Fritt-Rasmussen, J., Raundrup, K. & Mosbech, A. (Eds). 2023. -Kalaallit nunaata kujataa - immikkoortumi killeqarfimmi naliliineq kalaallit nunaata kujataanut atuuttoq aatsitassarsiornermut suliaqarnermut sammititaq. Ilisimatuussutsikkut nalunaarusiaq DCE-meersoq – Danish Centre for Environment and Energy No. 482. http://dce2.au.dk/pub/SR482grl.pdf
Immikkoortumi Killeqarfiup iluani Naliliinermi (RBA) aatsitassarsiornermi avatangiisitigut pilersaarusiorsinnaaneq naliliisinnaanerlu nunami immikkoortumi paasissutissat pioreersut aammalu paasissutissat misissuisimanermit piusut nutaat tunngavigalugit naliliinissaq aammalu paasiuminartunngorlugit tamanillu pissarsiarineqarsinnaasunik suliaqarnissaq suliami siunertarineqarpoq.
RBA Kalaallit Nunaata kujataanut atuuttup suliarisimasap ujarassiornikkut, avatangiisitigut akuutissaqarnikkut, uumasoqatigiit assigiinngisitaarneratigut, inuit nunamik atuineratigut aammalu Kalaallit Nunaata kujataani eriagisassaqarfitsigut inissisimaffik tamakkiinerusumik takussutissaqartippaa. Paasissutissat pioreersut nunap naggorinnerinut tunngasutigut takussutissatigut ilassuteqartinneqarsimapput aammalu avatangiisinit akuutissat misiliutaasimasutut katersat misissorneqarnerannik ilassuteqartinneqarlutik. Paasissutissat maannamut pigineqartut aallaavigalugit tamakkiisumik misissueqqissaarneq ingerlanneqarsimavoq taassumalu misissuisimanerup takutippaa sumiiffiit assigiinngitsut siunissami aatsitassarsiorfigineqassappata soqutigisassat qaleriiffeqassasut uanimi uumasoqatigiit, inuit aammalu kingornussassat isiginiartillugit soqutigisat sumiiffinni qaleriiaaramik.
Paasissutissat pigineqartut saqqummiunneqarput aammalu nalunaarummiittut nalinginnaasumik nassuiaatigineqarlutik tamannalu aamma ataatsimut quppersakkatigut takuneqarsinnaapput. Paasissutissat tamakkiisut NatureMap.gl aqqutigalugu tunniunneqarput aamma immikkut suliaq WebGIS (rba.eamra.gl) erseqqissaassutaalluni. Ilisimatuussutsikkut nalunaarusiaq "Kalaallit Nunaata kujataani - Immikkoortumi killeqarfimmi naliliineq Kalaallit Nunaata kujataanut atuuttoq aatsitassarsiornermut suliaqarnermut sammititaq" suliaavoq eqikkagaq 9-nik kapitalilik ilassuteqartorlu 4-nik.
Kapitali 1 Aallarniut – Immikkoortup killeqarfiata iluani naliliineq Kalaallit Nunaata kujataanut atuuttoq (RBA) aatsitassarsiornermut suliaqarnermut sammititaq
Aatsitassarsiornermik ingerlatsinerit (misissueqqaarnerit, piiaanerit assartuinerillu) avatangiisimut nunamullu arlaatigut sunniuteqartarput. Kalaallit Nunaanni, soorlu nunani allanitulli pisariaqartartutulli, atuukkallartussanik suliffissuaqarnermut killeqarfiliinissaq atuukkallarpoq, taamaaliornissarlu pinngitsoorneqarsinnaanngilaq. Aatsitassarsiorneq nunamut pitsaanngitsumik kinguneqartarpoq, nunap siornatigut iluserisimasaa aammalu ilaatigut eriagisassaqarfiit kulturikkut pingaaruteqartut minnerunngitsumillu inuit atuisimanerat sumiiffimmi ersiuteqartarlunilu ersittarpoq. Avatangiisit pillugit malittarisassat aammalu nunamik atuinermi pilersaarutit qulakkeerinnittussaapput aatsitassarsiornerup periarfissiissutaasa peqqutigisaannik nunap avatangiiserisallu ingerlatsinermit aserorneqannginnissaat maannamut kinguaariinnut siunissamilu kinguaariit atuisinnaanissaannut mattussaanissaat pinngitsoortinniagassaagami. Paasissutissat ilisimasallu naammattut pingaaruteqarput, ingammik teknologimut, ujarassiornikkut akuutissanut, nunami akuutissanut, uumassusillit assigiinngisitaarnerinut aammalu uumasoqatigiit imminnut ataqatigiinnerinut tunngasut pigineqartariaqarput aatsitassarsiornermi ingerlatsiniarnermi aammalu pilersaarusiorniarnermi, nakkutiginninniarnermi malittarisassiornermilu annertuumik piiaanermi sumiiffimmut sunniutigisinnaasai sillimaffigineqarniassammata.
