Fritt-Rasmussen, J., Gustavson, K., Aastrup, P., Agersted, M.D., Boertmann, D., Clausen, D.C., Jørgensen, C.J., Lansø, A.S. & Mosbech, A. 2022. Assessment of the potential environmental impacts of a major ammonia spill from a Power-to-X plant and from shipping of ammonia in Greenland. Aarhus University, DCE – Danish Centre for Environment and Energy, 88 pp. Scientific Report No. 487. http://dce2.au.dk/pub/SR487.pdf
Erngup nukissiorfiliarineqarsinnaasut (> 100 MV) suliariumannittussarsiorniarlugit Namminersorlutik Oqartussanit isumaliutigineqarpoq. Erngup nukissiorfiliarineqarsinnaasuni sarfap pilersinneqartup Power to X (PtX)-mi ammoniakkiliornermi atorneqarnissa siunertarineqarpoq. Tamatumunnga atatillugu tunisassiorfimmit PtX-mit umiarsuit ammoniakkimik assartuineranni piaaraluneernerunngitsumik aniasoornermi pisut ajornersaanni avatangiisitigut sunniutaasusssanik ataatsimut Aarhus Universitet, Danmarkimi Avatangiisinik Nukissiutinillu Misissuisoqarfik naliliisimavoq. Suliariumannittussarsiorneq pillugu paasissutissani sumiiffiit pingasut tunisassiorfissatut kiisalu umiarsuartigut angallassivissatut tikkuarneqarsimapput kiisalu annertuumik ajutoortoqassagaluarpat ammoniak maanngaannartinneqartussatut takorloorneqartoq nassuiarneqarsimalluni.
Sumiiffiit pingasut taakku tassaapput: Kangerlussuaq (Sdr. Strømfjord), Kangerlussuatsiaq (Evighedsfjorden) kiisalu Nuup Kangerlua (Godthåbsfjorden).
Ammoniak imerpalasoq, imertaqanngitsoq assorsuaq imermut akuleruteqqajaasuuvoq, avatangiisinullu aniaguni aalanngussaaq silaannarmullu akuliutissalluni. Taanna pujuusanngortarpoq qaqortoq, anorimit ingerlanneqarluni gassinik toqunaqisunik siammarterisarluni. Gassit uumassusilinnut aqqusaakkaminnut toqunartoqalersitsisarput, tamatuma kingorna ammoniak naasuni, issumi imermilu akuliutissaaq. Ammoniak toqunartuuvoq sakkortooq, kimitugunilu inunnut, uumasunut naasunullu toqunarsinnaalluni.
Sumiiffiit tunisassiorfiusinnaasut umiarsuarnillu ammoniakkimik assartuiffiusinnaasut tamarmik nunap assiliorneqarput uumasut aarleqqutigineqarsinnaasut, navianartorsioratarsinnaasut akulikissusii, allatigullu uumassusillit eqqarsaatigalugit naatsorsuiffigissallugit pisariaqarsinnaasut sumiissusii tamatumani nalunaarneqarlutik kiisalu inunnit qanoq atugaaneri nalunaarneqarlutik. Ammoniakkimik annertuumik aniasoortoqassagaluarpat avatangiisinut sunniutaajunnartut nalilerumallugit avatangiisitigut sunniivigineqarnissamut navianartorsiorfiusut sumiissusiinik missingiinermi toqunassusiata killinginut uuttuutit ilanngunneqarput atorneqarlutillu. Naliliinermit inerniliussat pingaarnerit naapertorlugit ammoniakkimik piaaraluneernerunngitsumik aniasoorneq annertooq ajornerpaaq piguni taava aniasoorfimmiit kilometerialunnik annertussusilimmi annertuumik toqunartoqalersitsissaaq. Pisussanik eqqoriaanerit ilaanni takuneqarsinnaavoq uumassusillit ilaat aniasoorfimmiit 10 km-inik ungasinnerusumiittut annerusumik sunnerneqarsinnaassasut. Sunniutip qanoq ittorpiaaneranut apeqqutaalluinnassapput silap qanoq issusia, aniasoornerup annertussusia kiisalu uumassusillit sunnigaasut naqqeqqissinnaassusiat.
Qangaanerusoq aniasoortarsimanerit pillugit allaaserisat misissuiffigineqarnissaat suliamut ilaavoq. Ammoniakkimik tunisassiortoqaqaaq, tunisassiornerlu nunarsuarmilu tamarmi ingerlanneqarluni, ukiullu 100 sinnerlugit misilittagaqarfigineqarluni. Allaaserisani erseqqippoq ammoniakkimik tunisassiortut tamatumunngalu oqartussat malittarisassiortuusut akornanni isumannaallisaaneq pinaveersaartitsinerlu assut sammineqartarsimasut kiisalu ajutoornerit annertuut pinngitsoorumallugit periaatsit pitsaanerpaat atorneqarnissaat assut pingaartinneqarsimalluni. Tamatumunnga atatillugu isumannaallisaanermi piumasaqaatit annerpaat atugaanissaat assut pingaaruteqarpoq, aamma inuit inuunerinik annaassinissaq eqqarsaatigalugu. Ammoniakkiliorfinni nutaaliaasuni ajutoornerit uagut naatsorsukkatsitut annertussusillit ukiut 10.000-it ingerlaneranni ataasiarlutik pisartutut missingerneqarsimapput (DSB 2019).
