Merkel, F., Boertmann, D. & Mosbech, A. 2021. Davis Strait – an updated strategic environ- mental impact assessment of petroleum activities. Scientific Report from DCE – Danish Centre for Environment and Energy No. 439, 332 pp. http://dce2.au.dk/pub/SR439.pdf
Nalunaarusiaq manna tassaavoq Davisstrædip Kalaallit Nunaannut qaninnerusortaani uuliaqarneranik misissueqqissaarnerup qalluinerullu avatangiisinut sunniutaanik periusissiorfiusumik naliliinermik nutarterineq (Merkel et al. 2012). Sumiiffik pineqartoq Davidsstrædimi naliliiffiusumik taaneqartassaaq, taavalu avannarpasissutsip 62° aamma 67° N akornanni ippoq avammullu Kalaallit Nunaata aningaasarsiornikkut oqartussaaffianut (EEZ) killeqarluni (Ass. 1.1.1). Sumiiffiup taassuma 2020-mi novemberimi ammasumik qinnuteqartitsinernut open door-[1] ammaneqartussanngorneranik tunngaveqarpoq.
Avatangiisinik naliliineq Danskit Avatangiisinik Nukissiutinillu Misissuisoqarfiannit kiisalu Pinngortitaleriffimmit suliarineqarpoq taavalu Inuussutissarsiornermut, Nukissiuteqarnermut, Ilisimatusarnermut Naalakkersuisoqarfiusimasumit (massakkut Nunanut Allanut Nukissiuteqarnermullu Naalakkersuisoqarfiusumit) kiisalu Aatsitassalerinermi Avatangiisinut Aqutsisoqarfimmit, tamarmik Naalakkersuisut ataaniittunit, aningaasalersorneqarsimalluni. Nutarterineq ilisimasanik saqqummersinneqareersimasunik saqqummersinneqarsimanngitsunillu 2012-imi periusissiorfiusumik avatangiisinik naliliinerup kingorna pissarsiassanngorsimasunik tunngaveqarpoq.
Avatangiisinik naliliineq Davisstrædip Kalaallit Nunaannut qaninnerusortaani siunissami uuliaqarneranik misissueqqissaarnerit piiaanerillu pillugit aalajangiiniarnermi tunngavinnut ilaassaaq. Kiisalu ilisimasat allaaserineqartut ingerlatseqatigiiffiit Kalaallit Nunaanni suliaminnut atatillugu avatangiisinut sunniutinik naliliineranni atugassanngortinneqassallutik.
Nalunaarusiaq manna periusissiorfiusunik avatangiisinik naliliinerit tallimaasut Kitaata Tunullu imartaannut tunngasut ilagaat. Nalunaarusiat imartanut avannarliusunut, Qeqertarsuup Kitaanut tunngasut aammattaaq suliarineqarput.
Nalunaarusiami avatangiisit ersittut naatsumik oqaluttuarineqarput, kingornalu uumassuseqassusermut tunngasutsukumiinerusumiknassuiarneqarlutik.Tamatumakingornaallaaserineqarputsumiiffiitillersugaasut, uumasut navianartorsiortut, mingutsitsinerup aallaavii kiisalu uumassusilinnik inuit iluaquteqarnerat. Massakkut pissusiusunik nassuiaatit taakku tunngavigalugit uuliasiornerit sunniutigeratarsinnaasaat nalilersorneqarput, soorlu uuliaarluernerup kinguneri, tamtuma kingorna piffissami naliliiffiusumi tulliuttumi avatangiisit illersorumallugit uuliaqarneranik misissueqqissaarfiusariaqanngitsut eqqartorneqarput ilaatigut Barentshavimi norgemiut najoqqutarisartagaannik tunngaveqarluni. Kiisalu sunniutaasinnaasut nalilerneqarneri qularnaannerulersinniarlugit ilisimasat nutaat massakkut pisariaqarnerpaat suussanersut nalilersorneqarput. Oqaatigineqassaaq avatangiisinik naliliinermi atuisut Kalaallit Nunaanni uuliaqarfinnit / gasseqarfinnit qaqitanik ikuallaassagaluarunik silap pissussaanut sunniutaat ilannngunneqarneq ajormata.
Uuliasiorfiup ingerlanerani tamarmi suliaasartut naatsumik oqaluttuarineqarput taavalu suliat pisartullu misilittakkat naapertorlugit avatangiisinut annerpaamik sunniuteqartartut ajornannginnera naapertorlugu nalilersorneqarlutik. Kisiannili Kalaallit Nunaanni uuliamik qalluineq misilittagaqarfigineqanngimmatsulianik taakkuninnga naliliinerit sulianut taakkununnga tunngasorpiaviunatik sumiiffinni allani sapinngisamik sanilliunneqarsinnaasuni misilittakkanik tunngaveqarlutik. Pingaartumik USA-mi uuliaarluernerujussuit 1989 aamma 2010-imi pisut pillugit allaaserisarpassuit tigusiffigineqartarput kiisalu Barentshavimi uuliasiornerni norgemiut avatangiisinik naliliisarneri (Anon. 2003) taavalu Arktisk Råds Arctic Oil and Gas Assessment (AMAP 2010) tigulaariffigineqartarlutik.
Sumiiffiup naliliiviusup avannarpasinnerusortaani kippasinnerusortaanilu silap ilungersunartuunera immallu sikuusarnera pissutigalugu uuliaqarneranik misissueqqissaarnerit taamaallaat aasaanerani ukiaaneranilu (juni – november missaanni) ingerlanneqartassasut naatsorsuutigineqarpoq. Uuliasiornivilli aallartissagaluarpat suliat ukioq naallugu ingerlanneqartassasut naatsorsuutigineqarpoq.
Sumiiffimmi naliliiviusumi avatangiisit tigussaasut immap sikullu pissusii aallaaviginerullugit naatsumik oqaluttuarineqarput. Sumiiffiup kujasinnerusortaa nalinginnaasumik ukioq kaajallallugu imaasarpoq taamaallaat kippasinnersaa minillugu. Sumiiffiup naliliiviusup avannamut kitaa februaarimiit maajimut sikuukkajuttarpoq. Aamma ukioq issikkaangat kangerluit qinngui aalaakaasumik sikuusarput. Tamaani ilulissat takkuttaannarput, annerpaamik ukiorissinerani upernaakkullu. Ilulissalli Fyllas Bankep avannaani qaqutigoorput. Tamatumunnga pissutaapput sarfaq, immap naqqata pissusaa kiisalu iigartartunut ungasinerujussua.
Kalaallit Nunaata kitaata kujasinnerusortaata avataani ikkannersuit sumiiffiup naliliiviusup imartaani avatangiisini ilisarnaqutaanerpaajupput. Imartat taakku itisoorsuunngitsut sarfarnerujussuat pissutigalugu imaq inuussutissaqarluartoq nillikaasarpoq taavalu naasuaraasat uumasuaqqallu sivisuumik pinngorarnissaannut tunngavissiisarluni. Ikkannersuit ukioq tamaat tamakkiisumik imaasarput imaluunniit ilaatigut sikusimasinnaasarlutik (saatsersunik sikoqarsinnaasarpoq), sumiiffiulli naliliiviusup avannarpasinnerusortaa Store Hellefiskebanke taamaangilaq. Ikkannersuarni uumasuaqqat naasuaqqallu pintngorarnerujussuat sumiiffinnut itinersunut saniliullugu qaammatinik qassiinik sivisunerusarpoq. Sumiiffiuttaaq pissusia pingaarutilik alla tassaavoq sumiiffiup ikaarsaarfiunera, tassa issittup kiannerumaallu imartaasa naapiffiat. Naapiffiup pissusii uumasuaqqanut assigiinngitsumik sunniuttarpoq, soorlu inuussutissat nalliussuuttarnerat taamalu uumasuaqqat uumasuarartortullu amerlassusii kiisalu uumasuaqqat agguataarneri. Tamatuma saniatigut sinerissamut qaninnerusortaani imaq imavimmiit pissutsimigut akumigullu allaasarpoq nunamiit imiinnarmik akuugaanerusarami.
Avataani immap ikerani uumassusillit assigiinngissitaartut amerlanngitsuinnaasarput (natermiulli taamaanngillat) – qasseerpassuartigulli amerlasoorsuusarput eqimasaqalutillu, uumasuaqqaniit kiisortunut qullerpaanut nerisareqatigiit qanittuinnaasarlutik uumasullu amerlanngitsut uumassusileqarfinni pingaaruteqartaqalutik. Imaani avatangiisini uumassusileqarnikkut pisartoq malunnaateqarnerpaaq tassaasarpoq upernaakkut (april/maj) naasuaraasat fyplankonit, nerisareqatigiinni aallaaviusartut pinngorartorujussuanngortarnerat. Upernaakkut naasuaraasat pinngorartarnerat sumiiffimmi naliliiviusumi tamarmi pisarpoq, sikoqartillugulu sikup tunuariartornera ilaarlugu pisarluni. Naasuaraasat taakku uumasuaqqanit, aamma pingaarutilinnit illeqqanit Calanusinit (annermik tassaasut C. finmarchicus), nerineqartarput, taakkulu imminni imaani uumassusileqarfinni qitiusaqalutik. Uumasuaqqat nerisareqatigiinnermi qulliusunit, soorlu aalisakkanit, arfernit soqqalinnit timmisanillu imarmiunit nerisarineqarnermit saniatigut aamma uumasunut natermiunut uumassusileqarnikkut pingaaruteqarput, taakkumi uumasuaqqat anaannik nerisaqarluartuugamik.
Sumiiffik naliliiffiusoq issittup kujatinnguaniimmat imaani avatangiisit atlantikup uumasuinik peqarluarput, soorlu illeqqanik C. finmarchicusinik. Qanittukkulli Kalaallit Nunaata kitaata kujasinnerusortaani nunaviup avammut atanera atuarlugu sarfamik kujammukaartoqarnera paasineqarpoq, taamaammallu sinerissami sumiiffinnut misissorluagaanerusunut sanilliullugu uumasuaqqat issittumeersut avataani pingaarnerusinnaapput. Aammattaaq naatsorsuutigineqarpoq sinerissamut sanilliullugu avataani uumasuaqqat akuttunerussasut.
