Aarhus University Seal / Aarhus Universitets segl

Nr. 438: Disko West – an updated strategic environmental impact assessment of oil and gas activities

Boertmann, D. & Mosbech, A. 2020. Disko West – an updated strategic environmental impact assessment of oil and gas activities. Scientific Report from DCE – Danish Centre for Environment and Energy No. 438, 384 pp. http://dce2.au.dk/pub/SR438.pdf

Imaqarniliaq

 

Nalunaarusiaq manna Qeqertarsuup kitaani uuliaqarneranik misissuinermut atatillugu avatangiisinik naliliinermik periusissiorfiusumik 2013-imi saqqummersumik nutarterineruvoq (Boertmann et al. 2013). Qeqertarsuup kitaata 2020-imi septembarimi ammasumik qinnuteqartitsinernut (open door)[1] ammaanneqarnera nutarterinermut pissutaavoq (Coronamik nappaalasoqarnera pissutigalugu novembari 2020-imut kinguartinneqartoq). Nutarterutaasut annermik tassaapput tamaani ilisimatusarnermi paasisat nutaat 2013-imiilli saqqummersinneqartarsimasut kiisalu Kalaallit Nunaata Kitaani aalisarnermik misissuinermit paasissutissat nutaat. Ilanngullugittaaq saqqummersinneqarput Amerikami uuliamik maqisoornerujussuarnit marlunnit, tassa Alaskami 1989-mi (Exxon Valdez) kiisalu Mexicop Kangerliumanersuani 2010-mit (Deepwater Horizon) pisunit paasisat misissoqqissaakkallu nutaat, taamattaarlu uuliaarluernerup kinguneri pillugit misissuinernit paasisat nutaat amerlaqisut ilanngussorneqarput. Taamaalilluni ilisimasat nutaattaaq ilanngussorneqarput. 

Qeqertarsuup Kitaani sumiiffimmut ilaapput imartaq avammut aningaasarsiornikkut oqartussaaffimmut killeqartoq Exclusive Economical Zone (EEZ) kiisalu kujammut avannarpasissuseq 68° avannamullu avannarpasissusermut 72° killeqartoq (Assiliartaliussaq 1).

Suliarinera nutartigaq mannasuliarineqarpoq Danmarkimi Avatangiisinik Nukissiutinillu Misissuisoqarfimmit kiisalu Pinngortitaleriffimmit, aningaasalersorneqarlunilu siusinnerusukkut Inuussutissarsiornermut, Nukissiuteqarnermut, Ilisimatusarnermut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoqarfiusimasunit (maanna Nunanut allanut Nukissiuteqarnermullu Naalakkersuisoqarfinngorsimasumit) kiisalu Avatangiisinik Aqutsisoqarfimmit, tamarmik Naalakkersuisut ataaniittunit. 

Periusissiorfiusumik avatangiisinik naliliinermi siunertaasoq tassaasarpoq ilaatigut naalakkersuinikkut aalajangiiniarnermut     tapertaassalluni,     kiisalu     qinnuteqaatit     oqartussanit     suliarineqarnerini taavalu uuliaqarneranik gasseqarneranillu misissueqqissaarnermi qalluinermilu oqartussanit malittarisassaqartitsinermi ilisimasat tunngavigineqartut suuneri nassuiassallugit. Ilisimasallu nassuiarneqartut ingerlatseqatigiiffinnut suliaminnut atatillugu avatangiisinik naliliiniartunut (ASN) pissarsiarineqarsinnaanngortinneqartarput. 

Sumiiffik nalunaarusiornermi pineqartoq ataatsimut naliliiviimmik matumani taaneqartassaaq (tuluttut Disko West assessment area). Kalaallit Nunaata Kitaata imartaa tamarmi kiisalu Tunup avannaata imartaa avatangiisinik naliliinerni periusissiorfiusuni tallimani allaaserineqarput, taakkunanngalu nutartigaq kingulleq Tunup avannaata imartaanut tunngasuuvoq. Periusissiorfiusumik avatangiisinik naliliineq Davis Strædimut tunngasoq (Qeqertarsuup Kitaata kujataani sumiiffik) matumunnga peqatigillugu suliarineqarpoq.