Killeqarfimmi sumiiffiup iluaniittumi naliliineq (RBA) aatsitassarsiornermik ingerlatsiniarnermi soqutigineqartussat makkuupput:
Paasissutissat pigineqartut sumiiffimmut attuumassuteqartut aarlerinartumiittullu ilisimatusarnikkut paasisaqarfigineqarnissaat, aammattaaq naasut uumasullu assigiinngitsut sumiiffimmiittut katersorlugit nalunaarsorneqarnissaat.
Avatangiisinut immikkut aaliangiiffigineqarsimasunut tunngatillugu avatangiisit pillugit paasissutissat ullutsinnut malinnaasut pigilissallugit.
Avatangiisit assigisaallu pillugit paasissutissat ilisimasallu innuttaasunit aaneqarsinnaasut ullutsinnut tulluartuunissaat qulakkiissaallugit soorlu NatureMap (naturemap.eamra.gl) aqqutigalugu.
Kapitali 2 Kalaallit Nunaata kujataa aatsitassarsiornerup tungaanit isigalugu
Kapitalimi uani Kujataani ujarassiornikkut sumiiffiit aningaasarsiornikkut soqutiginaateqartut aatsitassallu akoqannginnerit ilanngullugit naatsumik sammineqassapput. Paasissutissat itisiliinerusut Ilanngussaq 1-imi "Kalaallit Nunaani ujarassiorneq"-mi takuneqarsinnaapput. Paasissutissat aatsitassat killeqarfimmi sumiiffiup iluaniittut inissisimaneri Sumiiffimmi Soqutigisaqarfimmi (AOI) paasissutissiisuupput. Kujataani aningaasarsiornikkut soqutiginaateqarfiit arlariiupput. Avatangiisini ujaqqat akuutissatigut katitigaanerat aallaavigissagaanni, avatangiisinut sunniuteqaateqarsinnaasut aammalu aqulluarneqartariaqartut suussusersineqarput. Taakku tamakkiisumik Takussutissiaq 2.1-mi atuarneqarsinnaapput.
Kapitali 3 Immikkoortumi killeqarfimmi Kalaallit Nunaata kujataani akuutissatigut kemi-p isikkua
Kapitalimi uani avatangiisini akuutissat pillugit paasissutissat Kujataanut attuumassutillit sammineqassapput. Paasissutissat suliniutinit assigiinngitsunik ingerlataqartunit saqqummiunneqassapput immikkut taallugit ’Akunnattumik naleqarlutik naatsorsukkat’, ’Naatsorsukkat minnerpaamiitinneri’ aammalu naatsorsukkat nalingi annertunerpaamiittut. Avatangiisini akuutissat pillugit paasissutissat "AMDA"-mit, DCE/Pinngortitaleriffimmillu avatangiisit pillugit paasissutissaasivimmit isumagineqarput.
