Boertmann, D., Asmund, G., Glahder, C. & Tamsdorf, M. 2008. Faglig rapport nr. 652 fra DMU. 66 s.

 

Naalisagaq kalaallisut

Kitaani Nuussuaq aatsitassarsiornikkut uuliasiornikkullu soqutiginartuuvoq. 1996-imi ulliasiorluni qillerisoqarpoq ingerlatsivimmillu ukiuni tamakkunani nikkilisiortoqarluni. Ingerlatanik taamaattunik amerlanerusunik pisoqalersinnagu Namminersornerullutik Oqartussat ataanniittoq Aatsitassarsiornermut Ikummatissarsiornermullu Pisortaqarfiup ingerlatsinerit taamaattut ujarlernerillu nassatarisinnaasaannik siumut isigisumik avatangiisinik tunngatillugu misissuisoqarnissaa kissaatigisimavaa.

 

Aatsitassarsiornerup nassatarisarpai:

• Nunami sulianik assigiinngitsunik ingerlatsineq (qamutinik motorilinnik angallanneq, helikopterimik timminerit il.il.),
• Angallannermut atortulersuineq (illut, aqqusernit katersukkanik toqqortuiffiit, il.il.),
• Imermik kuutitsineq silaannarmillu aniatitsineq,
• Ajutoornissamik aarlerinartorsiortitsineq (pingaartumik uuliamik maangaannaq kuuttitsisoorneq).

 

Ingerlatat tamakkua assigiinngitsorpassuarnik sunniuteqarfeqarsinnaapput, makkuali pingaarnerusut tassaapput:

 

Aatsitassarsiornermut ulliasiornermullu ataatsimut tunngatillugu makkuupput:

• Uumasunik akornusersuineq,
• Nunap pissusiinik takussaasunik sunniuteqarneq,
• Naasunik nunamillu ajoqusiinerit,
• Imikoorneq,
• Qillerinermut atatillugu kuutitsinerit,
• Silaannarmut aniatitsinerit.

 

Pinmgaartumik aatsitassarsiornermut tunngatinnerullugu:

• Piiaanerup perlukuinik katersukkat,”tailings”-itut ittut ujaqqallu sequnnerit qaleriissaakkat mingutitsilersinnaasut,
• Mineralinik sequtsikkanik assartuinermi pujoralatitsinikkut mingutitsinissap aarlerinaataa.

 

Pingaartumik uuliasiornermut tunngatinnerullugu:

• Nunamik sajuppillatitsisarluni misissuinerit,
• Imermik tunisassiornermut atugassamik pilersitsineq,
• Uuliakoorluni mingutitsiualerneq,
• Uuliamik aniasoortitseriataarnissap aalerinartua.

 

Aatsitassarsionikkut ingerlatsinerup tamaanilu avatangiisit imminnut aoortuutilersinnaanerat aaralerinartorujussuuvoq, tassami tamaani toqqinnersat pukitsumiittut killeqaqimmata. Ilaatigut tamakkua sinerissamiipput ippikillutik ilaatigullu qooqquni silittuni tnunap timaanut pavungarsuaq atasuni illutik. Tassaluuna uumasut naasoqarfiillu ataqatigiit annertunerusumik tamaani naapitassaasut. Amerlanertigullumiuna aamma tamakkunani aatsitassarsiorluni sulinissaq ajornannginnerusartoq, aammalumi qatsinnerusumi arlaannik ingerlatsissagaanni qooqqut tassaallutik sinerissap tungaanut aqquteqarfiusariaqartut.

 

Uumasoqarnikkut immikkut pingaarutillit (canadamiut oqariartaasiat Valued Ecological Components nutsiinnarlugu) taaneqarsinnaasut tamaaniittut makkuupput:

• Tuttoqatigiit ikittunnguit immikkuuillutik tamaani uumasuusut
• Kalaallit nerlernaat tamaani uumasuusut,
• Timmissat: kiisaviarsuit, tuulliit, mitit, toornaviarsuit, taateraat imeqqutaallallut,
• Taagorneqartut taagorneqartut najortagaasa pingaarnersaat,
• Sinerissami timmissat imarmiut piaqqiorfii, pingaartumik Naajaani Qeqertamilu,
• Eqaluit kuuillu taakkua majortagaat,
• Naasut qaqutigoortut tamakkualu naasarfii,
• Nunap ilai naggorilluinnartut.

 

Biologimulli tunngatillugu ilisimasat pigineqartut pingaarutilinnik amigaateqarput; amigaatit ingerlatanut aalajangersunut tunngatillugu avatangiisinik nalilersuinivimmik ingerlatsisoqarsinnaassappat pitsaanngorsarneqartariaqartut.