Nalunaarusiami matumani allaaserineqarput avatangiisit pissusii tassanilu uumassusillit, aamma sumiiffiit illersugaasut, uumasut navianartorsiortitaasut, sananeqaatit mingutsitsisuusut annertussusii kiisalu pisuussutit uumassusillit atorneqarnerat. Pissutsit atuuttut allaaserineqarnerat tunngavigalugu tamaani uuliaqarneranik misissuinerit (soorlu uuliamik maqisoornerit) avatangiisinut sunniutigisinnaasaat naliliivigineqarput. Kiisalu avatangiisinik naliliinermi, avatangiisitigut oqimaalutaanermi, suliat pillugit oqartussat malittarisassaqartitsineranni, uuliaarluernermut upalungaarsimanermik ineriartortitsinermi allanilu ilisimasat pisariaqartinneqartussat takussutissiorneqarput. 

Uuliasiorfiup aallaqqaataaniit naggataanut ingerlasarnera naatsumik oqaluttuarineqarpoq ajornannginneralu naapertorlugu suliat pisullu misilittakkat naapertorlugit avatangiisinut sunniuteqarnerpaajusartut pingaarnerutillugit naliliivigineqarlutik. Kisiannili uuliamik qalluineq Kalaallit Nunaanni misilittagaqarfigineqanngimmat uuliasiorfiliarineqarsinnaasullu sumiissusii ilisimaneqanngimmata sunniutaajunnartut aalajangersimasumik naliliivigissallugit ajornakusoorpoq, taamaammat sumi allami anilliunneqarsinnaasunik avatangiiseqarfiusumi misilittakkat aallaavigalugit nassuiaasiortoqarpoq. Pingaartumik USA-mi uuliaarluernerujussuit 1989 aamma 2010-imi pisut pillugit allaaserisarpassuit tigusiffigineqartarput kiisalu Barentshavimi uuliasiornerni norgemiut avatangiisinik naliliisarneri (Anon. 2003) taavalu Arktisk Råds Arctic Oil and Gas Assessment (AMAP 2010) tigulaariffigineqartarlutik. 

Sila taavalu ukiukkut upernaakkullu sikuusarnera pissutigalugu misissueqqissaarnerit juunimiit novemberimut ingerlanneqartassasut naatsorsuutigineqarpoq. Uuliasiornivilli aallartissagaluaruni ukioq naallugu ingerlasassasoq naatsorsuutigineqarpoq. 

Taaguutit matuma kinguliani atorneqartut nassuiarneqarnerat

Avatangiisinut sunniisut (Environmental pressures). Tassaapput inuit suliaat avatangiisinut sunniuteqartut. Tassaasinnaapput aalisarnermit piniarnermillu sunniutit, umiarsuit angalanerinit imaluunniit aatsitassarsiornermit pisut kiisalu annerusut eqqarsaatigalugit silap pissusiata allanngornerata sunniutai. 

Kinguneri (impact). Sunniutinut siammasinnerusunngorlugu taaguutigineqartoq, soorlu qillerinermi akuutissat toqunartut atorneqarnerisa avatangiisinut kingunerinut. Sunniut (effect). Suliat aalajangersimasut imaluunniit sananeqaatit avatangiisinut aniatinneqartut sunniutaat pillugit atorneqartarpoq, soorlu marraap qillerinermi perrassaatigineqartup toqunartuisa sunniutaat pillugit, imaluunniit sajuppillatsitsisarluni misissuinerup nipiliornerisa miluumasunut imarmiunut nujoqqatsitsineri pillugit imaluunniit qoqersillutik tusaasaarukkallartitsinerat pillugu. 

Misikkarissut (sensitive) tassaapput uumassusileqarfiit immikkoortuisa (uumassusillit, suut piartuaarneri) avataaniit sunnerneqarnerminnut qisuariaatigisartagaat. Qilalukkat qernertat assersuutigalugu immap iluatigut nipiliornermut misikkarissuupput. Aamma matuma kinguliani innarliasunut tunngasut takukkit. Kisianni misikkarinnerup innarlianerullu killingat titarnertut nalunaatsiginngilaq. 

