NERI Technical Report No. 547: Mingutitsisut silaannarmiittut. AMAP-Nuuk 2002-2004. Skov, H., Bossi, R., Wåhlin, P., Vikelsøe, J., Christensen, J., Egeløv, A.H., Heidam, N.Z., Jensen, B., Ahleson, H.P. Stausgård, L., Jensen, I. & Petersen, D. 2005. 45 pp.
Eqikkaaneq
Kalaallit Nunaamiut imarmiunik qanoq nerisaqartiginerat apeqqutaalluni aatsitassanit oqimaatsunit uumassusilinneersunillu mingutsitsinernit nungutikkuminaatsunit, POP’init, eqqugaasartut ilisimaarineqarluarpoq. Silaannaq mingutsitaq Canadamiit aamma/imaluunniit USA’miit ungasissumut ingerlaartartoq ilaatigullu aamma Eurasiamit pisartut tamatumunnga aallaaviusutut pasineqarput.
Siunertaq
Uuttortaanertigut pissutsillu assilillugit pisuusaartitsilluni naatsorsuinertigut nalunaarusiami matumani saqqummiunneqartutigut siunertaavoq akuleruuttunik uumassusilinneersunik uumaatsuneersunillu silaannarmut mingutserutaasunik pingaartumik Amerikamit Avannarlermiit Kalaallit Nunaata Kitaanut isaasoqarnerata paasilluarneqarnissaa.
Uuttortaaffiusut
Nuup, Kalaallit Nunaanni illoqarfiit pingaarnersaata eqqannguani Quassussuarmi aatsitassanik oqimaatsunik, aamma kviksølvimik kiisalu O3 (ozon)-imik, NOx (kvælstofilte + kvælstoftveilte)-mik, aamma SOx (svovltveilte + sulfat)-imik ingerlaavartumik uuttortaasoqartarpoq. Aamma POP’it tulleriiaat Asiaq’p Nuummi illutaata qaliata qaavani uuttortarneqartarput. Tamakkunani paasisat nalunaarusiami matumani saqqummiunneqarlutillu oqaluuserineqarput. Uuttortaanertigut paasisat qanoq isumaqarnersiorneqarnerat sakkortusarneqarpoq malussarniusiaq (COPREM) aamma Euler-ip periaasia malillugu periaaseq (DEHM) atorlugit.
Aatsitassat oqimaatsut
Aatsitassat oqimaatsut silaarnarmi mikisuaraaqqaniittut annertunngitsuinnaat (taamaallaat kviksølv silaannarmi mikisuaraaqqaniittoq eqqaassanngikkaanni, tamanna uuttorneqanngimmat) aamma SOx malugineqarput. COPREM-analyse atorlugu paasissutissanik misissueqqissaarnikkut paasineqarpoq immap serpalinnera nunallu pujoralaa tassaasut silaannarmi mikisuaraaqqat uummaatsunit mingutsitaanerannut aallaaviunerpaasut, aamma mingutsitsinerit inuit pilersitaat taaneqartut 8%-iannit minnerusumik mingutsitsisuusut.
SOx aamma Pb qaffasissusiisigut uuttorneqartut takutinneqartullu
SOx aamma Pb (aqerloq) qaffasissusiisigut Nuummi uuttoorneqartut DEHM atorlugu pilerseqqinneqarput. Taamali aannikitsigigamik DEHM pitsanngorsassallugu ineriartortissallugulu atorneqarsinnaanngillat.
O3 aamma GEM
Kviksølvip gas-inngorluni akuissusia (GEM) tunuliaqutaasup qaffasissusianeersoq (1,5 ng m-3) majimi 2003-mi 2004-milu 0,6 ng m-3 tikillugu appariarpoq. Ukiuni arlariinni taakkunani Issittup Avannaarpiarsuani pissutsinit allaasumik GEM aamma O3 imminnut ataqatigiinngillat. 2003-mi appariarneq malitsigalugulu qaffariarneq arriitsuinnarmik pipput, 2004-mili akuissuseq tassangaannaq appariarluni. GEM-ip upernaakkut appariarneranut silaannaat ungasissu-mut ingerlaartut GEM-ip allanngortinneqarluni toqqortarineqarfii pissutaassagunarluinnarput.
