasinnerusortaatigut iterlammiit aniasarpoq. Kangisinnerusortaani 1997-imi misissueqqissaarnerit takutippaat immattaaq ilaa iterlammit anisartoq Sullorsuaq aqqutigalugu.
Nalunaarusiap uuma siunertaraa – tamatuma hydrografi-ata misissoqqissaarneqarneratigut – suut biologisk-imik tunisassiornermi piffissami sumiiffinnilu ”hot spot”-iusinnaasut paaserusunneqarnerat, ooliamik aniasoortoqassagaluarpat sukkut annertunerpaamik immap økologianut sunniuteqarnerpaassagunarnera paasiumallugu. Nalunaarusiaq Disko Bugtimi hydrografi-mik, tappiorarnartut uumasuunerannik aammalu raajat aalisakkallu piaraasa Disko Bugtimi immanullu Kalaallit Nunaata kujataani kitaaniittumut qanoq siaruarsimatiginerannik paasinninnerunissamut iluaqutaassaaq. Tassunga atatillugu hydrografi-ip inuussutissallu immap ikerinnaaniittut ataqatigiinnerannik ilisimasaqarneq pingaartorujussuuvoq. Immikkut arajutsinaveersaartariaqarpoq hydrografisk diskontinnuitet, imaappoq sumiiffinni immat assigiinngitsut naapiffiini annertusisumik biologiskimik pisoqarfiunerulernissaa ilimagineqarsinnaammat. Taamaattut tassaapput økologiikut ooliamik aniasoortoqassagaluarpat sunnerneqarnissamut immikkut misikkarissuseqartut sunniuteqarfiunerusussallu.
Nalunaarut tamaat pdf-format-inngorlugu (3.200 kB; in English).