Innarliasut (vulnerable). Taaguummi tassani sunnerneqarsinnaaneq aamma ilaatinneqarpoq, ima paasillugu uumassusilik sunniummut aalajangersimasumut misikkarittarpoq sunniummit tassannga pineqaruni. Soorlu qilalukkat qernertat immap iluani nipiliornermut misikkarinnertik pissutigalugu sajuppillatsitsisarluni misissuinernit pilersaarutigineqartunit innarlerneqariaannaapput. Kisianni misikkarinnerup innarlianerullu killingat titarnertut nalunaatsiginngilaq. 

Avatangiisinut ajutoorutaasinnaasut (Environmental risk). Inuit avatangiisinut sunniinerisa ilimanassusiinik kingunerinillu nassuiaataavoq, soorlu misissueqqissaarluni qillerinerit. 

Avatangiisit

Qeqertarsuup Kitaa issittumi ippoq uumassuseqarnikkullu taavani ilisarnaataasartunik ilisarnaateqarluni; Uumasut assigiinngissitaartut amerlagisassaanngillat, nerisareqatigiiaat amerlanngillat, sumiiffiit ilaat uumassusilinnik amerlasoorujussuarnik peqartarput. Immalli natermiui allaapput taakku assigiinngissittaartut amerlasoorpassuugamik. Uumasut assigiinngissitaartut amerlanngitsuinnaanerat illuatungilerlugulusooq uumasut ataasiakkaat ilaat amerlasoorujussuusarput, uumasullu taakku ilaat nerisareqatigiinnermi pingaarutilerujussuusarlutik. Tassa uumasut pingaarutillit taakku piffissami sumiiffimilu amerlassusii nerisareqatigiinni qaffasinnerusunut assut pingaaruteqartarput. Kiisalu uumassusillit amerlasuut ilisarnaatigisarpat orsulerujussuusaramik ilaatigut nerisassaqannginnerminni sillimmatigisartakkaminnik, ilaatigullu issinnerani oqorsaatigisartakkaminnik. Taama orsoqartiginerat avatangiisit mingutsinneqarneranni pingaaruteqalersarpoq minguimmi amerlaqisut orsumi arrortarmata taamalu uumasup timaani eqiterussinnaasarlutik. 

Sumiiffiup naliliivigineqartup ilaa uumassuseqassuseq / uumassusileqarfiit eqqarsaatigalugit pisoorujussuuvoq. Upernaakkut sumiiffiit ilaanni naasuaraasat pinngorartut amerlasoorujussuusarput, immap natermiui assigiinngissitaaqaat aammalu timmissat miluumasullu imarmiut amerlasaqalutik.

Avatangiisit pissusii

Sumiiffimmi naliliiviusumi avatangiisit pissusii naatsumik oqaluttuarineqassapput annermik immap sikullu pissusii eqqarsaatigalugit. Sumiiffii tamanna annerusumik minnerusumiluunniit ukiukkut upernaakkullu sikuusarpoq. Iluliarpassuaqartarpoq, pingaartumik Qeqertarsuup Tunuani. 

Qeqertarsuup Tunuata kujataani sineriammi sarfarnerujussua pissutigalugu imarnersaqartarpoq, imarnersallu taakku uumassuseqassusermut pingaaruteqaqaat taavalu uuliasiornermut uuliaarluernermulu misikkareqalutik. Ukiup sikua suikkaaneq ajorpoq assut quppaqartarluni aakkarnersaqartarlunilu. Sumiiffiit ilaanni tamakku timmissanut miluumasunullu imarmiunut assorsuaq pingaaruteqartarput. 

Nunaviup imavimmut atanera itisoorsuunngitsoq – ikkanneqarfik – atituujuvoq naliliiffiullu kujasinnerusortaani 120 km tikillugit atitussuseqarluni. Immamut itinerusumik itiseriarfeqarpoq ikkannerillu qunnersuaasaqartiterput immap naqqata ilusaanik allanngorartitsisunik. Ikkannerit atorlugit, pingaartumik avataatigut, nillikaasumik sarfaqarpoq (upwelling) assut inuussutissalimmik, uumasuaqqanit naasuusarannguanillu assut pinngorarfigineqartumik, taamalu uumassusileqarfinnut ikkanneqarfinnulu eqqaaniittunut pitsaasumik atugassaqartitsiviusarluni. 