Immap naasuit (qeqquakkut) sineriammi manngertumik natilimmi naammattuugassaasarput, 50 meterinillu itissusilik tikillugu takussaasarlutik. Qeqqussakkut amerlasinnaaqaat naajorartaqalutillu, sorpassuartigullu nerisareqatigiinni qaffasinnerusuniittunut pingaaruteqartarlutik. Qeqqussat uumasunut nikiuitsunut uumaffiupput, aammalu qeqquaqarfissuit aalisakkat piaraannut pingaaruteqarput kiisortunut, parnunnermut, sarfamut malinnullu illersorfigisaramikkit, kiisalu qeqqussat nerisarineqartarput. Aammattaaq qeqquakkut kaperlannerani uumasuaraasat fyplanktonit peqartinnagit imaani sorujuarannguanik uumassusilinneersunik pilersueqataasuupput immap naqqani uumasunut amerlaqisunut nerisaalluartuullutik. Ataatsimut isigalugu sumiiffimmi naliliiffiusumi immap naaneri amerlaqasaqaat ukioq kaajallallugu annermik sikuusannginnera pissutigalugu. Sumiiffiup naliliiffiusup immikkoorutigaa immap ivigaasaanik aappaluartunik Zosteramarinanik peqarluarami, taakku Kalaallit Nunaanni kisiartaallutik Nuup eqqaani kangerluit natiini sioraasuni aqitsuni amerlasoorsuakkuutaarlutik naasarput. Tamaanissaaaq Kalaallit Nunaanni kisiartaalluni aappalaartunik koraleqarpoq, latiinerisut Corallina officinalisinik atilinnik. Tamatuma saniatigut aappalaartunik kalkiusunik algeqarpoq atavissuunngitsunik.
Immap naqqata uumasui angisuut naasuaraasat pinngorartut ilarpassuinik nerisaqartuupput taamalu aalisakkanut, timmissanut imarmiunut miluumasunullu imarmiunut nerisaalluarlutik. Sumiiffimmi naliliiffiusumi qangaaniiilli katersisarfeqarpoq, taakkunanilu immap natermiui assigiinngitsut 1000 sinnillit nalunaarsorneqarsimapput. Misissuinerit nutaat takutippaat immap natermiui assorsuaq assigiinngissitaartuusut, allaammi misissuiffimmi 0.1m2 angitigisumi assigiinngitsut 80 tikillugit amerlassuseqartarlutik. Uumassusillit uumassusileqarfinnut misikkarissunut (FAO-p natersiutinik kilisannermut misikkarinneragaanut VME Vulnerable Marine Ecosystems) ilisarnaataasartut sumiiffimmi naliliiffiusumi piffinni qassiini nassaarineqarsimapput, qanittukkullu Kalaallit Nunaanni koraleqarfissuaq siulleq, qituttunik nillertup koraaleqarfiusoq sumiiffiup naliliiffiusup iluaniittoq allaaserineqarpoq aammalu immap natermiuinut uumassusileqarfittut misikkarissutut nalilerneqarluni, taannalu 486 km2 -inik angissuseqarpoq nunaviullu avammut atanera atuarlugu 60 km-inik takissuseqarluni.
Immap sikua allanngorartorujussuuvoq aammalu avatangiisit sakkortuullutik taavalu qaamaneq, kissassuseq, tarajoqassuseq aammalu inuussutissat eqqarsaatigalugit itissutsini assigiinngitsuni allanngorarfiusorujussuulluni. Uumassusileqarpoq, sikut taserartaanni tarajuusuni sikulluni ataani uumasuusuni, soorlu virusit, bakteriat, algit, ciliatit uumasuaraarannguit, flagellatit, kingukkut illeqqallu. Sumiiffiup naliliiffiusup avataani misissuinerit takutippaat immap sikuani uumassusileeqqat pinngorarnerat issittumi nerisareqatigiinni qutsinnerusunut immap ikerani naqqanilu uumassusillit pinngorarpiannginnerisa nalaani assut pingaaruteqartartoq. Taamaattorli sumiiffimmi naliliiffiusumi pissutsit qanoq issusii misissorluarneqarsimanngeqaat, pingaartumik avannamut kitaani sikuusartumi.
Avataani aalisakkat, aamma ikkannersuarni, tassaanerupput natermiut, soorlu qalerallit, nataarnat, suluppaakkat, qeeqqat kiisalu aalisakkat iluanaarniutigineqanngitsut allat. Qalerallit, inuussutissarsiutigalugu aalisarneqartuni pingaaruteqaqisut, suffiffigisartagaat pingaarnerpaaq sumiiffiup naliliiffiusup iluaniittutut naatsorsuutigineqarpoq aammalu sumiiffiup avataani qalerallit pinngorarfiattut isigineqarluni (Kalaallit Kitaata avannaa kiisalu Canada). Putooruttut ikkannersuaqarfinni amerlasoorsuakkuutaartarput taavalu aalisakkat, timmissat arferillu soqqallit ilaannut nerisaalluartuullutik. Sinerissamut qanittumi aalisakkat pingaarutillit pingasut suffisarput: saarulliit, ammassat nipisaallu. Ammassat aalisakkanit annerusunit, timmisanit miluumasunillu imarmiunit kiisalu inunnit nerisaalluartuupput. Saarulliit nipisaallu suaat, inuussutissarsiutaapput. Eqallut aamma sinerissamut qanittumiittartut pingaaruteqarput aliikkutaralugu aalisarluarneqartarlutik. Uumasut allat annikinnerusumik piniarneqartartut, iluanarniutigalugu imaluunniit iluanaarniutiginagu, tassaapput eqaluit, nataarnat kiisalu qeeqqat.
Timmisat ineqarfii sumiiffimmi naliliiffiusumi amerlapput naak Kitaata avannaani timmissat ineqarfiinit avannarpasinnerusumiittunit minnerusaraluarlutik. Katillugit timmissat 20-it tamaani nalinginnaasumik erniorfeqartutut ilisimaneqarput timmiaqarfiillu akulikinnerpaaffigaat qeqertaqarfik avannarpasissutsit 63˚ aamma 66˚N akornanniittoq naak sumiiffiit tamakkerlutik timmissanut piaqqiorfiunersut misissorneqarsimanngikkaluartut. Timmissat assigiinngitsut marluk Kalaallit Nunaanni erniortunit qaqutigoornernut ilaapput, tassa qilanngat kiisalu atlantikup apppai, taakkulu Kalaallit Nunaata uumasunik navianartorsiortunik nalunaarsuiffiani ”mianernartutut” ”nungutaanissamullu navianartorsiortutut” nalunaarsorneqarsimapput.
Timmissat assigiinngitsut 13-it sumiiffimi naliliiffiusumi nuna tamakkerlugu imaluunniit nunat tamalaat akornanni pingaassusiat eqqarsaatigalugu ”qaffasissutut” nalunaarneqarsimapput erniortut, isasut imaluunniit ukiisartut amerlassusii eqqarsaatigalugit (Tab. 3.7.1). Sumiiffik naliliiffiusoq timmissanut imarmiunut ukiivittut pingaaruteqaqaaq. Sumiiffik Kitaata kujasinnerusortaani sikuuneq ajortup ilarujussuaraa, taamaaniittarpullu timmiarpassuit oktober – maajimi ukiiartortut Ruslandimeersut, Islandimeersut, Svalbardimeersut Canadameersullu. Naatsorsuutigineqarpoq sinerissap qanittuinnaani timmissat 3,5 millionit ukiisartuusut. Amerlanerpaasartut tassaapput appat, mitit, mitit siorakitsut kiisalu appaliarsuit. Aammattaaq sumiiffiit avasissut akunnerini timmissat amerlassusii ilisimaneqanngitsut ingerlaartarput ukiisarlutilluunniit.
Miluumasut imarmiut imaani uumassusileqarfinni annertuumik inissisimapput. Puisikkut assigiinngitsut tallimat sumiiffimmi naliliiffiusumi naammattuugassaasarput, taakkunanga aataat sumiiffimmi tamarmi ukiup annersaani amerlasarput, qasigissalli Kalaallit Nunaanni uumasunik navianartorsiortunik nalunaarsuiffimmi ”nungutaaqqajaalluinnartutut” nalunaarsimallutik. Sumiiffiup naliliiffiusup avannarpasinnerusortaa aarrit ukiivisartagaata kujasinnerusortaanut atavoq. Arferni arferit soqqallit sumiiffimmi naliliiviusumi takussaalluartarput, soorlu tikaagulliit, tikaagulliusaat, qipoqqaat aammalu tikaagulliusarnat. Sumiiffik tamanna aasaanerani neriniarfigisartagaannut ilaavoq arferillu nerisarnerusatik naapertorlugit agguataarsimasarput: ammassaat, krill kiisalu putooruttut. Taamaattorli timmisartumiit misissuinerit nutaat (2015) naapertorlugit malunnarpoq tikaagulliit, tikaagulliusaat kiisalu qipoqqaat siammarsimaffiat Kitaaniit Tunumut nuulersimasut imaluunniit allanngorartoqalersimasoq. Arfiviit sumiiffimmi naliliiffiusumi januaarip februaarillu qaammataani neriniarfimminnukarlutik aqqusaartarput immaqalu sumiiffiup naliliiviusup avannaani piaqqivigisartakkaminnut ingerlaarlutik. Aammattaaq sumiiffimmi arferit kigutillit nalinginnaapput, soorlu niisat, niisarnat, anarnat aammalu aarluarsuit qaqortunik siunillit. Qilalukkat qaqortat qernertallu ukiivigisartagaasa kujasinnerusortaat aamma sumiiffiup naliliiviusup avannaanut atapput. Sumiiffiup kitaata tungaanit ukiukkut upernaakkullu nanoqartarpoq, Kitaani Davidsstrædimi qanoq sikuutiginera apeqqutaalluni.