 

Aatsitassarsiorluni tamaani ingerlatanik utaqqiisaagallartumik avatangiisinut tunngatillugu naliliinerup aarlerigisariaqarsorai:

• Ingerlatat tamakkua tuttoqatigiinnut kalaallillu nerlernaannut tamaaniittunut sunniutissaat,
• Timmissat imarmiut erniorfiinut sunniutissaat,
• Tamaani nunap ilusaanik takussaasunik annertuumik aseruinissaq – ilaatigummi tamatuma ilaa sunnerneqareersimavoq,
• Naasunik qaqutigoortunik tamakkualu naasarfiinik sunniinissaq,
• Kemisk-imik mingutitsineq, pingaartumik ”tailings”-inik ujaqqanillu piiarnerlukunik katersuiffinniit,
• Uuliakoorluni il.il., soorlu imeq tunisassiornermik atorneqartoq aqqutigalugu, mingutitsineq,
• Uuliamik aniasoorluni mingutitsineq.

 

Ilimagineqaraportaaq uuliasiorferujussuarmik pilersitsisoqarneratigut annertoorujussuarmik kissattoornerup gassiinik aniatitsineqalerumaartoq kissattornermut ilapittuutaasumik aammalu tamaanga nunallu ilaanut sunniuteqartumik, soorlu issittup iserianneranik pilersitsineratigut.

 

Nutaaliamik teknikikkut aaqqiissutit (BAT = Best Available Technology, BEP = Best Environmental Practice) nunap ilaanik ukiullu ilaanik eqqornerlukkuminartunik toqqaalluni killilersuinermik peqatilerlugit amerlasuutigut avatangiisinik sunniinernik killilersimaarisinnaapput.

 

Piniarneq aalisarnerlu nalinginnaasunik sineriaq atuarlugu ingerlanneqartarput, taamaallaat tuttut nunap timaani piniarneqartarlutik. Sinerissap qanittuani aalisakka isumalluutit, soorlu ammassat eqaluillu uuliaarluernermit, tamaanga kuuit aqqutigalugit annguttumit, eqaluillumi aamma sunnerneqarsinnaapput, suffisarfitik ukiisarfitillu asserneqarpata. Tuttunniarneq sunnerneqarsinnaavoq ingerlatat pissutaallutik tamatuma tuttui ikilisinneqassagaluarpata. Tuttunniartarnemi killilersorneqalersinnaavoqunitsivinneqarsinnaalluniluunniit tuttut ikilisimasut amerliartoqqilernissaat siunertaralugu.

 

Ataatsimut isigalugit nunami ingerlatsinikkut mingutitsineq tamaanga nunallu ilaanut tamaanga tunnganerussaaq. Tamaanimi uuliaarluernerluunneq, immamut avalanngikkuni killilersimaarneqarsinnaassaaq. Silaannakkulli minguitsineq taamaanngilaq, pingaartumimmi maskinat ingerlaneratigut aniatinneqartuuguni, ingerlatat annertussusiat apeqqutaalluni annertoorujussuusinnaagami. Norge-p imaannarmi uuliasiorfissui CO2 -mik Kalaallit Nunaata tamarmiusumik ullumikkut aniatitaa marloriaataanik   aniatitsipput.

 

Misissuinerit makkua piaarnerpaamik ingerlanneqarnissaat siunnersuutigineqarpoq:

• Kalaallit nerlernaat: isanerini timmisartumiit tamanna tamakkerlugu, kangisinnerusortaa siornatigut misissorneqarnikuunngitsoq, ilanngullugu kisitsineqassassoq.
• Tuttut: norrisarfii allallu pingaarutillit ingerlaartarfiilu nalunaarsorneqassasut qaammataasanut aallakaatitsissusersuinikkut malittarinnittarneq atorlu.
• Nunap naasoqarnera: Tamaani naasartut assigiinngitsut suuneri paasiniarlugillu aalajangersorneqassasut qaammataasat atorlugit.
• Uumasut naasullu: Nalinginnaasumik qulaani taagorneqartunut atatilluugu ujarlerneqassasoq.

 

Annertuunik ingerlatsisoqalersinnagu misissuinerit naammassineqarsimasariaqartut:

• Kemiskinut tunngatillugu pissutsinik tamakkua tamaani qanoq akuutigereernerinik misissuinerit.
• Sinerissami timmissanik ineqarfimminniittunik ineqarfiinillu kisitsineq nalunaarsuinerlu.
• Naasut uumasullu qaqutigoornerusut qanoq amerlatiginerinik suminnerinillu eeqqornerusumik nalunaarsuineq.
• ”Tailings”-inik immamut pikoornissaamik eqqarsaateqartoqarpat immap itissutsiinik imallu naqqata qanoq innerinik misissuineq. 

 

Nalunaarut tamaat pdf-format-inngorlugu (7.490 kB; in English