Aarhus Universitets segl

No. 546: Environmental monitoring at the Nalunaq Gold Mine, South Greenland 2004 (grønlandsk)

Eqikkaaneq


Piffissaq nalunaarsuiffik

Nalunaarsuineq Nalunap eqqaani, Kujataani Nanortallip Kommu-neaniittumi, piffissami 20.-26. august 2004-mi ingerlanneqarpoq. Taamaalilluni tamanna aatsitassartalimmik aappassaanik umiarsuarmut usilersuussinerit aappaata 12. august 2004-mi naammassineqartup kingornagut, aamma aatsitassartalimmik assartuinerup siulliup kingorna qaammatit arfineq pingasut miss. qaangiuttut ingerlanneqarpoq. Nalunaarsuineq Namminersornerullutik Oqartussani Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfimmit piiaanissamut akuersissut 19. marts 2004-meersoq naapertorlugu ingerlanneqarpoq.


Katersuineq misissueqqissaarnerlu

Uillut, equutit kanassullu Nalunap kangerliumarnani imaani sumiiffinni sisamani katersorneqarput, eqaluit nuttanngitsut Nalunap kuuani kiisalu orsuaasat Cetraria nivalis Nalunap kangerliumarnani sumiiffinni 20-ni katersorneqarlutik (Titartagaq 1). Misiligutissatut katersukkat tunngaviusumik sananeqaatinik grundstoffinik qulinik (Hg, Cd, Pb, Zn, Cu, Cr, Ni, As, Se aamma Co) akoqassusersiorneqarput, tamatumanilu paasisat eqitersimassutsinut tunuliaqutaasunut sanilliussorneqarlutik.


Zn, Cu, Cr, As aamma Co-mik akoqarnerulersimapput

Eqitersimassutsinut tunuliaqutaasunut sanilliullugit Zn, Cu, Cr, As aamma Co-mik 3-9-riaammik akoqarnerulersimasut paasineqarpoq. Akuusut qulaani taaneqartut Cr kisiat pinnagu aatsitassartalimmit ujaraannarmillu pisunik imaarsaarnernit misissuinerit, aatsitassarsiulivinnerup siornagut ingerlanneqartut aallaavigalugit aatsitassarsiorfiup aallartinnerata kingorna qaffariarsimanissaat naatsorsuutigineqarpoq.

 

Imaani avatangiisit aatsitassarsiornermit sunnerneqarnerupput

Uillut qeqqussallu Nalunap kangerliumarnani, Nalunap kuuata akuanut qanittumi katersorneqartut uillunit qeqqussanillu nunniukkap usilersuisarfiup eqqaani katersukkanit akoqarnerutiterput. Taamaammat kangerliumanermi akoqarnerulersimaneq aatsitassarsiorfimmit pisuunerusimasorinarpoq, usilersuisarfiup eqqaanit pivallaarani.

 

Imerme avatangiisit

Eqaluit nuttanngitsut eqimassutsinut tunuliaqutaasunut uuttortarneqarsimasunut sanilliullugit Cr-imik Co-millu marluk-pingasoriaammik akoqarnerulersimapput.

 

Nunap qaani avatangiisit aatsitassarsiorfimmit nunniukkamillu sunnerneqarput

Nalunap qooruani kangerliumarnanilu nunniukkap, aatsitassarsiorfiup qorlortullu eqqaanni orsuaasani Cu, Cr, As aamma Co 4-10-riaammik annerusoq akuusoq paasineqarpoq. Nunniukkap aatsitassarsiorfiullu eqqaanni akoqarnerulersimaneq aatsitassamik uninngasuusivinnit marluusunit pujoralaap siammarterneratigut pisimassagunarpoq. Qorlortup eqqaani taaneqartunik akoqarnerulersimaneq sulisut najugaqarfiata eqqaani aatsitassamik uningasuusivinnit pisimasinnaavoq.

 

Tamaani mingutsitsineq annikitsutut oqaatigisariaqarpoq

Misissuinermi tamatumani uumassusillit ilaanni eqitersimassutsinut tunuliaqutaasunut sanilliullugu akut ilaat 2-10-riaammik annerusut paasineqarpoq. Taamaattoqarnerulersimaneq Nalunap kuuata akuata nalaani sinerissami 5-10 km-inik isorartussusilimmi malugineqarpoq. Mingutsitsineq annikitsuinnartut isigineqarpoq, tassa akoqarnerulaalerfiusoq isorartunngimmat. Nalunami mingutsitsineq Maarmorilimmi, Ivittuuni Mestersvigimilu aatsitassarsiorfikuni matoreersuni mingutsitsinermit annikinneralaarsuuvoq. Sumiiffinni taaneqartuni pingasuni aqerloq 100-1000-eriaammik alleriarsimavoq aamma sineriak 40-100 km-inik isorartussusilik sunnerneqarsimalluni. Nalunami nalunaarsuisarneq ukiumut ataasiarluni ingerlanneqartarmat mingutsitsineq malittarineqarsinnaavoq, immaqalu tamanna annikillisarniarlugu iliuuseqartoqarsinnaalluni.

 

Akuliussinnaaneq

Aatsitassamik uninngasuusivinnit pujoralaap siammarterneqarsin-naanerata pitsaaliornissaa pillugu aatsitassarsiortitseqatigiiffik oqaloqatigineqartariaqarpoq.

 

Nalunaarut tamaat pdf-format-inngorlugu (1.061 kB).