Paamiut eqqaanni Kangerluk Ikkattoq kiisalu taassuma eqqaani qeqertat masarsoqarfittut nunat tamalaat akornanni pingaarutilittut toqqarneqarsimapput, tak. Masarsoqarfiit nunat tamalaat akornanni pingaarutillit pillugit Naalagaaffiit Isumaqatigiissutaat (”Ramsarimi isumaqatigiissut).
Pinngortitamik eqqissisimatitsineq pillugu inatsit naapertorlugu sumiiffiit pingasut eqqissisimatinneqarput. Taakkunanngali marluk nunamiikkamik uuliasiornermit sunnerneqarnavianngillat. Pingajuat tassaavoq Nuup eqqaani qeqertaq Akilia, qeqertat avallersaaniittoq nunallu sananeqaataa pillugu eqqissisitaasoq (Assiliartaliussaq 4.1.1). Sumiiffiit arfineq-marluk timmissat pillugit nalunaarut naapertorlugu timmissanik imarmiunik eqqissisimatitsivittut illersugaapput, taakkunanissaaq timmissat imarmiut najugaqarfii allat timmissat tamaaniinnerisa nalaanni angallannikkut akornusersugaanermut illersugaapput.
Aatsitassanut inatsit naapertorlugu sumiiffiit qassiit ”sumiiffittut uumasunut pingaarutilittut” toqqagaapput, tamaani pisuussutinut uumaatsunut tunngasunik suliat timmissanik miluumasunillu sunniinissaq pinaveersaarniarlugu aqutaapput. Soorlu tamakku tassaapput timmissat imarmiut najugaat pingaarutillit.
Kalaallit Nunaanni uumasut navianartorsiortut pillugit nalunaarsuiffik nutaaq 2018-imi atuutilerpoq, taannalu naapertorlugu miluumasut imarmiut assigiinngitsut qulit, timmissat assigiinngitsut aqqaneq marluk kiisalu aalisakkat ataatsit sumiiffimmi naliliiviusumiittut navianartorsiunngersaasutut imaluunniit navianartorsiortutut (VU, EN, CR) nalilerneqarput (Tab. 4.3.1). Nunat tamalaat akornanni navianartorsiortunik nalunaarsuiffimmi miluumasut imarmiut assigiinngitsut qulit kiisalu timmissat assigiinngitsut qulit naliliiviusumi ittut navianartorsiunngersaasutut imaluunniit navianartorsiortutut nalilerneqarput (Tab. 4.3.3).
Sumiiffik naliliiffiusoq inuit piliaannit assigiinngitsorpassuarnit sunnerneqartarpoq nalunaarusiamilu tamakku ilaat nassuiarneqarput uuliaqarneranik misissueqqissaarnerit qalluinerillu sunniutaanut taputartuussinnaanerat pillugu
Sumiiffimmi naliliiffiusumi uumassusillit saffiugassamik oqimaatsumik (annermik kviksølvimik) kiisalu mingunnik arrortikkuminaatsunik (Persistent Organic Pollutants) akoqariartuinnarput, AMAP-imit ataqatigiissaagaasumik malinnaavigineqartumik, taakkulu nerisareqatigiinni kiisortut qullerpaat timaanni inunnilu piniarnermik aalisarnermillu inuussuteqartuni eqiteruttarput. Pingaartumik kviksølv aarleqqutaavoq, sumiiffimmilu naliliiffiusumi qaffakkiartorsimassagunarluni. Aqerloq annikilliartorsimavoq, cadmiummili piffissap ingerlanerani taamaagunarani. Mingunnilli arrortikkuminaatsunik nunat tamalaat akornanni inatsisitigut malittarisassaqartitaasunik akoqarnerat appariartussangatinneqarpoq, taamaattorli Europami, Asiami Amerikamilu Avannarlermi suliffissuarniit sananeqaatit pisut mingutsitsisuusut Kalaallit Nunaanni uumassusilinni takkussortuarput.
Uuliakkunni PAH-t (Polycyclic Aromatic Hydrocarbon) toqunartoqarnerpaajupput. Sumiiffimmi naliliiffiusumi PAH annikitsuinnaasarpoq, imaanili qaffasinnerusarpoq.
Plasticimik mingutsitsineq alliartorpoq aarlerissutigineqalerlunilu. Plasticiaqqat (5 mm-init minnerit) issittumi avatangiisini sumiluunniit innerat paasineqarpoq kiisalu uumasuaqqaniit arfernut amerlasuujullutik siammarsimaffigalugit. Angisuut (25 mm-init minnerit) kiisalu angisoorsuit (5-25 mm) aamma aalisakkat, timmissat kiisalu miluumasut imarmiut nerisaasa aqqutaanni nassaarineqartarput, kiisalu puisit arferillu aalisarnermi qassutini plasticiusuni napissinnaallutik. Sumiiffimmi naliliiffiusumi plasticimik mingutsitsinerup ilarujussua najukkameersuuvoq, plasticili aamma avataaniit sarfamit tikiunneqartarpoq.
Piniarneq iluaquteqarnerlu Sumiiffimmi tamarmiusumi inuit pisuussutinik iluaquteqarput; sunngiffimmi piniarneq inuussutissarsiutigalugu piniarneq annertunngitsumik sinerissami ingerlanneqarput, aningaasarsiutigaluguli aalisarneq avataani annertuumik ingerlanneqarluni. Sinerissap qanittua ukiup annersaani imaasarmat ukiup annersaani piniarfigittarpoq naak piffissat ilaanni piniarneq inerteqqutaasaraluartoq. Timmissat imarmiut piniakkani pingaarnernut ilaapput amerlasuullu pisarineqartarlutik naak ukiuni qulikkaani marlunni pingasuni kingullerni pisat ikiliartorsimagaluartut. Aamma puiserpassuit pisarineqartarput. Amii Kujataani ammerivimmut tunineqartarput avammullu nioqqutissiassanngorlugit piareersarneqartarlutik, neqaallu tamaani najugalinnit nerineqartarlutik. Aataaq puisini pingaarnerpaavoq. Aarrit, qilalukkat qaqortat qernertallu sumiiffiup avannarpasinnerusortaani ukiukkut upernaakkullu pisarineqartarput pisassiisarnikkullu aqunneqarlutik. Aamma niisat, tikaagulliit, tikaagulliusaat qipoqqaallu tamaani pisarineqartarput, taakkunanngalu taaneqartut siulliit marluk pisarineqartuni amerlanerpaajusarlutik. Tikaagulliit, tikaagulliusaat qipoqqaallu pisassiissutaasarput IWC-imit aalajangersagaasunik. Nannut sumiiffiup naliliiffiusup avannarpasinnerusortaani amerlangitsut pisarineqartarput pisassiinikkuttaarlu aqutaallutik.
Inuussutissarsiutigalugu aalisarneq Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiutini avammut tunioraaviusuni pingaarnerpaajuvoq 2018-imilu Kalaallit Nunaata avammut niuernermit isertitaanit 90 %-inik isertitsiviusimalluni (4.1 milliard DKK). Qalerallit, raajat assagiarsuillu tassaapput sumiiffimmi naliliiffiusumi aningaasarsiutigineqarnerpaajusut ukiumullu pisaasartut Kalaallit Nunaanni pisarineqartartut tamarmiusut ilarpassuarisarpaat. Taamaattorli sumiiffimmi naliliiviusumi kalaallit raajartarisartagaat ukiuni kingullerni tallimani malunnaatilimmik ikileriarsimapput, sumiiffiulli naliliiffiusup avannaani pisat qaffariarsimallutik. Saarullinniarneq ukiuni qulikkaani kingullerni qaffassimavoq, saarulliilli amerliartortarnerat allanngoraqaaq. Qangaanerusorli takkussimaarsimanerujussuannut (1960-ikkunni) sanilliullugu ullumikkut pisaasartut suli ikittuinnaapput. Sinerissamut qanittumi aalisarneq annikinneruvoq, tassa sunngiffimmi aalisarnertut imaluunniit inuussutissarsiutigalugu aalisarnertut ingerlanneqartarpoq, soorlu nipisaat, qeeqqat, suluppaakkat, saarulliit, uukkat, ammassaat, eqaluit kiisalu kapisillit aalisarneqartarlutik.
Takornariartitsineq Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiutaavoq siuariartortoq massakkullu nuna nuna tamakkerlugu aningaasarsiorfiit annerit pingajorilersimallugu. 2019-imi Kalaallit Nunaanni tikeraat katillutik 105.000-iusimapput unnuinerillu 266.000-iusimallutik. Taakku affaat sinneqartut sumiiffimmut naliliiffiusumut pingaartumillu Nuummut ingerlasarput. Aamma umiarsuarnik takornariutinik tikiuttartut amerliartorput. Sinerissami takusassaqqissut takornarianut assorujussuaq pingaaruteqarput.
Baffinip Kangerliumarngani Davisstrædemilu silap pissusiata qanoq issusissaanik eqqoriaanerit naapertorlugit 2030-ip naanerani sila 1–4 °C-inik kiannerulersimassangatinneqrapoq taavalu 2080-imi 1.5-iniit 10 °C-inut kiannerulersimassangatinneqarluni (1986-2005-imi agguaqatigiisitsinermut sanilliullugu), tassa ukiuni tulliuttuni 50-ini agguaqatigiissillugu ukiuni qulikkaani ataatsinik 0,2 °C-inik qaffattarluni. Avannarpasinnerusumi imaq sikuunikinnerusalerpat uumasuaraasat naajorartarfiat sivitsussaaq, kisiannili siallersarnera Sermersuullu aakkiartornera annerulerpata immap qaleriissiternera agguataarluarsimanerulissaaq, tamatumalu kingunerisaanik immap itineraniit qaavanut naasuaraasat pinngorarfiannut inuussutissat ingerlaarnerat annikinnerulissaaq. Kisiannili sumiiffik naliliiffiusoq ukiup annersaani sikuusanngereermat naatsorsuutigineqarpoq uumassusileqarfiup siunissami allannguutai annermik kiannerulerneranit kiisalu sarfap allanngorneranit, immap qaleriissiterneranit aammalu erngit akuleriiaannerannit sunnigaanerulerumaartut.