Periaatsit nutaat
Ilatsiinnarluni katersuissut GEM-imik uuttortaanermi atorneqartartoq sumiiffimmi pernaammik misilittarneqarlunilu atorneqarpoq. Aamma olia kissallugu ikummatissioriaaseq, pyrolysesystem, ”TEKRAN 2537A mercury analyzer”-imik peqateqartillugu atorneqarpoq, taamalu silaannarmi kviksølv iluunngaat, GEM kisiat pinnagu, uuttorneqarsinnaalerluni.
NOx
NOx–imik uuttortaanerit takutippaat Quassussuarmi uuttortaavik qanittumi mingutsitsinermit inuit pilersitaannit sunnersimaneqartoq.
Klorpesticide-t
Klorpesticide-t assigiinngitsut akuippallaanngitsut uuttortarneqarput. Sananeqaat akuinnerpaasoq tassaavoq hexachlorobenzen (HCB). Kisianni HCB-mik katersuinerup pissarsiviunera assut annikippoq tamatuma katersoruminaassusia pissutigalugu. Lindan-ip (? -HCH) silaannarmi akuissusia ukiup sineranut naleqqiullugu aasaanerani (april-september) annertunerpaavoq, tamannalu Amerikap Avannarliup nunavittaanit silaannaat ungasissumut ingerlaartarneranik tikkuussivoq, lindan ukiup taamaalinerani atorneqartarmat.
PCDD/F
Polychlorinerede dibenzo-dioxiner aamma –furaner (PCDD/F’it) akuissusii ukiup qanoq ilinera apeqqutaalluni allanngorartorujussuupput aasakkut akuinnerpaasarlutik julimi annerpaanngortartumik. Ukiup sinnerani tamakku qaffasissusiat uuttorneqarsinnaasup killinganiittarpoq. Ukiup qanoq ilinera najoqqutaralugu allanngorarnermut qanittumi eqqakkanik ikuallaasarneq pissutaasimassasoq ilimanartorujussuuvoq, kisianni Nuup ikuallaasarfianinngaanniiunngitsoq.
c-PCB’iit aamma PCDFiit uumassusilinniittut
Silaannarmi coplanare polychlorinerede biphenylit (c-PCB’iit) Kalaallit Nunaanni immami uumassusilinni (quajaatit immamilu naasut uumasullu) siumugassaasunisut inngillat (Vorkamp et al., 2004). Ta-matuma pasinarsisippaa silaannakkut ungasissumut ingerlaartartunit allat Nuup qanittuani c-PCB’nut peqqutaanerusut. Tamatuma akerlianik PCDF’it silaannarmi siumugassaanerpaapput, kisianni uumas-susilinni pingaarutaat annikitsuinnaalluni. Assersuutissat tamakku takutippaat naaqqaviit assigiinngitsut akornanni imminnut kattuttut ingerlaartarnerata paasinissaa pingaartuusoq.
Nitro-fenolit
Nitro-fenol apummi uuttugaq annikitsuaraannaammat tamatuma pasinarsisippaa tamakku Kalaallit Nunaanni naasunut annikitsua-raannannguamik sunniuteqartut.
Inerniliineq
Ataatsimut isiginnilluni inerniliussaq tassaavoq Nuummi silaannaq ataatsimut isigalugu assut minguitsoq, tamaani mingutsitsinikkut sunniuttartut annikitsunnguusut aamma mingutsitsissutit inunnit pilersitat Amerika Avannarlermit ungasissumut ingerlaartartut eqqaassanngikkaanni.
Inassut
Nuummi mingutsitsinerup ataatsimut isigalugu annikitsuinnaasup (PCDD/F’it kisiisa pinnagit) aamma Amerika Avannarlermiit ungasissumut ingerlaartartut sunniutaata annikitsuinnaasup erseqqissar-paa Kalaallit Nunaanni silaannap alaatsinaanneqarnerani Eurasiamiit Kalaallit Nunaannut ingerlaartartut ukkanneqarnerusariaqartut. Taamaattumik inassutigineqarpoq Nuummi uuttortaavik Tunup avannaani Station Nordimut nuunneqassasoq, tamannali peqatigalugu uuttortaanermut periaaseq nutarterneqassasoq Issittumut Avannarlermut mingutserutaasut nutaat ingerlaartarneri aamma AMAP’ip ataani nunani ataasiakkaani ingerlassat allat naatsorsuutigineqarsinnaalersillugit.
Nalunaarut tamaat pdf-format-inngorlugu (1,500 kB; in English).