Kujataani killeqarfiup iluani avatangiisit akorisaannik misissuineq ukiuni 4o-it missaanniittuni ingerlanneqartuarsimavoq, amerlanertigut aatsitassarsiorsinnaanissamut attuumassuteqartut periarfissat Kapitali 2-mi taaneqartut aamma misissueqqissaarnissat aatsitassarsiorsinnaanissamullu suliniutit pineqartillugit (Takussutissiaq 3.1). Ataatsimut isigalugu, avatangiisini misissugassat katersorneqarsimasut amerlanersai tassaapput uillut (Mytilus edulis), orsuatsiaat (Flavocetraria nivalis), qaleriissaarnerit, imeq tarajoqanngitsoq (salinnikoq salinneqanngitsorlu), kanajoq (Myoxocephalus scorpius) aamma qeqqussat (Fucus vesiculosus and Ascophyllum nodosum). Kisitsisit allat tunngavigalugit misissueqqissaarnerit allat aamma AMDA-p paasissutissartaanni takuneqarsinnaapput.
Killeqarfimmi paasissutissat pigineqareersut tunngavigalugit (avatangiisinit mingutserneqarsimanngitsunit misissugassat tiguneqarsimasut) AMDA-mi paasissutissartaanniittut, assigiinngitsut 70-it assigiinngitsunut arfineq-pingasuusunut agguarneqarsinnaasut naatsorsorneqarsimapput "Kalaallit Nunaani uuttuinermi akunnattumik inerneqartutut”. Killeqarfiup sumiiffiata iluani naliliinermi uuttuinermi akunnatsumik nalinga sumiiffinni annertuuni amma Kalaallit Nunaani sumiiffinni allani arfineq pingasuusuni naatsorsorneqarsimavoq. Uani "Kalaallit Nunaanni uuttuinermi akunnatsumik inernilik" nalunaarusiami uani sumiiffimmut soqutigisamut annerpaajusumik tulluartinneqarpoq. Sumiiffinni uuttuinermi akunnattumik inerniliussat allattorsimaffiat tamakkiisoq naleqassutsinut assigiinngitsunut misissuinermit takussutissartalik Ilanngussaq 2-mi takuuk.
Kapitali 4 Pinngortitamii assigiingisitaarneq aamma uumassuseqatigiissutsit pingaarutillit sumiiffiilu
Kapitalimi avatangiisinii uumassuseqatigiit tamakkiisumik takussutissaqartinneqarput. Uumasoqassuseq assigiinngitsunut pingasunut aggulullugu saqqummiunneqassaaq: AOI-mut uuttuutigalugu, Kalaallit Nunaani uuttuutit atorlugit aammalu nunarsuarmioqatigiit uuttuutigisaat atorlugu. Aarlerinartorsiortitaasut tamarmik allattorsimaffimmi aappaluttumi nalunaarsorneqarsimasut (naalisarneqartoq IUCN aarlerinartorsiornermut uuttuutigisai atorlugit; LC mianernanngitsumiittoq; NT, aarlerinartumiilernissaminut qanittumiittoq; VU, ernumanartumiittoq; EN, nungutaanissamut aarlerinartorsiortoq; aammalu CT, nungutaalluinnarnissamut ulorianartorsiortoq nunat tamarmiusut tamarmik aammalu nunarsuaq tamakkerlugu uuttuutit atorlugit inissisimaffik saqqummiunneqassaaq Takussutissiaq 4.1 (uumasut) aamma Takussutissaq 4.2 (naasut).
Sinerissap avataa ilanngunneqanngimmat, miluumasut imarmiut aalisakkallu sinerissap qanittuani avatangiisiniittut kisimik ilanngunneqarput. Miluumasunit imarmiunit aataaq (Phoca vitulina) immikkut pingaaruteqarpoq tassami Kalaallit Nunaanni aataaqassutsip annerpaartaa AOI-miimmat. Sumiiffiik ataaseq uninngaarfigineqartartoq - Qeqertani Narsaq Kujalliup (Narsarmijit) kangianiittoq. Arferit amerlanerpaat Kujataata kujammut kippasissuaniittarput sinerissallu avataaniittarlutik, taamaattoq tikaagullik (Balaenoptera acutorostrata) aammalu annikitsumik qipoqqaq (Megaptera novaeangliae) sinerissami takussaasarput pingaartumik aasaanerani kangerluit silarpasissuini.