Sumiiffimi naliliiffiusumi piniarneq aalisarnerlu silap allanngorneranit sunnigaanissaat ilimanaqaaq, taamaammat siunissami piujuaannartitsinermik tunngaveqarluni piniartoqarsinnaassappat pisuussutinik eqaatsunik aqutsineq apeqqutaassaaq, kiisalu pisuussutinut nutaanut allanulluunniit piareersimaneq apeqqutaassalluni. Uumasoqatigiikkuutaat ilaannut silap allanngornera ilungersornertitsisuussaaq, soorlu aalisarneq piniarnerlu taamaattoq, taavalu uuliaarluernermut misikkarinnerulersitsinermik nassataqassalluni. Uumasoqatigiikkuutaat ilaat silap allanngornera pissutigalugu amerlanerulerlutillu isumannaanerulersinnaapput. Aamma uumasoqatigiikkuutaat assigiinngitsut katitigaanerat allanngussasoq ilimanaateqarpoq. Uumasut ilaat tammarsinaapput imaluunniit siammarsimaffiat avannarparsinnaavoq, soorlu massakkut raajat taama pisut. Allat kujasinnerusumiit nalliullutik kiannerulernera nerisassaqassusiatalu allanngornera iluaqutigisinnaavaat soorlu atlantikup saarullii kiisalu avaleraasartuut.
Allannguutit tamakku malinnaavigisinnaajumallugit aammalu inuit suliaannik uumassusileqarfimmi allanngulertortunut naleqqussapallannerusinnaasunik uumassusileqarfinnik tunngaveqartunik aqutsisinnaanissamut ilisimasanik pissarsisinnaajumalluni siunissami uumassusileqarfinnik malinnaaviginninnerit misissuisarnerillu pingaaruteqarput.
Uuliasiornerup avatangiisinut sunniutaanik naliliinermut atatillugu sunniutit kattunneri puigorneqassanngillat. Taakku tassaapput inuit suliaasa tamarmiusut piffissami sumiiffimmilu kattunneri. Sajuppillatsitsisarnerit qassiit ataatsikkut tulleriissarlutilluunniit ingerlanneqartut imaluunniit qillerivinnit amerlasuunit qilleriviit imertaannik aniatitsineq sunniutinik kattutsitsisinnaapput. Sunniutit kattunneri pissutigalugit uumasoqatigiit attassinnaasaat sinnerneqarsinnaavoq. Uuliasiornikkuttaaq akornusersuinerit uuliaarluernerilluunniit assersuutigalugu piniarnerup sunniutaanit qallerneqarsinnaapput, taamalu piniakkat akornusersorneqarnermut sillimanerulersinnaallutik. Ilaanni suliat assigiinngitsut ataatsimut sunniutaat imminnut sakkortusaqatigiissinnaasarput taamalu ataasiakkaaginnarnerminniit kattunnermikkut annerusumik sunniuteqarsinnaallutik (sunniutit kattunneri).
Matumani naliliinerit uumasut massakkut agguataarsimanerinik, taakku uuliasiornermit artukkerneqaratik tatineqarsinnaassusiannik, kiisalu silap pissusiinik atuuttunik tunngaveqarput. Silalli pissusai ukiuni qulikkaani tulliuttuni sumiiffimmi naliliiffiusumi avatangiisinik allannguerujussuarnissaat naatsorsuutigineqarmat inerniliinerit siunissamissaaq atuutissanersut qularnaatsumik oqaatigineqarsinnaanngilaq. Aamma sumiiffiup naliliiffiusup ilarujussua misissorluarneqarsimanngeqaaq taamaammallu ilisimasaat nutaat inerniliinernik allanngortitsisinnaapput.
Misissueqqissaarnerit ingerlaavartuuneq ajorput, amerlanertigut ukiualunni ingerlasarput amerlanertigullu sumiiffimmi akuersissuteqarfiusumi tamarmi siammarsimasarlutik. Uuliamik nassaartoqanngippat suliat unitsivinneqassapput. Uuliaqarpat qilleriviliornermut ikaarsaartinneqassapput qalluisoqalissallunilu (matuma kingulia takuuk).
Misissueqqissaarnertigut akornusersuinerit annersaat qillerinermi namminermi qalluinermilu sulianit nipiliorfiusunit pisarpoq (soorlu sajuppillatsitsisarluni misissuinernit, qillerinernit kiisalu qulimiguullit angalasarnerinit). Pinaveersaartitsiniutaasuik iliuuseqarnikkut sunniutit ilungersunartut pinngitsoortinneqarsinnaapput, soorlu sumiiffit misikkarivissut piffissalluunniit misikkariffiusut suliaqarfiginaveersaarnerisigut.
Uumasut sumiiffimmiittut sajuppillatsitsisarluni nipiliornernut misikkarinnerpaajusut tassaapput arferit soqqallit (tikaagulliit, tikaagulliusaat, tikaagulliusaarnat qipoqqaallu) kiisalu arferit kigullit soorlu kigutilissuit anarnallu. Taakku aasisarfimminnit pingaarutilinnit nujoqqatsinneqarsinnaapput. Arferit qimaatinneqarnerat siammarsimaffiisaluunniit allanngortinneqarnerat piniarneqarsinnaanerannut sunniuteqassaaq najortagarisimasaat piniarfiusarsimappata. Qilalukkat qernertat qaqortallu, arfiviit aarrillu aammattaaq sajuppillatsitsisarluni nipiliornermut misikkarissuupput, taamaattorli tamaani najortagaat sajuppillatsitsisarluni nipiliorfiusussanut annikitsunnarmik attuumassuteqarput.
Sajuppillatsitsisarluni misissuinerit piffissami killilimmi pisarnerat pissutigalugu uuttortaanernit ataasiartanit uumasoqatigiit sivisuumik atuuttussamik sunniuteqarsinnaanerat ilimanaatikeqaaq. Taamaattorli misissuinerit qassiit ataatsikkut ingerlanneqarpata, imaluunniit piffissami pingaarutimmi ataatsimit misissuinerit sivisuumik imaluunniit ukiuni qassiini tulleriisartumik ingerlanneqarpata sivisuumik atuuttumik sunnerneqaratarsinnaapput (sunniutit kattunneri). Pingaartumik sajuppillatsitsisarluni misissuinerit 3D-it piffimmi killimmi ingerlanneqakkajuttarput piffissami killilimmi malunnaateqarnerusunik sunniuteqarsinnaapput.
Aalisarneq eqqarsaatigalugu sajuppillatsitsisarluni misissuinernit sunnigaasinnaanerpaasut tassaapput qalerallit. Taakku sivikitsuinnarmik (ulluni sapaatilluunniit akunnerini) nujoqqatsinneqarsinnaapput aalisarfinnilu pisat ikilinerannik nassataqarsinnaallutik. Qalerallit suffiffigisartagarpiaat nalornissutigineqaraluartut suffinerisa nalaanni (ukioqqaakkut) sajuppillatsitsisarluni misissuinerit pinngitsoorneqarnissaat kaammattuutigineqassaaq. Raajarniarneq assagiarsunniarnerlu sunnerneqassagunanngillat.
Qillerivinniit nipiliorneq aamma ataavartuusanngilaq, kisiannili sajuppillatsitsisarluni misissuinerniit ataavarnerusarluni. Sumiiffimmi naliliiviusumi uumasut sunnertianerpaat tassaapput arferit aarrillu. Arferit allanik najugassaqarpata suliat ajortumik kinguneqassangatinneqanngillat, sumiiffimmili ataatsimi qilleriviit qassiit ataatsikkut ingerlappata najugaqarfigisinnaasaannit allanit nujoqqatsinneqaratarsinnaanerat ilimanaateqarnerussaaq.
Qillerinermi marraq perrassaat kiisalu qillernerlukut immap naqqanut nalinginnaasumik aniatinneqartarnissaat naatsorsuutigineqarpoq. Avatangiisit pillugit marraq qillerinermi perrassaat uuliartalik nunaliaaneqartarpoq, imertalilli nalinginnaasumik aniatinneqartarluni akuutissat akuliunneqartut peqqissusermut ulorianaateqanngippata. Marraalli katersuunneratigut marraap qillerinermi perrassaataasup imertallup aniatinneqarnera immap naqqanut sunniuteqarsinnaavoq. Taamaammat sumiiffinni misikkarinnerpaani misiligummik qillerinerit pinngitsoorneqavittariaqarput. Qillerisoqartinnagu avatangiisit qanoq issusii misissuiffigineqartariaqarput immap natermiui imaluunniit uumassusillit soorlu nillertup koraalii svampeqarfiilluunniit marraap kiviorarneranit sunnerneqassanersut nalilerniarlugu. Qillerinerit kingornagut misissuinertigut uppernarsarneqassaaq ilimagisamit annerusumik sunniisoqarsimannginnersoq. Marraap qillerinermi perrassaatip qillernerlukullu avatangiisinut sunniinissaat pinaveersaartinneqarsinnaavoq taakku tamaasa nunaliaattarnersigut imaluunniit qilligatoqqanut maqittarnerisigut.
Misissueqqissaarluni qillerinerit nukimmik atuiffiusaqigamik gassinillu kiatsinnartunik annertoorujussuarmik aniatitsiviusarput. Qillerineq ataasiinaannguarluunniit Kalaallit Nunaanni aniatinneqartunut ilasaataassaqaaq.
Aammattaaq misissueqqissaarluni qillerinermi tissaluttoornissaq (‘blow-out’) ilimanaateqaratarsinnaavoq. (matuma kingulianiittoq takuuk).
