Aarhus University Seal / Aarhus Universitets segl

Nr. 664: Kitaani Aluminiumik aatsitsivik innaallagissiorfiillu.- Avatangiisinik Naliliinermut (SMV) atatillugu pinngortitamik pisuussutaanillu atuineq pillugu paasissutissat atorneqartut

Johansen, P., Aastrup, P., Boertmann, D., Glahder, C., Johansen, K., Nymand, J., Rasmussen, L.M. & Tamstorf, M. 2008. Danmarkimi Avatangiisinik Misissuisoqarfik, Aarhus Universitet. Quppernerit 110. Danmarkimi Avatangiisinik Misissuisoqarfimmiit nalunaarusiaq.

 

 

 

Eqikkagaq

 

Nalunaarusiaq manna Namminersornerullutik Oqartussanut Danmarks Miljøundersøgelserimit (Qallunaat Nunaanni Avatangiisinik Misissuisarfik) aamma Pinngortitaleriffimmit suliarineqarsimavoq Kalaallit Nunaata Kitaata qeqqani alumiiniumik aatsiterivimmik imermillu nukissiorfinnik tassunga atasunik pilersitsinissamut tunngatillugu Pilersaarusiornermut atatillugu Avatangiisit Nalilersornerannut (SMV) atugassanngorlugu. Nalunaarusiap siunertaraa nunap immikkoortuata projektimit sunnerneqartussap iluani avatangiisinut pissutsit pillugit maanna ilisimaneqartut katersussallugit nalilersussallugillu.

 

Nalunaarusiap naasut uumasullu aammalu pinngortitap pisuussutaasa piniarnikkut, aalisarnikkut, takornariaqarnikkut il.il. iluaqutigineqarnerat nassuiarpai. Uumasut naasullu nassuiarneranni artit 1) piniarnermut aalisarnermullu pingaaruteqartut, 2) qaqutigoortut nungoratarsinnaasulluunniit aamma 3) nunat tamalaat akornanni pingaaruteqartut immikkut pingaartippagut. Nalunaarsuutinik atorneqarsinnaasunik peqarsimagaangat nunap assinginik suliaqartarsimavugut artip arlaannut piffiit pingaarnerpaasut imaluunniit nunap immikkoortuata iluani pisuussutinik iluaquteqarneq takutitassiaralugit. Artit ataasiakkaat pillugit nunap immikkoortuata pingaaruteqassusia kiisalu artip projektimit sunnerneqarsinnaanera qanoq ilimanartiginersoq nalilertarpagut.

 

Naasut nunamiittut uumasunut tamaani uumasunut tunngaviupput, tassunga ilaallutik tuttut, umimmaat nerlerillu. Nunap immikkoortuani naasut qanoq katitersimanerat assigiinngeqaaq. Tassa sinerissami piffiit imarpippalaartut aamma sermersuup tungaanut piffiit nunavippalaartut erseqqissumik assigiinngissuteqarput. Aamma immamit qanoq qutsitsigineq pingaaruteqarpoq piffiillu qatsissumiittut ilai naasoqanngillat. Aammattaaq nunap immikkoortuata iluani naasut artit arlaqartut qaqutigoortut ipput. Imermit nukissiorfiit pilersornissaannut tatsinik imermik katersivinnik pilersitsinerup piffiit tatsit eqqaanniittut naasunik qallerneqarsimasut ilai piffissat ilaanni qarsunneqartarnerannik nassataqassaaq taamalu naasunik qalligaajunnaassalluni. Kisiannili qularnanngitsumik piffiit killeqakannersuinnaat pineqassapput. Aamma aqqusinernik pilersitsineq – annikinnerusumik – naasoqarnermut sunniuteqassaaq. Naasoqarnermut sunniuteqarneq, tassunga ilaalluni artinik qaqutigoortunik peqassuseq, sanaartugassanut pilersaarutit suliarineqareerpata misissortariaqarpoq, aqqusernit, kabelit atuagassaat aamma suliffiit allat sanalerneranni tamakku qajassuunneqarsinnaaniassagamik.