Kapitalimi annertungaatsiartumik timmissat nunamiittut aammalu imartaniittut timmiarussallu eqqartorneqangaatsiassapput. Timmissanit qaasuttunit nattorallit sumiiffinni amerlasuuni manniliortarput Kalaallit Nunaannilu peqassuseq eqqarsaatigissagaanni amerlanerpaat AOI-mi takussaapput. AOI-p kitaa toornaviarsoqassuseq (Histrionicus histrionicus) eqqarsaatigalugu Kalaallit Nunaanut tamanut sanilliullugu pingaaruteqarluinnartumik inissisimavoq. Timmissat imartani avatangiiseqartut arlalissuit AOI-mi ukiisarput, taakkunanit pingaarnerpaajullutik timmiaaqqat. AOI appa sigguttooq pingaaruteqarluinnarpoq (Uria aalgae) aamma appa (Uria lomvia)-nut pingaaruteqarluinnarpoq. Ukiuunerani, sineriak Kujataatalu imartaa, AOI ilanngullugu, timmiarussanut timmissallu tatsinut qaniittunut manniliortunut ukiivittut pingaaruteqaqaaq.
Kujataani naasut assigiinngitsut ilisimaneqartut 370-it sinneqartut Kujataani naasuupput taakkunanillu 56-it AOI-p iluaniipput allattorsimaffimmilu aappalaartumi nalunaarsorneqarsimapput (navianartorsiortutut aammalu aarlerinartorsiortitaanissamut qanittumiittutut). Taakkunanit naasunit qulit Kujataanut immikkuullarissuupput. Naasut pillugit nalunaarsuut takussutissaq (scale 10x10 m) Kujataani naasut assigiinngitsut 5-it immikkoortitat tassaapput (orpikkat, musaasat, orsuatsiaat, ivikkat aamma uiffaat. Naasut pillugit nalunaarsuutit suliarinerini periuseq pillugu Ilanngussaq 3-mi takuneqarsinnaavoq.
Kujataani AOI-mi sumiiffiit sisamat illersorneqartut sisamat assigiinngitsuupput. Sumiiffiit illersorneqarneri "Nunaminertat illersorneqartut", "Timmissat illersorneqarnerat pillugu inatsit", "Samsar sites" aamma "UNESCO-p nunarsuarmioqatigiinnut kingornussarsiaqarfiata allattorsimaffia" inatsisinut attuumassuteqarput. AOI-p iluani sumiiffiit pingaasut tassaapput "Nunaminertat illersorneqartut" iluani: Uunartoq aammalu Qinnguani qooroq Klosterdalenimilu qooroq. "Timmissat illersorneqarnerat pillugu inatsit" iluaniittut pingasuupput: Kitsissut Avalliit (aamma AOI-mi Ramsar site nr. 388), Kitsissuit ilua aammalu Qeqertat Narsaq Kujalliup (Narsarmijit) kangia. "Kujataa - Kalaallit Nunaanni issittumi nunalerineq" 2017-mi UNESCO-p nunarsuarmioqatigiit kingornussassaqartut allattorsimaffimmut ilanngunneqarpoq. UNESCO-mi kingornussarsiaqarfik sumiiffiup iluani arlariinnik nunatanik katitigaavoq.
Paasissutissat immikkuullarissut pigineqannginneri peqqutaalluni pupiit, bryophytes aamma inevertebrates pillugit uani nalunaarusiami ilanngunneqanngillat. Ilassutigalugu, inerniliussat ilai uani kapitalimi ilanngunneqartut paasissutissanit qangarnitsaneersuupput. Uani immikkut naasut suussusaalu pillugit aammalu timmiaqarfiit ukiuni kingullertigut misissuiffigineqarsimannginneri pissutaallutik.