Misissueqqissaarnerup nalaani pisartut paarlattuannik uuliasiorfimmik ineriartortitsineq uuliamillu tunisassiorneq sivisoorsuarmik ingerlasarput, suliallu qassiit avatangiisinut assorujussuaq sunniuteqarsinnaasarlutik. Avatangiisit allanngortinneqannginneranni qanoq issusiinik ilisimasaqarneq tunngavigalugu pilersaarusioqqissaarnikkut, peqqissusiseq, isumannaaalisaaneq avatangiisillu eqqarsaatigalugit suleriaatsinik akuerisaasunik Health, Safety and Environment (HSE), periaatsinik pitsaanerpaanik atorneqarsinnaasunik atuinikkut (Best Available Technique (BAT) kiisalu avatangiisitigut suleriaatsinik atorneqarsinnaasunik pitsaanerpaanik (Best Environmental Practice (BEP) kiisalu oqartussat sukangasumik malittarisassaqartitsinerisigut sunniutit tamakku pinaveersimatinneqarsinnaapput. Taamaattorli suut aniatitat (soorlu tunisassiornermut ilanngullugu erngup qallorneqartup) kattullutik sivisuumillu sunniutaat siuliani periaatsit taaneqartut atorneqaraluarpataluunniit takkukkumaartut pillugit ilisimasat amigaatigineqarput.
Uuliasiorfinnik ineriartortitsinerup tunisassiornerullu nalaanni qillerinerit ingerlaannartussaapput taavalu misissueqqissaarluni qillerinermit annerujussuarmik qillerinermi perrassaat qillernerlukullu pilersiortorneqassallutik. Atortunik sananeqaatinillu atoqqiisarnikkut utertitsisarnikkullu kiisalu akuutissanik avatangiisinut uloriananngitsunik (soorlu OSPAR-ip immikkoortiterisarnera naapertorlugu´qorsunnik´kiisalu ´sungaartunik´) atuinikkut, taakku toqunassusermut misilinneqarsimassapput taavalu issittumi nungujartorsinnaasut akuerineqarsinnaasariaqarlutik. Akuutissanik ”qernertunik” atuineq Kalaallit Nunaanni inerteqqutaavoq taavalu akuutissat ”aappalaartut” taamaallaat atorneqarsinnaapput immikkut akuersissuteqartoqarneratigut. Aniatitat toqunartoqanngikkaluarunilluunniit kiviorartut pissutigalugit immap naqqaniittut angissusii allanngortinneqarsinnaapput aniaffiullu eqqaani immap natermiuisa uumasuinut sunniuteqarsinnaallutik.
Imeq uuliamik qalluinermi atorneqartoq imaanut aniatitsinermi annerpaajusarpoq. Uuliasiorfik ullormut
30.000 m3 tikillugit annertutigisumik aniatitsisinnaasarpoq, ukiumullu Norgep nunavittaata avammut atanerani 160 millioner m3 aniatinneqartarlutik. Ukiuni kingullerni erngup uuliamut ilanngullugu qaqitap aniatinneqarnera aarlerinartoqartinneqartarpoq taanna salinneqartaraluartoq nunallu tamalaat piumasaqaataat malinneqartaraluartut. Aamma erngup uuliamut ilanngullugu qaqinneqartup immami sikuusumi immap qaata aalaterneqarluni killilimmik akulerutitsivigineqartartumi aniatinneqarnera immikkut ajornartorsiutitaqarpoq. Matumani assersuutigalugu eqalukkat suaat qulliaallu sunnerneqassapput. Erngup uuliamut ilanngullugu qaqinneqartartup avatangiisitigut ajornartorsiutitai assersuutigalugu akui pillugit piumasaqaatit sakkortusinerisigut pinngitsoortinneqarsinnaapput, imaluunniit pitsaanerusumik erngup qillikkamut utertinneqarneratigut (re-injection).
Imermik pertujaallisaammik aniatitsinerit sumiiffiup uumasutoqarinngisaannik ingiaasartunilluunniit eqqussivioratarsinnaapput. Taamaammat malittarisassat immikkut ittut naapertorlugit imeq pertujaallisaat suliarineqartassaaq aniatinneqarlunilu. Imeq pertujaallisaat pillugu IMO-kkut isumaqatigiissut 2017-imi atuutilerpoq najoqqutassallu qassiit suliarineqarlutik (IMO Link). Umiarsuit qilleriviillu tamarmik Kalaallit Nunaanni uuliasiornermik gassisiornermillu suliaqartussat IMO-p najoqqutassiaanik imaluunniit taakku assipaluinik canadamiut najoqqutassiaannik malinnissapput. (Link). Uumasut ingiaasartut Issittumi maannamut annerusumik ajornartorsiutaasimanngillat, silalli pissusiata allanngoriartornera ilaarlugu kiisalu uuliasiorfeqalerneratigut uuliamik assartuutit angallannerulerneratigut tamakku tikiunneqarnissaat ilimanaateqarnerujartussaaq.
Uuliasiorfimmik sanaartorneq uuliamillu tunisassiorneq nukerujussuarmik pisariaqartitsiviusarput sulialu tamakku Kalaallit Nunaata gassinik kiatsinnartunik aniatitsineranut assut alliallaataassallutik. Norgemi uuliasiorfiit annerit ilaat Kalaallit Nunaanni CO2-mik aniatitamit tamarmiusumit pingasoriaatingajammik aniatitsisarpoq.
Qillerinernit aammalu umiarsuit sumiiffissaminnut inissinniarnerini allanilu nipiliornerit qilleriviit suliarineqarnerisa tunisassiornerullu nalaani ingerlaanartussaassapput. Tamatumuunakkut arferit aasisarfii pingaarutillit qaqugumut annaaneqarsinnaapput pingaartumik qalluiviit ataatsikkut qassiit ingerlanneqarpata. Umiarsuit (aamma sikusiutit) kiisalu qulimiguullit nipiliornerat misissueqqissaarnerup nalaanut sanilliullugu qilleriviliornerup qalluinerullu nalaanni ataavarnerulissaaq taavalu miluumasunut timmissanullu imarmiunut sunniuteqarsinnaalluni. Sumiiffimmi naliliiffiusumi uumasut sunnertianerpaat tassaapput timmissat imarmiut attarmoorlutik manniliortartut, arfiviit, qilalukkat qernertat qaqortallu, tikaaguliit, tikaagulliusaat, niisat kiisalu aarrit, - tassa uumasut nipiliornermut misillersimasut, soorlu piniarnermut eqqaanaralugu. Piniartarfitoqqat aamma sunnigaasinnaapput. Qulimiguullit aalajangersimasumik aqquteqarneratigut portussutsimillu aalajangersimasumik atuineratigut nipiliornerisa sunniutaat minnerpaatinniarneqarsinnaapput.
Atortulersuutinik pilersuivinnillu avataani inissiineq immap naqqata uumasuinut sunniuteqarsinnaavoq kiisalu neriniarfiit pingaarutillit aserorneqaratarsinnaallutik – aarrit sumiiffiup naliliiviusup avannarpasinnerusortaaniinnerugaluarlutik sunnertiasuupput. Mitit siorakitsut ikkannersuarni ukiisut (pingaartumik Fyllas Bankemi) aamma misikkarissuupput. Nunami atortulersuutit tamaani timmissanut piaqqiortunut sunniisinnaapput, eqalunnut majunngitsoortitsisinnaallutik, sinerissami naasunut uumasunullu aseruisinnaallutik, kiisalu nunamik attorneqanngitsutut ittumik takussunarsaasinnaallutik. Kingulliullugu taaneqartoq takornariartitsinermut sunniuteqarsinnaavoq.
Aalisarnermut sunniutaasut immikkut ittut tassaapput avataani atortulersuutit ataavartuunngitsut ataavartulluunniit eqqaanni isumannaallisaanermut killiliiviit (500 meteriukkajuttut). Tamakku annertuumik qaleralinniarfimmi raajarniarfimmilu sunniuteqassapput.
Sanaartukkat qaammarsarsimasut kiisalu gassimik ikumatitsinerit taarnerani timmissanik kajungilersitsisinnaapput taavalu pingaartumik mitit immaqalu aamma appaliarsuit apornissaat ilimanaateqarsinnaalluni.
Sunniutit kattunneri
Suliat ataatsikkut tulleriiginnarlutilluunniit ingerlanneqarneranni sunniutit kattullutik sakkortuneruleratarsinnaapput. Assersuutigalugit sajuppillatsitsisarluni misissuinerit sunniutinik kattunnerinik kinguneqarsinnaaqaat. Aammattaaq inuit suliaannik allanik ilaqarnermikkut sunniutit kattussinnaapput, soorlu piniarnermut taputartuullutik imaluunniit silap pissusaata allanngorneranut taputartuullutik.
Qilleriviliornermit qalluinermiillu avatangiisinut sunniutit pitsaanerpaamik pinaveersaartinneqarsinnaapput avatangiisit suliffiussat sunnigaannginnerini avatangiisit pillugit ilisimasanik sukumiisunik pigisaqarnikkut kiisalu atortulersuutit angalanermilu aqqutissat inissisimaffiit pilersaarusioqqissaarnerisigut. Tamatuma saniatigut periaatsinikkiisaluavatangiisitigutperiaatsinikpitsaanerpaanikatuinikkut,kiisalununattamalaatpiumasaqaataanik, (soorlu OSPAR, HOCNF) malinninnikkut silaannarmut imaanullu aniatitsinerit akuerineqarsinnaasumut killilerneqarsinnaaput ajutoortoqarsinnaaneralu ilimanannginnerulersinneqarsinnaalluni.
Uuliasiornermit avatangiisinut sunniuteqarsinnaasut annersaat tassaapput uuliamik maqisoornerujussuit. Tamakku pisarput tissaluttoornikkut (blowouts), tassa qillerivik aqunneqarsinnaajunnaaraangat pisartut, imaluunniit uuliap toqqortarineqarnerani angallanneqarneraniluunnit ajutoornerit, soorlu uuliamik usisaassuit uumiarnerini. Uuliamik maqisoornerujussuit ullumikkut qaqutiguukannilersimaqaat kiisalu nunarsuarmi tamarmi uuliaarluersarnerit ikiliartorlutik. Ajutoorsinnaanerli ilimanaateqartuaannarpoq.