Uumassuseqassuseq

Sumiiffimmi naliliiviusumi upernaakkut uumasuaqqat naasuusaaqallu assut pinngorartarput, pingaartumik sikut saatsersut sinaanni (the marginal ice zone, MIZ), siusissukkut imarnersaalersuni, kiisalu aasarpasinnerusukkut sumiiffinni sarfap nillikaaffiani (upwelling). Nerisareqatigiinni tulliuttut tassaapput planktonit uumasuaraasut, taakkunanilu illeqqat angisuut Calanus-ikkunnut ilaasut amerlasoorsuusarput. Taakku ukioq ataasiinaanngitsoq uumasarput, ukiup kaajallakkiartornerani aalajangersimasumik pissuseqartarlutik, aasaanerani immami qatsinnerusumiittarput, tamaani uumasuaqqat pinngorartarput, ukiuuneranilu itisioruttarlutik. Illeqqat taakku aalisakkanit, timmisanit arfernillu nerisarineqarluartuupput, taamaakkamillu uumassusileqarfinni uumasutut pingaarutilittut taaneqartarlutik. Sumiiffiit illeqqanit eqiteruffiusartut timmissat miluumasullu imarmiut neriniarfigilluagarisarpaat (Taakuuk Illerfiusaq 1). Illeraqarfiulluartut Store Hellefiskebankep kiisalu Diske Bankep aammalu Qeqertarsuup Tunuata kitaasa tungaanni naammattuugassaapput. 

Aalisakkat kinguppaallu qullugiaat uumasuaqqanut ilaapput sarfamillu sumut tamaanga siammartarlutik. 

Immap naasui (qeqquakkut) sineriammi manngertumik natilimmi naammattuugassaasarput, 50 meterinillu itissusilik tikillugu takussaasarlutik. Qanittukkut Qeqertarsuup eqqaani 61 meterit tikillugit itissusilimmiittut siumorneqarput. Qeqqussakkut amerlasinnaaqaat naajorartaqalutillu, sorpassuartigullu nerisareqatigiinni qaffasinnerusuniittunut pingaaruteqartarlutik. Qeqqussat uumasunut nikiuitsunut uumaffiupput, aammalu qeqquaqarfissuit aalisakkat piaraannut pingaaruteqarput kiisortunut, parnunnermut, sarfamut malinnullu illersorfigisaramikkit, kiisalu qeqqussat aamma nerisarineqartarput. Aammattaaq qeqquakkut imaani sorujuarannguanik uumassusilinneersunik pilersueqataasuupput immap naqqani uumasunut amerlaqisunut nerisaalluartuullutik. Qeqqussat amerlaqisut saniatigut aamma qaqutigoortunik immap orpiusaanik kalkiusunik 13 cm tikillugit silissusilinnik ammaloqisaajusunik Kangerlummi nassaasaqartarpoq. Immap naasui amerlasinnaasaqaat naajorartaqalutillu, sorpassuartigullu nerisareqatigiinnut qaffasinnerusunut pingaaruteqarlutik. Sumiiffimmi naliliiffiusumi immap naaneri pillugit paasinngisat suli amerlaqaat. 

Pinngortitaleriffiup ilisimatusartarnerinit qassiinit pisunik immap naqqata uumasui pillugit ilisimasat nutaat amerlaqisut pigineqalersimapput. Sumiiffiup naliliiffiusup naqqa pingaarluni assigiinngissitaaqisunik uumasorpassuaqarpoq (assigiinngitsut 900 ilisimaneqarput). Uumassusillit uumassusileqarfinnut sunnertiasunut (Vulnerable Marine Ecosystems, VME) ilisarnaataasartut sumiiffimmi naliliiffiusumi sumiiffinni qassiini nassaarineqarsimapput, qanittukkullumi sumiiffiup naliliiffiusup kujataani uumassusileqarfik sunnertiasoq nassaarineqarsimavoq). Taamaattaaq Davis Strædep Canadamut tungerpasinnerusortaani uumassusileqarfik sunnertiasoq (VME) assingusoq nassaarineqarsimavoq. Taamaammat naatsorsuutigisariaqarpoq aammattaaq sumiiffiup naliliiffiusup iluani immap naqqani uumassusileqarfinnik sunnertiasunik nassaassaqartoq.

