Kyhn, L.A., Boertmann, D., Aastrup, P. & Mosbech, A. 2022. A review on vegetation damages caused by anthropogenic disturbances in the terrestrial Arctic. - with recommendations for best practices to minimize vegetation damage from driving with heavy equipment. Aarhus University, DCE – Danish Centre for Environment and Energy,66 pp. Scientific Report No. 485. http://dce2.au.dk/pub/SR485.pdf

Eqikkaaneq

Nalunaarusiami matumani Issittumi inuit sulinermikkut naanernut nunamut innarliisinnaanerat takussutissiorneqarpoq. Taakku Alaskamit Canadallu issittortaanit ilisimalikkanik, kiisalu Tunumi 1980-ikkunni Jameson Landimi sajuppillatsitsisarluni misissuinernit ilisimalikkanik annermik aallaaveqarput.

Tamatumunnga atatillugu Issittup sukutsitai pingaarnerit nassuiarneqarput: Nuna qeriuaannartoq, tamatumalu qaavani nuna allanngorartoq, nunap naaneri nunallu pissusia. Erseqqissarneqarpoq nunap naaneri qeriuaannartup ataannarnissaanut pingaaruteqarmata.

Nunap naanerisa innarlerneri assigiinngitsut takussutissiorneqarput kiisalu itinerusumi erngullu ingerlaarfiini innarlernerit nassatarisinnaasaat takussutissiorneqarlutik. Suliat assigiinngitsut taakkulu naanernut innarliisinnaassusii nassuiarneqarput annermillu atortunik oqimaatsunik ingerlateqarneq assartuinerlu sammineqarlutik.

Nunap naanerisa aserorsimanerik naliliinermi periaatsit kiisalu nunap naanerisa aserorsimasut iluarseqqinniarnissaannut periaatsit naasumik nassuiarneqarput.

Alaskami Canadamilu naaneqarfiit illersorniarlugit oqartussat malittarisassaqartitsinerat oqaluttuarineqarpoq kiisalu 1980-ikkunni Tunumi Jameson Landimi sajuppillatsitsisarluni misissuinerni malittarisassaqartitsinerup eqqartorneqarneranik malitseqarluni. Taanna tunuliaqutaasunik sukumiisumik misissuinernik tunngaveqarpoq kiisalu Canadami Alaskamilu taamani malittarisassarititaasunik tunngaveqarluni.

Kingusinnerusukkut misissuinerni paasineqarpoq 1980-ikkunni sajuppillatsitsisarluni misissuinerit sivisunerusumik atasussamik sunniuteqarsimanngitsut taamalu malittarisassaqartitsineq iluatsilluarsimasoq. Aammattaaq paasineqarpoq nunap naaneri isugutasumiittut aarleqqutigineqarnerat tunngavissaqarsimanngitsoq, kiisalu paasineqarpoq pingaartumik paarnaqutaannaqarfiit aputitaat naqinneqartillugu taamalu aput oquillisimatillugu paarnaqutaannallit innarlianerulersartut. Malittarisassaqartitsinermi tamanna isiginiarneqarsimanngilaq innarlernerilu suli maannamut takussaapput.

Misilittagarineqalersimasut kiisalu Alaskami Canadamilu massakkut malittarisassat tunngavigalugit Kalaallit Nunaanni nunakkoorutit oqimaatsut ukiukkut angalasarnerat pillugu nutaanik malittarisassiortoqarnissaanik siunnersuusiorniartoqalersimavoq. Nunap naanerisa innarlerneqannginnissaat innarlerneqarnerisaluunniit minnerpaatinneqarnissaat tamatumuunakku siunertaavoq, tamatumanilu aputip issussusia kiisalu nunap iluata qanoq qerisimatiginera apeqqutaasarpoq. Nunap iluata 30 cm-inik itissusillup -5 °C-inik nillissuseqalernissaata tungaanut nunamilu tamarmik aputip minnerpaamik 25 cm-inik issussuseqalernissaata tungaanut nunakkoorutinik ingerlasoqartassanngitsoq siunnersuutigineqarpoq. Piffippiamili pissutsit apeqqutaasinnaapput uuttuutinillu allannguisinnaallutik.

Ukiukkut nunap qerinerata aputeqarneratalu taamaallaat sajuppilatsitsisarluni misissuisoqartartussanngorlugu aasaanerani ingerlaartoqanngilluinnartassasoq kaammattuutigineqarpoq.

Kiisalu ilisimasatigut amigaatigineqartut sajuppillatsitsisarluni misissuinermut atatillugu qanoq iliuuseqarfigineqartariaqartut nassaarineqarput:

• nunap naaneqarfiinik innarleriaannaasunik, aputip itissusianik kiisalu nunap qaata allanngorartup qerisarneranik nalunaarsuineq,
• avannaarsuani naasut aasaanerani ukiuuneranilu ingerlaarfigineqarlutik innarlersinnaassusiat, soorlu aputikkut aqquserniortoqarnerani aputip manngertinneranit qanoq innarlerneqarsinnaatiginersut.