Uuliaarluernermik pisuusaartitsinerit (uuliaarluernerup saatserfigisinnaasaanik) sumiiffimmi naliliiviusumi piffinni arfinilinni ingerlanneqarpoq – piffinni pingasuni sinerissamut qanikannersumi aalisagaqarfinni kiisalu avasinnerusumi piffiit pingasut (Assiliartaliussaq 8.3.1). Kingullerni taaneqartuni uulia kujammut kimmut saatserpoq, imartarlu Canadap Kalaallillu Nunaata akornanni ittoq 70.000 km2-inik angissusilik sunnersinnaallugu. Uulia sinerissamut qaninnerusuni pisuusaartinneqartoq assingusumik saatserpoq, ataatsimili kujammut kimmut aallartinnani avannamut uulia saatseqqaarpoq. Sineriammut qanittoq pillugu pisuusaartitsinermi sineriak aamma uuliamit sunnigaavoq. Pisuusaartitsinerni arfinilinni tamani uuliap ilaata annikitsup immap naqqanut pinissaa ilimanaateqarpoq (< 5%).
Uuliaarluernerit annertuut imaani uumassusileqarfinnut sutigut tamatigut sunniuteqarsinnaapput, uumasuaqqanit pinngoqqaataasuniit kiisortunut qullerpaanut. Ataatsimoortukkuutaanut ilami allaat immaqa uumasoqatigiinnut navianartorsiortitsisinnaapput sunniutaallu ukiuni qulikkaani qassiini atuussinnaalluti, soorlu tamanna Alaskami Prince William Soundimi uppernarsarneqartoq. Ataatsimoortukkuutaat ilaanni toqusut taarserneqartarsinnaaput, tassami isumaminnik toqusussanut taartaaginnassammata, ataatsimoortukkuutaanili allani isumaminnik toqusunut ilasaataassalluni. Ataatsimoortukkuutaat ilaat amerleqqipallattarput, allalli kigaatsuararsuusinnaasarput uumanerminni periaasii ataatsimoortukkuutaallu qanoq issusiat apeqqutaalluni. Uumasut uuliamut misikkarissut saniatigullu piniagaasut uuliaarluernermit sunnigaanerat killilersimaarneqarsinnaavoq piniarnerup annerusumik killilersimaarneratigut piujuaannartitsinermillu tunngaveqartinneratigut. Immami sikuusumi pinaveersaartitsiniutinik iliuusissaqarluannginnera kiisalu avinngarusimasumiinnera uuliaarluernermik suli ulorianarnerulersitsissaaq.
Sumiiffimmi naliliiviusumi tassani avasissoq sumiiffinnut arfineq-pingasunut agguataarneqarpoq, taakkulu tamarmik immikkut uuliaarluernermut misikkarissusertik naapertorlugu immikkoortiterneqarput. Misissueqqissaarnermi tunngavigineqarput uumasut uumasoqatigiikkuutaalluunniit qassiit akulikissusii, uumasut ataatsimoortukkuutaalluunniit uuliamut misikkarissusiat, qanoq sivisutigisumik uuliamiinnerannik missingiineq (oil resisdency), uumasut atugaanerat kiisalu uuttuutit ataasiakkaat allat. Ukiup qanoq ilinerini tamani sinerissap avataa, nunaviup avammut atanerata nalikannia, tamani misikkarnerinnerpaajusarpoq. Imartat tamakku timmissanut imarmiunut ingerlaartunut ukiisunullu, raajarniarnermi assagiarsunniarnermilu, kiisalu arfernut soqqalinnut neriniarfittut pingaaruteqartorujussuusarput. Upernaakkut ukiullullu sumiiffiup naliliiffiusup kujammut kippasinnerusortaa uuliaarluernermut misikkarissorujussuartut aamma nalilerneqarpoq. Annermik pissutaavoq assut qaleralinniarfiunera kiisalu marts apriilimilu kitaata sikuata sinaavani natsersuarnit erniorfiusarnera.
Ukiup qanoq ilinerinik sanilliussinikkut, malussarissusiviit kiisalu imartani avasissuni agguaqatigiissitat tunngavigalugittakuneqarsinnaavoqukiumipinngortitaqsunnertianerpaajusartoq,upernaaqukiarluqanillutik tulliupput, aasarlu uuliaarluernermut annikinnerpaamik sunnertiaffiulluni. Taama assigiinngissusiannut pissutaanerpaaq tassaavoq upernaakkut, ukiukkut aasakkullu timmissat imarmiut ingerlaartut / ukiisut amerlasoorsuusarnerat. Timmissat imarmiut ataatsimut isigalugu uuliamut misikkarissorujussuupput, pingaartumik appakkut qeerlutuukkullu.
Sumiiffimmi naliliiffiusumi sineriak misikkarilluinnartuuvoq sumiiffiit assigiinngitsorpassuarnik uumasullit uuliamit sunnerneqarsinnaammata. Sunnertiassusiat aamma pissuteqarpoq uuliap kangerliumanerni kangerlunnilu unissinnaassusianik, taakkunanimi uulia assut kimittorsinnaavoq toqunarsisinnaallunilu. Aalisakkat suffisut soorlu ammassaat nipisaallu upernaakkut innarlerneqarsinnaapput, eqaluit kuuit akuini katersuuttut aammalu timmissat imarmiorpassuit innarlerneqarsinnaapput – tassa aasakkut ingerlaarneranni pingaartumillu ukiukkut timmissat imarmiut Atlantikup Avannaaniitut amerlaqisut Kitaata Kujataani eqiterunnerisa nalaanni. Uulia marrarmi, ujaqqat akornanni, uiloqarfinni qaarsulluunniit quppaanni unerarpat sinerissami sunniutit sivisorsuusinnaapput. Uuliap unerarfimminit taama ittunit seererusaarsinnaavoq mingutsitsinermillu ataavartunngortitsinnaalluni ukiuni qulikkaani ingerlasumik. Alaskami Prince William Soundimi uuliap unerarfii taama ittut timmissanut sinerissanik mingutsitanik atuisunut sivisuumik atuuttumik innarliipput timmissallu ilaat suli naqqissimanngillat. Sinerissattaaq aamma aalisartunut piniartunullu pingaaruteqaqaat uuliamillu mingutsitsisoqarpat suliat tamakku inerteqquteqarfinnit piniakkallu siammarsimaffiisa allanngornerinit assut sunnigaasinnaallutik. Aammattaaq sinerissamut qanittumi uuliaarluerneq takornariartitsinermut innarliisinnaavoq.
Sumiiffiup naliliiviusup avannaata kitaalu ukiukkut upernaakkullu aarlerinaateqarnerusarpoq Kitaata sikuata siammarsimanera pissutigalugu. Sikulimmi uuliaarluertoqassagaluarpat uulia aallaqqaammut sikut akornanniissarpoq kiisalu siku ataanni qangattannguaniissalluni. Sikut aallaqqaammut uuliaarluernermik siammatsaaliuissapput, sikulli uulia najummisutut ittarmagu aamma ungasissorsuarmut ingerlassinnaavaa (annerusumik nungujartortinnagu) taamalu maqisoorfioqqaartumiit ungaseqisumi avatangiisit, soorlu timmissat imarmiut kiisalu miluumasut imarmiut sunnersinnaallugit. Aamma uulia sikup sinaavani unissinnaavoq, tamaani sunnertiasunik naasuaraasarpassuit pinngorarfeqartarput, kiisalu timmissallu miluumasulluunniit imarmiut amerlallutik tamakkunaniittarlutik.
Uuliaarluernermit sunniutit pitsaanerpaamik pinaveersaartinneqarsinnaapput isumannaallisaanermi assigiissaakkanik periusissiornikkut, sillimanissamik periaasissiornikkut (periaatsinik kiisalu avatangiisitigut periaatsinik pitsaanerpaanik atuinikkut BEP aamam BAT), kiisalu nunat tamalaat piumasaqaataanik (OSPAR) atuinikkut. Taamaattorli immami sikuusumi uuliaarluernerup ingerlaartarneranik ilisimasat killeqarput aammalu immami sikuusumi uuliamik akiuiniarnermi atortorissaarutit pissarsiarineqarsinnaasut suli maannamut amigarput.
Avataani immami sikuunngitsumi immap qaani uuliaarluertoqarpat naasuaqqat uumasuaqqallu pinngorarnerat annikitsuinnarmik sunnerneqassanngatinneqarpoq tamakku sivisuumik sumiiffimmilu annertoorujussuarmi pinngorartarnerat pissutigalugit. Taamaattorli najukkami sumiiffimmi aalajangersimanerusumi pinngorarnerat annikinnerulersinnaavoq upernaakkullu naasuaqqat pinngorarnerat misikkarinnerpaajussaaq. Qularnanngilarli Mexicop Kangerliumanersuani pisutut angitigisumik immap iluani uuliamik maqisoortoqalissappat naasuaqqat, uumasuaqqat, kiisalu aalisakkat/raajat qullugiaasa pinngorarnerat immap qaani maqisoornermiit annerusumik sunnigaassasoq.
Aalisakkat peqquillu qullugiaat inersimasunit uuliamut misikkarinnerupput ataatsimoortukkuutaallu sunnigaasinnaallutik pinngortut ikilinerisigut tamannalu amerlassusiinut aalisarnermillu pissarsianut ukiuni qassiini sunniuteqarsinnaavoq. Avataata saarullii pingaartumik sunnertiasuupput taakku suaat qullugiaallu immap qatsinnersaani 10 meteriusuni katersuuttaramik, taavali soorlu raajat qalerallillu qullugiaat nalinginnaasumik itinerusumiittaramik immap qaani uuliap ulorianartumik kimitussuseqarfianit ingalassimasarlutik. Taamaattorli immap iluani maqisoorneq Mexicop Kangerlimanersuani 2010-i pisutut angitigisoq (uulia 800.000 tonsinit anneq– sorsuunnersuit kingorna uuliamik maqisoornerit annersaat), immap ikerani annertoorujussuarnik uuliaarluerfiusoq suannik qullugissanillu piffimmi annertuumi immallu ikerani annertuumi uuliaarluertitsisinnaaavoq taavalu raajat, qalerallit, assagiarsuit putooruttullu pinngorarnerannut amerlassusiannullu sunniuteqarsinnaalluni.