 

Nunap immikkoortua taanna tuttoqassusermut umimmaqassusermullu pingaaruteqarpoq. Nunap immikkoortuata iluani tuttoqarnerpaaffiit Kangerlussuup avannaani aamma Maniitsup Sermiata kujataani ipput. Kangerlussuup eqqaani nunap immikkoortuata avannaata tungaani uumasut ingerlaartarput, pingaartumik aasap aallartinnerani aamma piaqqiutigalutik nunap timaaniittarlutik, ukiullu sinnerani sinerissamut qaninnerusuniikkajuttarlutik. Uumasoqatigiit taakku aamma allanik ingerlaartarfeqarput kisianni taakku tunngavilersorluagaanngillat. Nunap immikkoortuata kujataata tungaani ingerlaartarnerit paasiuminaannerusut takussaapput, uumasut ilai ukioq kaajallallugu sinerissap qanittuaniittaramik allalli sinerissap eqqaani ukiisarfiit aamma nunap timaani piaqqisarfiit aasisarfiillu akornanni ingerlaartarlutik. Nunap immikkoortuani tassani tuttut aggulussimanerat pillugu ilisimasat annertungaatsiarput. Ilisimasalli taakkua piffissanut piffinnullu siaruartersimapput. Ingerlaartarnerit aamma piaqqisarfiit sumiinneri pillugit ilisimasat nalunaarsuutinik ataqatigiissillugit aaqqissuussamik katersuinermik tunngavilinnik amigaateqarpoq. Imermit nukissiorfiit imaluunniit kabelit aqqutissaat pilersinnerannut atatillugu sanaartornerit uumasut nunap immikkoortuani aggulussimanerat sunnissavaa, kisianni pilersitsineq naammassereerpat akornusersuinerillu peerullutik nunallu immikkoortuani inuup pisoqartitsineranik soqanngippat uumasut uteqqinnissaat ilimagisariaqarpoq.

 

Tunumi aamma Tunup Avannaani nalinginnaasumik umimmaqarpoq umimmaqarfiillu ullutsinni Kitaaniittut umimmannit Tunumit eqqussanit kingoqqisuupput. Nunap immikkoortuanut tassunga pissutereernerisa kingorna umimmaat amerliartulertorsimaqaat. Nunap immikkoortuani pineqartumi ingammik Kangerlussuup Mittarfiata kujataani umimmaqarfiuvoq. Umimmaqassuseq projektimit sunnerneqarnissaa ilimanngilaq umimmaat siaruarfigisimasaasa pingaarnerup iluani suliaqartoqarnissaa naatsorsuutigineqanngimmat. Taamaattorli Sarfartuukkut aqqusinermik kabelillu aqqutaannik pilersitsinerit 8 sanaartorfiusuni uumasunik sunniissaaq, attaviillu aaqqissuunnerat allineqarsimasoq piffiit annerusumik tikinneqartalernerannik kinguneqassaaq taamalu akornusersuinerit amerlanerusut.

 

Toornaviarsuk qeerlutuuaraavoq allortartoq imermit nukissiorfiit pilersinneranni sunnerneqaratarsinnaasoq tatsit kuuillu sorujoqanngitsut piaqqiorfigisaramigit. Kisianni taseqarfissuit pingasut imermit nukissiorfiusinnaasunut eqqaamiussatut pilersaarutigineqartut toornaviarsoqarfiunngillat. Imeq isorpoq (sermersuarmiit iminngortup kuunnera) tatsillu qutsissumiimmata kingusissukkut aatsaat sikuertarlutik. Taamaattumik misissuiffiusumi imermit nukissiorfiit pingasut arlaannaannilluunniit pilersitsineq toornaviarsoqassusermut sunniuteqarnavianngilaq. Taamaattorli imermit nukissiorfiit inissiffissaat sukumiinerusumik paasineqarpata sunniuteqarsinnaanersoq nalilertariaqarpoq misissorneqarlunilu, assersuutigalugu kuunnit toornaviarsoqarfiusinnaasunit imermik ilanngarterisoqarnikkut.

