Vorkamp, K., Dam, M., Riget, F., Fauser, P., Bossi, R. & Hansen, A.B. Faglig rapport fra DMU nr. 526, 2004
Eqikkaaneq
Kalaallit Nunaanni Savalimmiunilu nunarpassuit pilersaarutaannut "Arctic Monitoring and Assessment Programme (AMAP)"-imut atatillugu stoffit uumassuseqartuneersut arrortikkuminaatsorujussuit (POP-iit) akuttunngitsumik misissorneqartarput. Misissuisarneq immamut tunngatinneqarneruvoq. POP-iit uumasuni annertusiartortarnerat uumassut nerisareqatigiinneratigut pisarnera pingaaruteqartoq paasineqarpoq, tassami POP-iit nerisareqatigiinni uumasuni anginerusuni annertunerusarnerat ileqquusumik nerisannaajusunut pingaaruteqartarmat.
Misissuinermi tassani kalaallit savalimmiullu imartaanni misissugassatut tigusani mingutitsisut "nutaat" nassaariniarneqarnissaat siunertaavoq, imaappoq stoffit POP-nngorsinnaasutut pasinartut suu-neri paasiniarlugit aammalu kalaallinut savalimmiorniunullu imartaannut tunngatillugu tamakkuninnga ilisimasat killilerujussuummata. Pingaartillugu sammineqarneruvoq stoffit tamakkua uumasunut akuliullutik annertusiartortarnerat. Kalaallit Nunaanniit misissugassanut ilaapput kinnerit ujaranngortut aamma uumasut nerisareqatigiinnermi assigiinngtsumik inissisimasut, kanassut, serfat, natsiit, tikaagulliit nannullu. Savalimmiunniit misissugassat ilagaat uumasut nerisareqatigiinnermi qaffasissumut inissisimasut: niisarnat (angutivissat, arnavissat nutaqqallu) aamalu malamuk.
Stoffit makkua misissuinermi sammisassatut toqqarneqarput AMAP-imiit nunamut pineqartumut nunanullu amerlasuunut tunngatillugu inassutaasut malillugit: Perfluorerede alkylerede stoffer (PFAS), polychlorerede naphthalener (PCN), ikuallannaveersaatit bromitallit polybromerede diphenyl ethere (PBDE) aamma polybromerede biphenyler (PBB), tetrabromobisphenol A (TBBPA), hexabromocyclododecan (HBCD), aamma inuit atortussialiaat muskforbindelser aamma phthalater. Misissuinermut uunnga atatillugu PFAS-imik, PCN-imik, PBB-mik, muskforbindelsenik phthalatenillu misissueriaatsit nutaat pilersinneqarput. TBBPA-mik aamma HBCD-mik misissueriaatsit pilersinneq ajornarsimapput stoffit taakkua fysisk-kemiskimik periaasiisa assigiinnginnerat pissutigalugu.
PFAS-imik uumasuniittumik ilisimasat malillugit perflurooctane sulfonat (PFOS) misissukkani fluoritalinni amerlanerpaani malunnarnerpaavoq, tulleralugu PFOSA, taannami niisarnani annertujaartorujussuarmik (43-62 ng/g misissugassami masattumi) tikaagullinnilu (29 ng/g misissugassami masattumi) akuusoq nassaarineqarmat. PFOS nassaarineqarpoq killissaliutaasoq (9.6 ng/g misissugassami masattumi) misissukkani 16-init ilaanni 13-ini taanna sinneralugu sinnerlugu annertussuseqartoq paasineqarmat. Misissukkani Kalaallit Nunaanneersuni paasineqarpoq PFOS uumasuni ukunani annertusiartuaartoq, tassa kanajoq<natseq<nanoq; tassuunalu erserpoq akuliukkiartortarnera nerisareqatigiinnikkut annertusiartortartoq. Nannumi akuunera nunani allani, Alaskami Canadamilu Hudson Bay-imi, akuusut annertussusiisa iluannippoq. PFOS-it akkusut annertussusiat tunngavigalugu kingumut qiviarluni piffissani assigiinngitsuneersunik misissuinissaq inassutigineqassaaq. Tamatuma sania-tigut PFAS-ip annertusiartornerata uumasuni Kalaallit Nunaannut Savalimmiunullu pingaaruteqarnerni malittarineqarnissaa inassutigineqassaaq, stoffimmi PFAS-imut attuumassutillit suli atorneqarmata ullumikkullu killilersuiffigineqaratik.
PCN-imik paasisat takutippaat stoffit tamakkua akuusut uumasunilu Kalaallit Nunaanni Savalimmiunilu uumasuni imarmiuni akuunerat annertusiartorluni. PCN-ip Savalimmiuni immami uumasuni akuu-nera Kalaallit Nunaanninngarnit annertuneruvoq. Savalimmiuni niisarnani inuusukaani akuunera (4.068 pg/g arrortillugu piikkamit) annertuneruvoq Canadap issittortaani qilalukkani qaqortaniittumit. Niisarnani toqunartoqarnerup annertussusianik naleqqiussinermi (TEQ) atorneqarpoq dioxin-ip TEQ-a PCN-imut taamaaqataanut naleqqiullugu. Niisarnani malamunnilu PCN congenerinit malunnar-nerpaaq CN-66/67-iuvoq, nannumili CN-68-iulluni. Inernerit taakkua tunngavigalugit Savalimmiuni uumasut PCN-imik dioxin-imut TEQ-rlugu misissuiffigeqqullugit inassutigineqarpoq inernerit killilersuiffissamut qaneqimmata. Misissukkat Kalaallit Nunaanneersut inassuteqaateqarfigitinnagit misikkarinnerusumik misissueriaaseqarluni misissuiffigineqaqqittariaqarput.