Immap natermiui soorlu uillut peqquillu uuliaarluernermit sunnertiasuupput naak uulia immap naqqanut kivinngippat sunnigaanissaat naatsorsuutigineqanngikkaluartoq. Ikkattumi (< 10-15 m) uulia assut toqunartulik immap naqqanut pisinnaavoq, immap naqqata uumasuinut uumasunullu taakkuninnga nerisaqartunut, pingaartumik miternut, miternut siorakitsunut, allernut, ussunnut aavernullu kinguneqarsinnaasumik. Immap naqqani uuliaarluerneq annertooq aamma immap itisuup natermiuinut sunniuteqarsinnaavoq.
Immap qaani maqisoornerup immami sikuunngitsumi aalisakkanut inerisimasunut sunniuteqarnissaa naatsorsuutigineqanngilaq. Immalli iluani aniasoornersuaq aalisakkanut ikerinnarmiunut toqqaannartumik imaluunniit nerisareqatigiinneq aqqutigalugu eqquisinnaavoq. Qalerallit taakku tamaasa aqqutigalugit eqqugaasinnaapput tassami immap naqqaniit qullartertaramik nerisassarsiorlutik. Sinerissami kangerliumanerni kangerlunnilu uuliap toqunaqaluni annertuumik eqiteruffigisinnaasaani ajornerpaajusinnaavoq aalisakkallu toqorarnerujussuannik nassataqarsinnaalluni (siuliani takuuk).
Imaani sikuunngitsumi uuliaarluerneq aalisakkanik mingutsitanik pisaqarnissaat pinngitsoortinniarlugu imartat aalisarfigeqqusaajunnaarallarnerisigut aalisarnermut annermik sunniuteqarsinnaavoq. Uuliamik maqisoornerup sivisussusia, sila allalu inerteqqutit sivisussusiannut apeqqutaassapput. Sumiiffimmi naliliiffiusumi avataani qaleralinniarneq annertoqaaq aalisaqqusiunnaartoqassagaluarpallu sumiiffiup naliliiffiusup kitaani canadamiut aalisarfiat ilanngunneqassasoq ilimanarpoq. Tamatumunnga pissutaasoq tassaavoq piffissap sivisugisassaanngitsup ingerlanerani qalerallit sumorsuaq ingerlasinnaasarnerat taamalu aalisakkat uuliasunnilersimasut uuliaarluerfioqqaartumiit ungaseqisumi pisarineqariataarsinnaanerat.
Sumiiffik naliliiffiusortaaq Kalaallit Nunaanni raajarniarfiit assagiarsunniarfiillu pingaarnersaannut ilaavoq. Aamma inerteqquteqarfiit aalisarnerni taakkunani annertuumik annaasaqartitsisinnaapput.
Sineriak uuliamik mingutsitaappat aamma aalisarneq sivikitsumik sivisunerusumilluunniit matuneqassaaq. Uuliaarluernerup kingunerisaanik aalisarnerup qaammaterpassuarni inerteqqutigineqarneranut assersuutissaqarpoq, pingaartumik uulia marrarmi sissamiluunniit unerarsimatillugu. Sinerissami inuussutissarsiutigalugu aalisarneqartut tassaanerupput nipisaat kiisalu saarulliit tamaani ittut, taavalu ammassat annermik nammineq atugassatut piniarneqartarlutik.
Timmissat imaani avatangiisini uuliaarluertoqartillugu assorsuaq misikkarittarput tassami immap qaaniikkajuttarput, immallu qaava amerlanerpassuartigut uuliaarluerfiusarpoq siammarfiusarlunilu. Misikkarissusiat meqquisa pissusiannik aallaaveqarpoq, tassami uuliamit annikitsunnguamilluunniit pineqaraangamik oqorunnaartarput puttaqutaajunnaartarlutillu. Timmissat uuliaarluersimasut amerlanertigut qiullutik, perlerlutik, ipillutik toqunartoqalerlutilluunniit toqusarput. Sumiiffimmi naliliiviusumi sineriak annermik mianernaateqarpoq ukiup annersaani timmiarpassuaqartarami. Timmissat taakku ilarpaalussui, aamma piaqqiortut, isasut kiisalu ukiisut qeqertat avalliit eqqaanni timmiaqarfinnut atasuupput. Sumiiffinni taama ittuni uuliamut upalungaarsimaniarneq ajornakusoortuuvoq avinngarusimanerat pissutigalugu, sinerissap allanngorartorsuunera kiisalu silap ilungersunartarnera pissutigalugu. Timmissat eqqortianerpaat tassaapput timmissat imarmiut kigaatsumik amerliartorsinnaassusillit, taamaappullu appakkut, qaqulluit kiisalu qeerlutuukkut amerlaqisut. Timmissat soorlu appat, appaliarsuit, mitit kiisalu allerit sumiiffimmi naliliiffiusumi amerlasoorsuullutik ukiisarput, tamannalu Atlantikup avannaani tamarmi timmissat imarmiut nunanit tamalaaneersut ukiisarfigaat pingaarutilik (Kujataata kitaani imaq sikuunnigtsoq).
Ukiakkut ukiukullu timmissat imarmiut ilaat sumiiffimmi naliliiviusumiittut avasinnerusumiittut, aamma ikkannersuarni aalisagaqarfinni ittut, uuliamik mingutsitsinermut navianartorsiorsinnaapput naak timmissat imaannarmiittut sineriammiittunut sanilliullutik siammasinnerusaraluartut. Timmissat pingaarutillit ilaat tassaapput qaqulluit, taateraat, qilanngat, appaliarsuit, appat, serfat kiisalu mitit siorakitsut. Taakkunannga mitit siorakitsut sunnertianerpaajupput ukiuunerani ikkannersuarni amerlasoorsuullutik eqiteruttaramik (Fyllas Banke aamma Store Hellefiskebanke). Imartani taakkunani uuliaarluertoqassagaluarpat timmissat ikilisinneqarujussuarsinnaapput.
Nannut puisaaqqallu toqqaannartumik uuliaarluinermut misikkarinnerpaajupput annikitsuinnarmilluuniillu pineqarunik toqqutigisinnaasarpaat meqquisa oqorsaasinnaassusiat uuliamit sunnerneqartarmat. Sumiiffimmi naliliiviusumi pingaarutilinnik puiasaaraqarfeqarpoq (kingulianiittoq takuuk), nannulli takkusimasarnerat allanngorarnerusarpoq Davisstrædimi sikut siammarsimassusiat apeqqutaasarmat.
Arferit, pusit aarrillu immap qaani uuliaarluernermit sunnigaasinnaapput. Arferit soqqallit soqqaat uuliaarluersinnaapput taavalu nerisaminnut ilanngullugu uuliamik iisisinnaallutik. Tamanna toqunartoqalissutigisinnaaavaat aqajaqqumikkulu ajoquserneqaatigisinnaallugu. Aamma uuliap aalaanik najuussuisinnaapput isimikkullu uuliatersinnaallutik. Miluumasut imarmiut uuliamik qanoq ingalassimannitsigisinnaanerat ataasiakkaanullu uuliap qanoq ajoqusiitigisarnera ilisimaqqissaarneqanngilaq. Taamaattorli uumasut ilaasa uulia navianartutut isigineq ajoraat ataasiaratillu takuneqartarlutik uuliaarluineq toqqaannarlugu ornikkaat.
Miluumasut imarmiut sumiiffimmi naliliiffiusumi uuliaarluernermit eqqugaasinnaasut tassaapput ussuit, natsersuit, natsiit, qasigissat, arfiviit, qilalukkat qernertat qaqortallu, nannut, niisat, aarrit, anarnat kigutilissuillu. Qasigissat Kalaallit Nunanani navianartorsioramik assorsuaq inniminarput, kiisalu natsrsuit Davisstrædip sikuata kangisissuani erniorfeqaramik inniminartuullutittaaq. Milumasut imarmiut tamaani aasaanerani neriniartartut ilaatigut tassaapput aataat, natsersuit, natsiit, qasigissat, tikaagulliusaat, qipoqqaat, tikaagulliit, tikaagulliusaarnat, niisat, aarluarsuit qaqortunik siunillit, anarnat, kigutilissuit kiisalu niisarnat. Tunnullit sumiiffimmi naliliiffiusumi qaqutigoortuupput, ikittuinnaanertilli pillugu sunnertiasuullutik.
Uuliaqarneranik misissueqqissaarnermit qalluinermiillu avatangiisinut sunniutit pitsaanerpaamik pinaveersaartinneqarsinnaapput avatangiisit suliffiussat sunnigaannginnerini avatangiisit pillugit ilisimasanik sukumiisunik pigisaqarnikkut kiisalu suliarineqartussat pilersaarusioqqissaarnerisigut. Tamatuma saniatigut periaatsinik kiisalu avatangiisitigut periaatsinik pitsaanerpaanik atuinikkut, kiisalu nunat tamalaat piumasaqaataanik, soorlu OSPAR-ip aalajangersagaanik nunallu tamalaat ilitsersuutaannik (soorlu Issittumi Siunnersuisoqatigiit) malinninnikkut silaannarmut imaanullu aniatitsinerit akuerineqarsinnaasumut killilerneqarsinnaaput ajutoortoqarsinnaaneralu ilimanannginnerulersinneqarsinnaalluni.
Aammattaaq oqartussat avatangiisitigut aqutsinerat avatangiisit allanngortinneqartigatik qanoq issusii pillugit ilisimasanik sukumiisunik tunngaveqassaaq malittarisassat eqqorluartooqqullugit aammalu mianersuussinissaannarmik tunngaveqaqqunagit. Malittarisassaqartitsinikkut ingerlatseqatigiiffiit piumasaqaatigineqartunik malinninnissaat qularnaarneqassaaq.