 Aammattaaq immap sikuani tamatumalu eqqaani uumassuseqassuseq immikkuullarissoq pillugu ilisimasat nutaat pigineqalersimapputtaaq, taakkutamanuttunnganerugaluarput, aammalisumiiffimmitnaliliiffiunerusumeersuullutik. Ilisimasat pigineqartut sumiiffinnik immikkut sunnertiasunik tikkuaanissamut periarfissiinngillat.

Aalisakkat kiisalu qaleruallit annerusut pillugit ilisimasat pigineqartut nutarterneqarsimapput aalisarneq pillugu paasissutissanik nutaanik ilaartorneqarlutik. 

Aalisakkat avasissumi ittut, aamma ikkannersuaqarfinni – 200 meterit tikillugit itissusilinniittut – nunaviup avammut ataneraniittut), tassaanerupput natermiut, soorlu qalerallit, nataarnat, suluppaakkat, qeeqqat, eqalussuit kiisalu aalisakkat iluanaarniutigineqarneq ajortut allat. Aalisakkat pingaaruteqarnersaat tassaapput qalerallit, nunaviup avammut atanerata sivinganerini kangerlunnilu uumaffeqartut. Qalerallit sumiiffimmi naliliiffiusumi suffineq ajorput, qalerallilli amerliartortarput Davis Strædemi kujasinnerusumiit suffisarfinniit qalerallit qullugiaasa sarfaanneqarlutik tamaani unittarnerisigut. Putooruttut ikkannersuaqarfinni amerlasoorsuakkuutaartarput taavalu aalisakkat, timmissat arferillu soqqallit ilaannut nerisaalluartuullutik (takuuk Illerfiusaq 4 aalisakkat takku misissuiffigineqarnerannut tunngasoq). Putooruttoq aalisakkani aasakkut suffisartutuaavoq.

Sinerissamut qanittumi aalisakkat pingaarutillit marluk upernaakkut suffisarput: ammassat nipisaallu. Ammassat aalisakkanit annerusunit, timmisanit miluumasunillu imarmiunit nerisaalluartuupput uumassusileqarfinnilu amerlasuuni pingaaruteqartuulluni. Eqallut aamma sinerissamut qanittumiittarput, suffiniarlutillu kuunnut majortarput ukiisarlutillu. 

Uumassusileqarfinni aalisagaq pingaarutilik alla tassaavoq eqalugaq, pingaartumik naliliiviusup avannarpasinnerusortaani naammattuugassaasartoq. 

Peqqunni annerusuni pingaartumik immap itisuup kinguppai amerlaarsuusarput siammarsimasarlutillu 150 aamma 600 meterinik itissusilimmi, soorluttaaq Kalaallit Nunaata assagiarsua itisuumi aqitsumik natilimmi nalinginnaasartoq. Kinguppaat Kalaallit Nunaanni pisuussutit pingaarnersaraat. 

Sumiiffimmi naliliiffiusumi timmissat imarmiut pillugit ilisimasat pingaartumik naliliiffiusup avataani erniorfiini nalunaaqqutsersuisarnermit, Appani appat ineqarfissuanni misissuinernit kiisalu sineriammi timmissanik ukiisumik misissuisarnermit pisuupput. 

Katillugit timmissat imarmiut assigiinngitsut 16-it tamaani erniortuupput (Tabel 5). Taakkunannga 15- it innani imaluunniit qeqertani pukkitsuni erniortartuupput. Timmissat imarmiut najugaannik assut pingaarutilinnik qassiinik tamaani naammattuugassaqarpoq, ilaatigut Appani timmiaqarfissuaq taateraat appallu piaqqiorfigisartagaat, qeqertat Kitsissuarsuit Kalaallit Nunaanni imeqqutaalaqarfiit annersarisaat, kiisalu timmissat qaqutigoortut soorlu kajuaraq naajannguarlu kiisalu qeqertannguit Rotten aamma Appalillip Ikkarlussua qilanngaqarfiusoq. Uummannap Kangerluani Qeqertani aamma imeqqutaalaqarfissuaqarpoq. Timmmissat erniortut qassiit Kalaallit Nunaanni uumasunik navianartorsiortunik nalunaarsuiffimmiipput (Tabel 7). Appani appaqarfissuarmi appat erniortut assorujussuaq ikileriarsimapput. 

