Johansen, P., Petersen, H.S., Asmund, G. & Riget, F.F. 2004. Faglig rapport fra DMU nr. 510, 32 s.
Eqikkaaneq
Timmiarniarnermi amerlasuut aqerlumik sanaat atorneqartarnerat Kalaallit Nunaanni inuit aqerlumik iisaqartarnerannut pissutaangaatsiartuusoq siusinnerusukkut misissuinerit tikkuaaffigaat. Misissuineq taanna aallartinneqarpoq inuit timmissanik nerisaqarnerat aavannilu aqerlumik akoqassuseq imminnut qanoq ataqatigiinnersut paasiniarlugu. Misissuinermi Nuummiut ukiukkut aqerlumik annertuumik akoqalersimasinnaanersut, taamalu peqqinnissaat aarlerinartorsiortinneqarnersoq misissuiffigineqarpoq. Timmiarniarnermi Kalaallit Nunaata kujataata kitaatalu eqqaani ukiuunerani ingerlanneqarnerusarpoq.
Misissuinermi inuit 50-it peqataapput. 2003-mi septembarimiit 2004-mi juunimut akuttunngitsumik peqataasut aaversittarput, saniatigullu timmissat qassit nerinerlugit namminneq allattortarlugit. Taamaalilluni timmiarniarneq sioqqullugu, nalaani kingornanilu piffissami misissuineq ingerlavoq.
Misissuinerup nalunaarpaa appat mitillu nerisaanerusut. Piffissami misissuiffiusumi timmiartorsimasut 90 %-ii taakkuninnga nerisimapput. Misissuinerup aamma nalunaarpaa peqataasut timmiartornerisa amerlassusaat aavisalu aqerlumik akoqarnerat imminnut ataqatigiilluartuusut. Aqerloqarnerulerneq pisarpoq miternik nerinermi, annikinnerullunilu appanik nerinermi. Tamanna siusinnerusukkut misissuinerit takutitaannut, tassa appat qatiisa neqaannit mitit qatiisa neqaasa missiliorlugu arfineq-pingasoriaammik aqerloqarnerunerannut, naapertuuppoq. Piffissap misissuiffigineqartup ingerlanerani peqataasut aavanni aqerloqassutsip erseqqissumik nikerarnera aamma takussutissaqarpoq. Ukiuunerup pileruttornerata nalaani, piffissami misissuiffigineqartut timmiartorfiuneruffianni, aqerlumik akoqassuseq annertuneruvoq. Taamaalilluni misissuinermit akissutissarsiffigineqarpoq Kalaallit Nunaanni amerlasuut aqerlumik sanaat atorneqarnerat inuit aqerloqassusaannut sunniutilerujussuusoq.
Misissuinermi peqataasut timmiartortannginnerminnik nalunaaruteqartut aavanni aqerloqarneq appasippoq (agguaqatigiissillugu 15 µ/l). 1990-ikkunni qallunaat aqerloqassusaannik misissuinermit akoqassuseq appasinneruvoq (agguaqatigiissillugu 35 µ/l). Misissuinermi peqataasut ilaasa timmiartullattaartarlutik nalunaaruteqartut aavanni aqerloq akuat annertungaatsiarneruvoq. Akoqassuseq nikerarpoq agguaqatigiissillugu 62-imiit 128 µ/l, apeqqutaalluni qanoq akulikitsigisumik timmiartortarneq. Timmiartortarnerit akulikinnerutillugit aammi aqerloqassuseq annerulersarpoq. Erseqqarissumik nikingassutsip taassuma nalunaarpaa Kalaallit Nunaanni inuit aqerlumik akoqassusaannut amerlasuut aqerlumik sanaat sunniuteqarnersaasut.
Amerikami peqqinnissakkut oqartussaasut aammi literimi ataatsimi 100 µg-mik aqerloqassuseq peqqissutsip sunnerneqarnissaanut killigitippaat ("level of medical concern"). Misissuinermi uani peqataasut pingajuisa "timmiarniarfiup" peruttulernerani killigititaq taanna qaangerpaat, timmiarniarfiulli aallartinnginnerani naareerneranilu peqataasut arferngisa taamaallaat.
Aap akua aqerloq uuttorneqarsimasoq qaffasinnerpaaq tassaavoq 221 µg/l. Aqerlumik toqunartoqalersinnaanermut ilimagisaasumik killigititaasumit taanna pingasoriaammik sisamariaammillu appasinneruvoq. Kalaallit Nunaanni inuit aavisa aqerloqassusaat ilaanni ima qaffasitsigisarpoq, allaat naartuni meeqqanilu sianiuteqarfikkut akornusiisinnaalluni.
Hele rapporten i pdf-format (347 kB)