 

Kalaallit nerlerannik nerleqassuseq asseqanngilaq nunarsuaq tamakkerlugu tamaallaat Kalaallit Nunaata Kitaani piaqqiortarmat. Upernaakkut uninngaartarfiit nerlerit piaqqiorsinnaassusiannut pingaaruteqarluinnarput. Maniitsup Sermiata kujataani upernaakkut uninngaartarfiit pingaartut ikitsut ipput, avannaanili amerlanerullutik taakkunanngalu marluk assut pingaaruteqarlutik. Taakku assingannik nerlerit artit ilaat alla nunap immikkoortuani tassaniittartup, Canadap nerlerata, uninngaartarfiinik peqanngilaq. Nunap immikkoortuani artit taakku tamarmik inaasa akulikissusiat annikippoq inillu biotopii ikitsuinnaassagunartut imermit nukissiorfinnit pilersaarutigineqartunit sunnerneqassapput. Isanerup nalaani nerlerit ataatsimut katersuuttarput, isaffimminnut piffissami sivitsajaami assut atasarput akornusersuinernullu malussareqqajaasarlutik. Isareernerup kingorna biotopit nerisassarsiorfiit ikitsut kisimik imermit nukissiorfinnit pilersaarutigineqartunit sunnerneqassasut nalilerneqarpoq.

 

Timmiaqassutsit allat nunamut imermulluunniit tarajuunngitsumut atasut, tassunga ilaallutik qarsaaq, tuullik, kissaviarsuk, kiinaaleeraq nattoralillu, projektimit annertunerusumik sunnerneqarnavianngillat.

 

Kalaallit Nunaata Kitaata kujataani nalinginnaasumik eqaloqarpoq nunallu immikkoortuani pineqartumi tamarmi eqaloqarluni. Imermit nukissiorfiit pilersinneranni ingerlannerannilu kuuttarnerit allanngussapput, taamaalillunilu eqaluit uumaniarnissaannut pissutsit aamma allanngorlutik. Piffimmi aalajangersimasumi imermit nukissiorfiup pilersinnerani ingerlanneranilu eqaloqassuseq ataaseq sunnerneqassagaluarpat allaalluunniit nungutinneqarluni eqaloqassutsimut tamarmiusumut aarlerinartorsiortitsissanngilaq kisianni piffimmi aalisarnermut aalisagaqassuseq pingaartoq sunnerneqarsinnaavoq. Sukumiinerusumik misissortariaqarpoq piffimmi eqaloqassuseq qanoq annertutigisumik sunnerneqassanersut. Tamanna immaqa Sarfartuumi eqaloqassusermut ingammik attuumassuteqarpoq.

 

   Sinerissap eqqaa ingammik timmissanut timmiarpanngorlutik ivasartunut pingaaruteqarpoq, minnerunngitsumik appanut taateraanullu, aalisakkat artiinut sissami suffisartunut (ammassaat nipisaallu) aammalu qasigissamut nunami piaqqillunilu mamaartartumut. Taamaattumik projektip nassatarisaanik sunnerneqartussaassapput, minnerunngitsumik sanaassat sanaartorneqarnerisa nalaannut atatillugu sinerissamiillu suliaqartoqarluni. Akornutaasinnaasut pinaveersaarneqarsinnaapput sanaassat akornusersuutaanngitsumik periaaseqarluni piffissanullu akornusersuutaanngitsunut pilersaarusiornerisigut. Kisiannili aatsiterivimmik kujasissumut inissiineq, Akianut, nunap immikkoortuata immap timmiaanut aamma timmissanut naloraarusilinnut uninngaartarfittut neriniartarfittullu atugaasarneranut assut pitsaanngitsumik sunniuteqaratarsinnaavoq, umiarsualivimmik ingerlatsiviit il.il. pilersinneranni suliaqarnerit annertusineqarneri pissutigalugit aamma piffik taanna illoqarfittut il.il. ineriartortitsiffigineqalissappat.