Kapitali 5 Inuit atuinerat
Kapitalimi uani inuit atuinerat nalinginnaasumik eqqartorneqassaaq, soorlu nunalerinermi/ uumasuuteqarnermi (savat, tuttut aamma umimmaliinerit), imartat pisuussutaannik atuineq, orpeqarfiit, takornariaqarneq aammalu attaveqaatit teknikkimut sammisut . Kujataani avatangiisimik atuineq annerpaamik nunalerinermit uumasuuteqarnermillu tunngaveqarpoq. Kalaallit Nunaanni taamatut ingerlatsineq Kujataani kisimi pivoq. Kujataa 6,500-it missaanik inoqarpoq - 5,600 missingi illoqarfinni Qaqortoq, narsaq aamma Nanortalimmiillutik, 900-it missingi nunaqarfinni savaateqarfinnilu.
Nunalerineq aatsaat qallunaatsiaanit 985-mi eqqunneqarpoq. Ukiuni untritilikkaani qallunaatsiaat savaateqarneq nersutaateqarnerlu ingerlassimavaat, kisianni ukioq 1450-ip kingorna ukiuni 4-500-ni Kalaallit Nunaani nunalerinermik ingerlatsisoqarsimanngilaq. Kujataani savaateqarneq ukioq 1915-mi eqquteqqinneqarpoq ullumikkullu savaateqarfiit 37-iupput savat piaqqiortut 18000-iupput nersutillu 350-it uumasuutigineqarlutik.
Tuttuuteqarneq sumiiffinni marlunni ingerlanneqarpoq - Isortumi ( 1973-miilli) aamma Tuttutuumi ( 1992-miilli). Tuttuuteqarfiit ataatsimut nunami isorartussutsimi 1700 km2 inissisimapput aammalu 1200 -it missaani (Isortoq) aamma 350-it missaani (Tuttutooq) uumasuuteqarput. Ippatit qoorua Nanortallup nuua 2004-mi 18-nik umimmalerneqarpoq. Ullumikkut 50-it ataallugit sumiiffik taanna umimmaqarpoq.
Sinerissat annertunerpaava aalisagarpassuaqarpoq inuinnarnit aammalu inuussutissarsiutigalugu aalisartunit aalisarfigineqartumik. Kalaallit Nunaata sinneranut sanilliullugu Kujataani aalisarneq annikinneruvoq. Nalunaarusiami eqaluit (Salvelinus alpinus), saarullik (Gadus morhua), qaleralik (Reinhardtius hippoglossoides), nipisak (Cyclopterus lumpus), raaja (Pandalus borealis) saattuat (Chionoecetes opilio) saqqummiunneqarput.
RBA-p suliarinerani pingaartut ilagaat nunaqavissut pisuussutit AOI-mi uumassusillit pillugit innuttaasut ilisimasaat ilanngutissallugit. Sumiiffimmi sulinissami pilersaarusiorneq 2020-mi ingerlanneqarlernerani pingaartinneqarluinnarpoq, kisiannili nualluussuup Covid-19 peqqutigalugu killilersuutit atuunnerini tamanna pinngilaq taamaallaallu naasut pillugit misissuinerit, avatangiisinit misissugassanik akuutissanik tigusinerit ingerlanneqarput (Kapitali 3). Nunaqavissut ataatsimeeqatiginissaat, kommunimi sinniisut ataatsimeeqatiginissaat aammalu aaliangiisartut allat ataatsimeeqatigisinnaaneri inerteqqutigineqarmat nunaqavissut isumaat uani kapitalimi ilanngunneqanngillat.
Kapitali 6 Kalaallit Nunaanni kulturikkut oqaluttuassartaq – aallarniut
Kapitalimi kulturikkut oqaluttuassartaq ataatsisimut isiginerusoq saqqummiunneqassaaq. Kujataani eriagisassaqarfiit sumiinneri Takussutissiaq 6.2-mi aamma 6.3-mi takuneqarsinnaapput. Ilanngullugulu Takussutissiaq 6.3-mi Kujataani nukissiuteqarfinnit 5 km iluini eriagisassaqarfiit akulikissusaat ersersinneqassapput. Eriagisassaqarfiit sumiinneri amerlanertigut itsarnisarsiornikkut misissuisimanerit sumiissusersineqartarput kisiannili ilaatigut nunaqarfiit imminnut qanissusai aamma peqqutaasarput taamaattoqarneranut.
