Aarhus Universitets segl

Nr. 97: Environmental Monitoring at the Nalunaq Gold Mine, South Greenland, 2013

Bach, L., Olsen, M. & Asmund, G. 2014. Environmental Monitoring at the Nalunaq Gold Mine, South Greenland, 2013. Aarhus University, DCE – Danish Centre for Environment and Energy, 44 pp. Scientific Report from DCE – Danish Centre for Environment and Energy No. 97. 

Eqikkaaneq

Augustip ulluisa 27-ianniit september ulluisa arfineq-aappaannut 2013 Kujataani Nanortalimmiit 40 kilometerit missaanni ungasissusilimmi Kuultisiorfiup Nalunap eqqaani avatangiisinik misissuinerit qulissaat ingerlanneqarput. Avatangiisinik misissuisarnerit ingerlanneqartarput aatsitassarsiorfiup avatangiisinut sunniutai mingutsitsinerilu paasiumallugit. 2012-mi misissuinerup kingorna aatsitassarsioqatigiiffik Angel Mining Gold A/S aatsitassamik piiaanerminik nangitsivoq. Kuulti piiaarneqartarpoq cyanid atorlugu qappiortitsilluni puttallartitsisarnikkut. Cyanidip atorneqarnera pissutigalugu aatsitassarsiorfimmiit qooqqumut cyanidimik aniasoqarnersoq sukangaqisumik nakkutigineqarpoq.

Aatsitassarsiorfiup kangerliumarngani Iterlassuarmi misissuivinni tallimani uillut, qeqqussat kanassullu misissuiffigineqarput, Iterlassuup kuuani eqalunnik pisaqartoqarluni aammalu ujaqqat naaneri qillinerit qooqqumi piffinni 24-ini tigooraavigineqarlutik. Qillinerit piffinnit mingutsitaanngitsuniit Iterlassuup qooruanut nuunneqartarput. Misissukkat tamarmik sananeqaatinik 12-ini akoqarnersut misissorneqarput: arsen (As), kuulti (Au), cadmium (Cd), cobalt (Co), krom (Cr), kanngussak (Cu), savimineq (Fe), kviksølv (Hg), nikkel (Ni), bly (Pb), selen (Se) aammalu zink (Zn). Paasisat piiaaneq sioqqullugu 1998-2001-imi katersukkanut sanilliunneqarput aammalu malinnaaviginnilluni misissuisarnerni paasisanut sanilliunneqartarlutik.

Nunami avatangiisinik misissuinermi qillinerit talittarfiup, toqqorsiviup, aserorternerlukuusiviup, aatsitassarsiorfiup najugaqarfiullu eqqaaniittut kanngussamik, kromimik, Kuultimik cobaltimillu piiaanerup siornaniit akoqarneroqaat, ukiunulli siuliinut sanilliukkaani ukiuni siuliinisullu appariarsimapput. 2013-mi talittarfiup, siornatigutulli toqqorsivittut atorneqartup eqqaaniittut ukiup siuliinut sanilliullugit appariarsimapput, saffiugassanillu akoqassusiat tunuliaquttanut sanilliullugu sippuisimanani. Ataatsimut isigalugu nunami avatangiisini saffiugassat 2013-imi 2012-mut sanilliullugit appasinnerupput. 2013-mi qaffariaateqartoqarsimatillugu naatsorsuutigineqartarpoq aatsitsasarsiorfiup ammarngata 300 meterit nalaaniittumi aserorteriveqarneranik aqqusinermiillu pujoralatserisoqarneranik pissuteqarsimassasut. Selen eqqarsaatigalugu tunuliaquttaniit annerusumik akullit aqqusinermiit 1500 meterit tikillugit ungasitsigisumi nassaasaapput, taavalu cobaltimik, kromimik aammalu kanngussamik akui aqqusinermiit 400, 140 aamma 80 meterinik ungasitsigisumi tunuliaquttanut assingullutik.

Erngup aatsitassarsiorfimmiit aniatitap saffiugassartai imermi marrarmilu tunuliaquttaniit annerupput. Saffiugassat marraap siammarsimaffianit atsinnerusumiittut erngup pitsaassusissaanik piumasaqaatinik tamanik naammassinnipput, aammalu eqaluit tinguini saffiugassat qaffarsimanerinut takussutissaqanngilaq.

Iterlassuup kuua Iterlassuarmut kuuppoq, tassanilu uillut, qeqqussat kanassullu misissugassanik katersuiffigineqarput. Imaani avatangiisit 2013-imi annikitsuinnarmik aatsitassarsiornermiit sunnigaasimapput. Qeqqussat uillullu Iterlassuup kuuatigut aniatitsinermit sunnersimaneqarput saffiugassallu amerlanerit eqqarsaatigalugit tunuliaquttaniit qaffasinnerutsiartumik akoqarlutik, pingaartumik imaani misissuivinni kuup akuata eqqaaniittuni. Taamaattorli uillut tinguini imaani misissuivinniittuni annerusumik qaffariaammik takusassaqanngilaq.

Iterlassuup qooruani aammalu Iterlassuarmi avatangiisit mingutsitaanerat killeqartutut appariartortutullu nalilerneqarpoq, aammalu nunami, imermi immamilu avatangiisit annerusumik qanoq iliuuseqarfigineqartariaqanngitsutut nalilerneqarlutik.

2013-mi aastitassarsiorfik matuneqarpoq entrepenørillu saliinissaq pinngortitallu iluarsaateqqinnissaa tiguaa. Saliineq iluarsaassinerlu 2014-imi aasakkut naammassissasut naatsorsuutigineqarpoq. Aatsitassarsiorfiup matuneqarneratigut saffiugassat avatangiisiniittut suli appariaqissangatinneqarput. 2013/14-mi saliinerup pinngortitallu iluarsaateqqinneqarnerata nalaani pujoralatitsinerup annerutsialernissaa pinngitsuuinneqarsinnaanngilaq.

Aatsitassarsiorfiup matunerata kingorna minnerpaami ukiuni pingasuni avatangiisit malinnaavigineqarnissaat naatsorsuutigineqarpoq aammalu 2014, 2015 aammalu 2016-imi pisussatut pilersaarutigineqarallarlutik