PBDE PBB-lu nerisareqatigiitsigut polychlorerede biphenyler (PCB) assigalugit annertusiartortarput. Malunnarpoq PBB uumasutigut nerisareqatigiitsigut PBDE-minngarnit annertusiartorumanerussoq. PBB-p akuunera PBDE-mit annikinneruvoq, kisianni PBDE/PBB-llu akuunerat annertusiartorpoq uumasuni ukunani natseq<niisarnaq-<malamuk<nanoq, kisianni PBDE-p PBB-llu nannumi akuunera assigiingajalluinnarpoq.
Niisarnamit misissugassani PBDE-p akuunera annertunerpaaq nassaarineqarpoq, taannalu nannumi akuusumit 15-iaat tikillugu annertuneruvoq (52 ng/g arrortillugu piikkamit). Tamtumuunalu uppernarsarneqarpoq issittup uumasuini imarmiuni akuusut annertunerpaat niisarnamiimmata. Tunumi PBDE akuusoq Svalbardimisut annertutigaaq Kitaanili akuusut Canadap issittortaanisut illutik. Taamaalilluni PBDE-p sumiinnera PCB-ip sumiinneratut ippoq. Congenere-t malunnarnerpaat tassaapput BDE-47 aamma BDE-99, taamaallaat nannuni pinnani, taakkunanimi BDE-153 BDE-99-imut naleqqiullugu malunnarnerummat. Ataatsimut isigalugu congener-ini misissukkani BB-153 malunnarnerpaavoq.
PBDE-mut tunngatillugu inassuteqaatinut ilaavoq kingumut qiviarluni piffissani assigiinngitsuneersunik misissuinissaq aammalu tunngaviusumik siunissami nakkutilliinissaq inassutigineqassaaq, tassami PBDE suli Amerikami Avannarlermi sanaartorneqarlunilu atorneqarmat. PBB-p nerisareqatigiitsigut annertusiartortarsinnaanera pissutigalugu Kalaallit Nunaanneersuni Savalimmiuneersunilu PBB uumasuni nerisareqatigiinni qutsissumiittuni misissorneqartariaqarpoq PBB-qarneranik annertussusianillu misissuinermi pitsaanerusunik tunngavissarsiumalluni.
Muskforbindelse-t inuit sanaavineersut uuttorneqarsinnaasut taamaallaat nannup tinguini malugineqarput. Misissukkani tamarluinnangajanni, kinnernit ujaranngortuneersut kisimik pinatik, malunnarpoq muskforbindelseqartoq. Stoffittaamaattut akuusut paasineqarmata nerisareqatigiinni uumasunit anginerusuniit misissuinissaq inassutigineqarpoq, kisiannili pisariaqarpoq misikkarinnerusumik misissueriaaseqarnissaq stoffit akuunerat malugineqarneqassappat. Muskforbindelseqarnera uppernarsineqarsinnaappat akuusut annertusiartornerannik nakkutilliinissaq pisariaqarsinnaavoq, tamakkuami suli atugaammata.
Phthalater aamma adipatforbindelse Tunumi nannuni, Svalimmiuni malamummi aammalu Tunumi Kitaanilu natsermi misissukkani tamani akuusoq marlugineqarpoq. Misissukkani annertunerpaamik akuusut ilagaat DEHP (75-161 ng/g misissugassami masattumi) aamma DEHA (2,5-144 ng/g misissugassami masattumi). Eqqumiigisassaavoq pththalater kinnerni ujaranngortuni nerisareqatigiinnilu appasissumut inissisimasuni aamma nassaarineqarmata. Uumasutigut akuusut annertusiartortarsinnaanerat halogenerede forbindelsernisut erseqqitsiginngilaq. Taamaattumik nerisareqatigiinnik misissuinissaq inassutigineqarpoq phthalaterit immami avatangiisinut ilaanerannik ilisimasatamerlanerusut pissarsiariumallugit uumasutigullu annertusiartortarsinnaanerat nalilersorsinnaajumallugu. Muskforbindelsenut tunngatillugu oqaatsigineqartutut misissueriaaseq pitsanngorsartariaqarpoq misikkarinnerullunilu erseqqinne-ruleqqullugu.
Ataqatigiinnernik misissuinerit ingerlanneqarput stofruppit akuunerminni assigiissutaat paasiumallugit. Ataqatigiinnerit malunnaatillit nassaarineqarput halogenerede stofgruppini marlukkuuttaani amerlanerni, soorlu PBDE/PBB aamma PFAS/PBDE-ni aammalu erseqqinnginnerugaluartumik PCN/PBDE aamma PCN/PBB-ni. Phthalaterne halogenerede stofgruppernut ataqatigiinngillat kisiannili imminnut ataqatigiisssut malunnarluni. Ataqatigiinnernut pissutaanerpaatut assigiimmik uumasutigut annertusiartoriaaseqarnerat isigisariaqarpoq.
Hele rapporten i pdf format (2.285 kB)
