Eqikkaaneq
Tunuliaqutaasunik misissuinerit siunertaat
Kujataani, Nanortallup eqqaani, Nalunami guulteqarfiup ammarneqangajalerneranut atatillugu DMU 1998-2001-imi tamaani avatangiisinut tunngatillugu tunuliaqutaasunik misissuisarsimavoq. Misissuinerit pinngoqqaatit assigiinngitsut tunuliaqutaasut aalajangersornissaat, qanoq akuutiginerisa aammalu kinnerit immameersut ilusaasa aalajangersornissaat, uumasut assigiinngisitaartut uumasullu natermiut annertussusiata qanorlu amerlatiginerisa aammalu kalaallit saattuarsuata arnavissanut angutivissanullu agguataarsimanerata misissornissaat siunertaraat.
Pinngoqqaatit naasuni uumasunilu ittut
Naasut uumasullu misissugassat katillugit 872-it katersorneqarput: Kanajoq nalinginnaasoq, eqaluk, uiloq, equutit, orsuaasaq Cetraria nivalis, kalaallit saattuaat eqqusarlu; taakkua saniatigut aamma kinnerit immameersut misissugassat katersorneqarput. Misissugassanit taakkunannga 140-t arsen-imik (As), cadmium-imik (Cd), kobolt-imik (Co), krom-imik (Cr), kanngussammik (Cu), kviksølv-imik (Hg), aqerlumik (Pb), zink-imillu (Zn) akoqarnerat misissorneqarpoq. Misissugassat guulltisiorfiup augustusimi 2004 ammarnissaa sioqqullugu katersorneqarput. Taamaattumik pinngoqqaatit Saqqaani Kirkespir-imilu sanilliussuussiviusumut Uunartup Kangerluanut Kalaallit Nunaanilu allanut sanilliullugu annertuserujussuarsimanissaat ilimagineqanngilaq. Misissugassanilli katersuinerup nalaani aatsitassanik ujarlernermik ingerlatsineqarpoq, soorlu sulluorsualiorluni Kirkespirdalen-imi annertusisimanernik kinguneqarluarsinnaasunik.
Saqqaani pinngoqqaatit naasuniittut uumasuniittullu annertussusiat sanilliussuussivimmut naleqqiullugu taamaallaat kanassup nalinginnaasup tinguani annertuseriarsimavoq (cadmium, kviksølv aqerlorlu 2-3-riaammik annertussuseqarlutik) aamma Cetraria nivalisimi (arsen, kobolt krom-ilu 4-5-eriaammik). Aqerloq krom-ilu annikitsuinnarmik kalaallit saattuaanni uillumilu annertuseriarsimapput.
Kinnerit immameersut
Kinninngoriartortarneq Kangerlummi Saqqaani assigiinngitsuni 10-ni uuttortarneqarpoq aqerloq-210 atorlugu pisoqaassusilersueriaaseq atorlugu. Akuliukkiartortarneq agguaqatigiissitsilluni ukiumut 1.089 g/m² annertussuseqarpoq.
Kangerlummi Saqqaani kinnerit fysisk-kemiskimik katitigaanerat aamma imatut pingasunut agguataarneqarsinnaavoq: a) Kirkespirip kuuata akua siorarpassuaqartoq, b) kangerluup qeqqa aseqqorilluinnartuusoq aamma c) Qeqertap Amitsup qanittuani anertoorsuarnik aseqqorluttunik pilik.
Naqqata uumasui
2001-imi ukiaanerani kangerlunni Saqqaani Uunartumilu uumasut assigiinngiiaarnerat qanorlu uumassusillit annertutiginerat misissorneqarpoq. Uumasoqatigiit immikkoortiterinikkut ameerlanerpaasut tassaanerupput kangerlunni avannarpasinnerusuniittut uumasoqassutsimullu naleqqiullugit tassaanerullutik qullugissat børsteorme-t, uumasut qimerloqanngitsut eqqusallu allanit tamanit amerlanerpaasut. Uumasoqassuseq periaatsit assigiinngitsut atorlugit uuttortarneqartoq misissugassanik tigusiffinnit allanit malunnaatilimmik allaanerussuteqanngilaq, kisiannili kangerlummi Saqqaani Uunartup kangerluanut sanilliullugu annertuneroqqajaanerulluni.
Naqqani uumasut igitassanik kangerlummut inissiineq pissutigalugu kinnerit sukkanerusumik annertusiartornerannut qanoq misikkaritsigiumaarnersut ilisimaneqanngilaq. Imaassinnaavoq kinnerit ukiumut 10 cm missaa sinnerpassuk (ukiumut 100 kg/m² miss.) naqqani uumasut matuneqarsinnaasut nungutinneqarlutillu, annikinnerusumillu kinneqaleriartorneq kinguneqarsinnaalluni uumasut suunerisa allanngornerannik imaluunniit imaassinnaalluni uumasoqalersoq assigiinngisitaarnerusunik amerlanerusunillu.
Kalaallit saattuaat angisooq
Kalaallit saattuaat angisooq 2001-imi upernaakkut ukiakkullu kangerlunni Saqqaani Uunartumilu pisarineqartarpoq. Saattuaqarnera peqartarnerata ukiunik 8-10-nik sivisussuseqartartup qeqqaniikannersorinarpoq. Tanna canadamiut saattuat angutivissat utoqqaat qaleruaasa mattussusiannik misissuinerat tunngavigalugu naliliineruvoq. Qaleruaasa silissusiannik upernaakkut uuttortaanermi agguaqatigiissitsinikkut pissarsiat Kitaani allani saattuaqarfinnit allaanerunngillat. Kangerlummi Saqqaani ukiakkut saattuat qaleruaat upernaakkut saattuat qaleruaannit 10% sinnerlugu aminnerusarpoq. 2001-imi ukiakkut saattuarniarnermi pisat 1998-imi ukiakkut misileraalluni saattuarniarnermit annikinnerupput, kisianni 2001-imi upernaakkut pisat 1998-imi ukiakkut pisatut amerlatigalutik. Kangerlunni Saqqaani Uunartumilu 2001-imi inuussutissarsiutigalugu misileraalluni aalisarnermi saattuat 96 tons tunineqarput. Aalisarneq taanna 2001-imi ukiakkut pisat ikinnerullutillu qaleruaasa minnerunerannut sunniuteqarsimasinnaavoq. Sunniutit taamaattut Kitaani saattuaqarfinni maannamut inuussutissarsitigalugu minnerpaamik ukiuni 10-ni aalisarfiusimasuni takuneqarsimanngimmata immaqa ukiup qanoq ilinera najoqqutaralugu saattuat illikartarnerannik nassuiaatissaqarsinnaavoq.
Nalunaarut tamaat pdf-format-inngorlugu (1,500 kB; in English).