Uuliaarluerneq siullermik periaatsinik pitsaanerpaanik aammalu avatangiisitigut periaatsinik pitsaanerpaanik atuinikkut, qaffasissunik tunngavissarissaartunillu malittarisassiornikkut pinngitsoortinneqassaaq. Uuliaarluernerilli pippata pingasuitsigut akiorneqarsinnaapput: katersuineq, akuutissat atorlugit siammartitsineq aammalu ikuallaaneq.
Katersuinerit Amerikami 1989-imi 2010-imi uuliaarluernerujussuarni iluatsingaarfiusimanngillat imarlu suliffiginiagaq sikuuppat katersuinerit ajornakusuussallutik. Aamma assartuinerujussuaq pisariaqassaaq. Periaaserli uuliaarluernerni annikitsuni annermik atorsinnaavoq.
Akuutissat atorlugit siammartitsinermi uulia imerpallappallaartinnagu akuutissat siammarterutissat atortariaqarput, tamatumanilu sikut nillerneralu piffissamik suleriarfiusinnaasumik sivitsuisinnaapput. Siammartitsinikkut uulia immap qaaniit ikeranut nuutsinneqassaaq, ikerinnarmiinnerniilu uumassusilinnut allanut sunniuteqarsinnaalluni. Periaaseq taanna atussagaanni atulertinnagu avatangiisit sanilliussilluni oqimaalutarneqartariaqarput(SIMA,SpillImpactMitigationAssessment),Aammaliuuliapannikitsuaranngorlugu imermi siammarneratigut isumaminik nungujartortinneqarnissaa sukkanerulersinneqarsinnaalluni. Uuliap isumaminik ungujartortarnera Kalaallit Nunaata imartaani killeqarpaseqaaq immap inuussutissartakitsuararsuunera taamalu uumasuarakinnera pissutigalugu.
Ikuallaaneq issittumi isumalluarnaateqartoq paasineqarsimavoq, taamaaliornerilu sikup aalaakaasup uulia uninngatissinnaavaa. Maannamullu taamaallaat misileraanikkut misilittarneqarsimavoq. Aamma nalorninarpoq sumiiffimmi naliliiviusumitulli saatsersunik sikulimmi ilumut periaaseq atorneqarsinnaanersoq.
Kiisalu, uuliaarluernermik akiuiniutit imminni avatangiisinut sunniuteqartarput. Sinerissami uuliamik katersuineq naanernut uumasunullu assorsuaq sakkortusinnaavoq, siammarterutit imminni toqunartoqarput kiisalu ikuallaaneq paarujussuarmik silaannarmut qangatakkaatitsiviusarpoq immallu qaani kinnganeqalersitsisarluni. Pissutsit tamakku periaatsinik atuinnginnermi nalilersussallugit pingaaruteqaqaat (Environment & Oil Spill Response tool, EOS), , ilaatigullu suliat ingerlannerini atornissaat nalilersugassallutik (Uuliaarluernerup sunniutaanik minnerpaatitsiniutinik naliliinerit, ( SIMA, Spill Impact Mitigation Assessment)
Uuliasiornermut atatillugu sumiiffinnik killiliineq pillugu Danmarkimi Avatangiisinik Nukissiutinillu Misissuisoqarfimmit Pinngortitaleriffimmiillu kaammattuutit piffissami periusissiorfiusumi aggersumi uuliasiortoqannginissaanut tunngaviit pingasut atorneqartut aallaavigalugit suliaapput: 1) Sumiiffiit nuna tamakkerlugu sumiiffittut nalilerujussuartut toqqarneqareersimasut, tassa sumiiffiit uumassusileqarfittut uumassusillillu eqqarsaatigalugit immikkut nalilittut aammalu uuliaarluernermut misikkarissorujussuartut isigineqartut, imaluunniit nalunaarusiap matuma suliarineqarnerani nalitoorujussuartut nalilerneqartut, 2) sinerissamut ungasissusia sinerissallu uuliaarluarnermut misikkarissusia, tassami sinerissamut qanittumi uuliaarluertoqarpat sineriak illersoruminaatsorujussuussaaq, kiisalu 3) sikoqarnissaanik ilimanassusia, tassami sikuni saatsersuni uuliaarluernerup akiornissaanut periaatsinik pisaasunik soqanngilaq.
Nuna tamakkerlugu sumiiffiitmisikkarilluinnartutarlaannaalluunniitsiusinnerusukkulli tikkuarneqareersutut Davisstrædimi sumiiffimmi naliliiviusumi inngilaq. Sumiiffimmi naliliiviusumi sumiiffiit pingaarutillit ilaat, uuttuummi 2 aamma 3-miinngitsut, eqqarsaatigalugit avataani koraleqarfimmi nassaarineqaqqammersumi sumiiffimmik killiliisoqarnissaa siunnersuutigineqarpoq. Uuttuut 2 eqqarsaatigalugu Danmarkimi Avatangiisinik Nukissiutinillu Misissuisoqarfiup / Pinngortitaleriffiup kaammattuutigaat norgemiut ungasissutsimut uuttuutaat atorneqassasut kiisalu sinerissami sumiiffinni misikkarilluinnartuni pingasuni illersuiffissanik 65 km-inik killeqarfiliisoqassasoq, tassa Nuup eqqaani kangerlunni qeqertarfimmilu, Maniitsup eqqaani kangerlunni qeqertanilu kiisalu Sisimiut kujataanni sinerissami. Sinerissap sinnera eqqarsaatigalugu 35 km-inik illersuiffissaliinissaq kaammattuutigineqarpoq. Sikuusarnera eqqarsaatigalugu (uuttuut 3), Danmarkimi Avatangiisinik Nukissiutinillu Misissuisoqarfiup / Pinngortitaleriffiup kaammattuutigaat annikinnerpaamik sikuusartumi taamaallaat uuliasiortoqarsinnaanissaa isumaliutigineqassasoq. Akuerineqarsinnaasumik sikuusarnerata killeqarfippiaa pillugu kaammattuutigineqarpoq norgemiut killigititaata, tassa sikut takussaanerisa 15%-imit annikinnerup aatsaat uuliasiortoqarsinnaanerata kiisalu marsip qaammataani agguaqatigiissillugu 30%-imik sikuunerata akornannut inissinneqassasoq (takuuk kapitali 9).
Davisstrædimi uumassusileqarfiit immikkoortortaat suullu piartuaarneri pillugit paasissutissat amigaatigineqarput. Avatangiisinik aqutsineq kiisalu Davisstrædimi uuliasiornissanik malittarisassaqartitsineq eqqarsaatigalugit ilisimasatigut amigaataasut kapitali 9-imi saqqummiunneqarput. Uuliasiornissat aqussinnaajumallugit ilisimasat amigaatigineqarput imaaliorsinnaajumalluni a) sunniutit minnerpaasussanngorlugit suliat nalilersorsinnaanngorlugit, pilersaarusiorsinnaanngorlugit malittarisassiorsinnaanngorlugillu; b) sumiiffiit sunnertianerpaat suussusersissallugit, tassungalu ilanngullugu uuliaarluernermut misikkarissutsimik nalunaarsuiffiit pioreersut nutartissallugit; c) pinngortitap allanngortinneqartigani qanoq issusianik ilisimasat pissarsiarissallugit annertuumik uuliaarluertoqaratarsinnaanera sioqqullugu kingoqqullugulu misissuisarnerni atugassanik.
Avatangiisinut sunniisut (Environmental pressures). Tassaapput inuit suliaat avatangiisinut sunniuteqartut. Tassaasinnaapput aalisarnermit piniarnermillu sunniutit, umiarsuit angalanerinit imaluunniit aatsitassarsiornermit pisut kiisalu annerusut eqqarsaatigalugit silap pissusiata allanngornerata sunniutai.
Sunniut (effect). Suliat aalajangersimasut imaluunniit sananeqaatit avatangiisinut aniatinneqartut sunniutaat pillugit atorneqartarpoq, soorlu marraap qillerinermi perrassaatigineqartup toqunartuisa sunniutaat pillugit, imaluunniit sajuppillatsitsisarluni misissuinerup nipiliornerisa miluumasunut imarmiunut nujoqqatsitsineri pillugit imaluunniit qoqersillutik tusaasaarukkallartitsinerat pillugu.
Kinguneri (impact). Sunniutinut siammasinnerusunngorlugu taaguutigineqartoq, soorlu qillerinermi akuutissat toqunartut atorneqarnerisa avatangiisinut kingunerinut.
Misikkarissut (sensitive) tassaapput uumassusileqarfiit immikkoortuisa (uumassusillit, suut piartuaarneri) avataaniit sunnerneqarnerminnut qisuariaatigisartagaat. Qilalukkat qernertat assersuutigalugu immap iluatigut nipiliornermut misikkarissuupput. Aamma matuma kinguliani innarliasunut tunngasut takukkit. Kisianni misikkarinnerup innarlianerullu killingat titarnertut nalunaatsiginngilaq.
Innarliasut (vulnerable). Taaguummi tassani sunnerneqarsinnaaneq aamma ilaatinneqarpoq, ima paasillugu uumassusilik sunniummut aalajangersimasumut misikkarittarpoq sunniummit tassannga pineqaruni. Soorlu qilalukkat qernertat immap iluani nipiliornermut misikkarinnertik pissutigalugu sajuppillatsitsisarluni misissuinernit pilersaarutigineqartunit innarlerneqariaannaapput. Kisianni misikkarinnerup innarlianerullu killingat titarnertut nalunaatsiginngilaq.
Avatangiisitigut ajutoorfiusinnaasut (Environmental risk) tassani nassuiarneqarput inuit suliaat pissutigalugit avatangiisinut sunniutaasinnaasut, soorlu misissueqqissaarluni qillerinerit qanoq ilimanartigineri taakkulu qanoq kinguneqarneri.
[1] Open door atorneqartillugu sumiiffimmi neqeroorutitsiviusumi ingerlatseqatigiiffiit misissueqqissaarnermut qalluinermulu qaqugukkulluunniit qinnuteqarsinnaatitaasarput. Paarlattua tassaavoq neqerooruteqartitsineq, tassa ingerlatseqatigiiffiit ulloq taasaq nallertinangu qinnuteqartussaatitaasarnerat.