Kalaallit Nunaanni eriagisassaqarfiit sumi tamaani nassaassaagaluartut, nunap ilusaasigut isikkuisigullu takuneqarsinnaasarpoq tamanna nassaassaqarfiusoq suli nalunaarsorsimanngitsumik - pingaartumik inoqarfiit imaluunniit nunaqarfiit angisuujusimatillugit. Nunap isikkuatigut qattunersaqarlutik tinunertaqartutut isikkullik itsarnisarsiornikkut misissuinikkut suussusersineqartariaqarput arlaannaatigulluunniit misissueqqissaarniartoqartillugu aammalu ingerlatsisoqarniartillugu sumiiffiit eriagisassaanersut paasineqarnissaat qulakkeerniarlugu, tamakkuusinnaasut Takussutissaq 6.1-imi takuneqarsinnaapput.
Kapitali 7 Soqutigisat qaleriiffianni tamakkiisumik isiginnilluni itisiliineq
Kapitalini 4-6-ni nunap assingi arlariit saqqummiunneqarput, erseqqissaavigalugu sumiiffiit naasunut aamma uumasunut inuillu kulturikkut eriagisassaqarfinni atuinerinut pingaaruteqartut sumiiffiit. Takussutissat taakku imaassinnaavoq nuna nalinginnaasutut isigineqartut kisiannili ilisimagineqassaaq aatsitassarsiorluni misissueqqaarniarnermi piiaaniarnermilu pilersaarusiornermi pingaaruteqartuuneri.
Kapitalimi nunat tamakku soqutiginaateqartut assigiinngitsutigut soqutiginaateqarneri AOI-p iluani qaleriiffeqarsinnaammata. Katillugu, nunap assingi qaleriiffeqartut 51-it misissueqqissaarsimanernik ilallit (Takussutissaq 7.1) ilanngunneqarput. Misissueqqissaarnerit pingasut ingerlanneqarsimapput - ataaseq nunap assingi qaleriiffeqartut 51-sut naasut uumasullu, inuit atuinerat aammalu kulturikkut eriagisassaqarfiit (Takussutissiaq 7.1 aamma 7.2), nunap assingani ataatsimi qaleriiffillit 29-put inuit atuinerat pillugu paasissutissartaqarlutik aammalu kulturikkut eriagisassanut soqutiginaateqartunut attuumassuteqarlutik (Takussutissiaq 7.4).
Nunap assingi atorneqartillugit eqqaamaneqassaaq qaleriiffillit amerlasuut sumiiffimmi ataatsimiippata isumaqartoqassanngimmat aatsitassarsiornermi ingerlatsinermi avatangiisinut annertoorujussuarmik tassanerpiaq sunniuteqassasut. Taamaattoq, maannamut ilisimasanik soqutigisanut arlariinnut aatsitassarsiorniarnermut ingerlatsiniarnermi soqutiginaateqarsinnaammata.
Kapitali 8 Aatsitassarsiorneq aamma avatangiisinut sunniutit
Kapitalimi uani avatangiisinut sunniutit nalinginnaasut ullutsinni aatsitassarsiornermi nutaaliaanerusumi nunarsuarmioqatigiinni piumasaqaataasut naapertorlugit sunniutaasinnaasut sammineqassapput. Nunamut sunniutit aammalu sunniutit qanoq sivisutigisumik piusinnaaneri aammalu aatsitassarsioriaatsit assigiinngisitaartut pineqartillugit avatangiisinut suut sunniutigisinnaaneraat assersuutigineqassapput.
Kapitalimi uani immikkoortoq kingullermi ajutoortoqartillugu avatangiisinut sunniutaasinnaasut pillugit nassuiaateqartoqassaaq.
Kapitali 9 siunissami periarfissat paasissutissanillu amigaateqarnerit
Kapitamili uani siunissami silap allanngoriartornerata Kujataanut sunniutigiumaagassaat qanoq ittut ilimagineqarsinnaanersut sammineqassaaq. Nalunaarusiamittaaq tamarmi assersuutitut paasissutissaasinnaasut suut amigaatigineqarnersut saqqummiunneqartussaapput.