 

Nunap immikkoortuata tamarmiusup iluani tuttu piniarneqartarpoq kisianni annermik Nuup Kangerluata avannaani aamma Kangerlussuup eqqaani. Piffiit sinerissamut aamma kangerlunnut qanittut qooqqullu amerlasuut pingaarput. Piniariartarfiit ilai tiffasissumiipput. Nunap immikkoortuani imermit nukissiornerup aaqqissuunneqarnera tuttunniartarnermut sunniuteqarsinnaavoq kabelit aqqutissaat aamma imermit nukissiorfiit piniariartarfinnut inissinneqartussaammata. Pilersitsinerup nalaa sunniuteqarfiunerpaassaaq. Taakkua saniatigut attaviit aaqqissuunnerisa pilersinneqarnerat soorlu aqquserniornerit nunap timaanukarsinnaaneq oqinnerulersissavaa taamaalillunilu piniarfinni siornagut 9 atugaasanngitsuni sunerit assigiinngitsut annertunerulersillugit. Piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu aqqusernit sunniuteqarnissaat atornissaannut qanoq malittarisaliornissaq apeqqutaassaaq.

 

Umimmanniartarnerup annerpaartaa Kangerlussuup Mittarfiata kujataani ingerlanneqartarpoq. Aamma Kangerlussuup eqqaani piffinni kangerlummut qanittuni umimmaat amerlasuut pisarineqartarput. Piniarfiilli pingaarnerit imermit nukissiorfinnik projekteqarnermit sunnerneqartussat avataanniipput.

 

Nunap immikkoortuata iluani timmissat artit ataasiakkaat nunamut atassuteqartut piniarneqartarput. Tassani aqisseq ingammik pineqarpoq. Artilli allat aamma piniarneqartarput, soorlu kalaallit nerlerat, Candap nerlera, qeerlutooq aamma tuullik kisianni annertunngitsumik. Piniariartarfiit assigiinngitsut pingaarutaat pillugit paasisat killeqarput kisianni piniarneq ima siaruarsimatiginnguatsiarpoq projektimit annerusumik sunnerneqarnaviarnani.

 

Nunap asimiittup atorneqartarneranut piniarnerup aalisarnerullu saniartigut sukisaarsaarnermik siunertallit ilaapput. Tassaapput soorlu asimut angalanerit, akuttunngitsumik illuaqqani, toqqini angallatiniluunniit unnuiitigaluni. Angalanerit taamaattut aamma piniarnermik aalisarnermillu pinngortitamillu allatigut atuinermik soorlu nuniagiarnermik ataqatigiissillugit pisarput. Taakkua saniatigut takornariartitsisarneq aaqqissuussaq annertusiartuinnartumik pisarpoq, t.i. angallannerit aaqqissuussat akiliisimasunik peqataasoqarluni, piffinnut aalajangersimakannersunut. Illoqarfiit ilaasa eqqaanut aatsiterivimmik inissiineq sukisaarsaariartarfiit ilaannut illoqarfiup qanittuaniittunut assut pingaaruteqalersinnaavoq. Inissiineq taamaattoq illoqarfiup pinngortitallu avatangiisaasut akornanni ataqatigiinneq qanoq misigineqartarneranut assut sunniuteqalersinnaavoq. Nunap qanoq issusianik misigisaqarneq, tassunga ilaallutik nipaassuseq aamma sunnerneqarsimanngissuseq, takornariat amerlasuut kajungerilersittarpaat suliaqarfiullu taassuma tuniniarneranut atorneqartarluni. Kabelit aqqutaat aamma sanaat allat pinngortitamik misigisaqarneq amerlanerit pitsaanngitsutut paasinninnerat malillugu sunnissavaat. Takornarialerisartulli ilaasa takornarissanik amerlanerusunik kajungersitsisinnaasutut periarfissaqarsoraat attaviit aaqqissuunnerisa pitsaanerusut soorlu aqqusernit pissutigalugit. Kisianni sukisaarsaartarfiit atorneqartarnerat pillugu piffiit pingaarutaasa nalilernissaannut tunuliaqutaasunik misissuinernik annertussutsimik pitsaassutsimilluunniit tunngavilinnik peqanngilaq.

 

Hele rapporten i pdf-format (11,252 kB)