Aammattaaq sumiiffik naliiiffiusoq timmissanut imermiunut erniortuunngitsunut aasakkut ukiakkullu pingaaruteqarpoq. Aasarissinerani mitikkut angutivissat isaniarlutik katersuuttarput, taamaanneranilu timmisinnaaneq ajorput. Pingaartumik mitit siorakitsut Canadami erniortuusut amerlasoorsuullutik kangerluit sinerissallu ilaanni ittarput, kiisalu paat, allerit kiisalu toornaviarsuit sumiiffiit ilaanni katersuuttarlutik. 

Sumiiffiup naliliiviusup kujasinnerusortaa mitit, mitit siorakitsut kiisalu appat ukiivigilluartarpaat. Pingaartumik Store Hellefiskebankip ikkannerusortaa miternut siorakitsunut pingaaruteqarpoq millionit tikillugit amerlassuseqarlutik ukiiffigisarmassuk. Timmissat taakku Canadap issittortaap erniortarput, Kalaallillu Nunaata Kitaata imartaani ukiisarlutik. 

Upernaakkut ukiakkullu sumiiffimmi naliliiffiusumi timmissat imarmiut amerlasoorsuullutik aqqusaartarput, taakku Kalaallit Nunaata kitaata avannaani Canadallu issittortaani erniorfimmik kiisalu Kitaata kujasinnerusortaani Newfoundlandimilu ukiivimmik akornanni ingerlaartarput. 

Sumiiffimmi naliliiffiusumi puisikkut tallimaapput, aaveqarluni, arferit assigiinngitsut 14-iullutik kiisalu nanoqartarluni. Tamaani periusissiorfiusumik avatangiisinik naliliinerup kingulliup kingorna nannut, amerlassusii sumiiffimmillu tamatuminnga atuinerat pillugu ilisimasat nutaat, aarrit taakkulu piniagaanerat kiisalu natsersuit aataallu amerlassusii kiisalu arferit qassiit amerlassusii pillugit ilisimasat nutaat pigineqalerput.

Aataat natsersuillu sumiiffimmi naliliiffiusumi amerlallutik naammattuugassaasarput. Imaanerani tamaaniittarput. Sumiiffiup naliliiffiusup avataani kitaata sikuani sumiiffinni aalajangersimasuni amerlasoorsuakkuutaarlutik erniortarput. Natsiit ussuillu ukioq naallugu naammattuugassaasarput sumiiffimmilu naliliiviusumi siammasillutik piaqqiortarlutik. Qasigissat sumiiffimmi naliliiffiusumi massakkut amerlanngitsuinnanngorsimapput. 

Aarrit Store Hellefiskebankenimi pingaarutilerujussuarmik ukiisarfeqarput. Taakku aasaanerani Baffinimi Qeqertaalummiittarput. Ukiuunerani taakku amerlanersaat Store Hellefiskebankenimi ikkannerusumukaasarput (100 meterit inorlugit itissusilimmut). 2012-imi ukiisartut 1400 missaanniittutut missingerneqarput. 

Arferni pingasuit ukiisartuupput, tamarmik kitaata sikuaniittarlutik: Qilalukkat qernertat qaqortallu kiisalu arfiviit. Qilalukkat qaqortat Store Hellefiskebankenimi pingaarutilimmik ukiisarfeqarput, qilalukkallu qernertat ilaatigut ukioqqaalernerani Uummannap Kangerluani kiisalu Qeqertarsuup Tunuani ittarput. Baffinip Ikerani sikuni saatsersuni qilalukkat qernertat Canadami Kalaallit Nunaata Kitaata avannaani aasisartut tamarmik ukiisarput, nunarsuarmilu peqassuseq eqqarsaatigalugu uumasut taakku assut amerlasarlutik. Arferit ukiisartut pingajuat tassaavoq arfivik, Qeqertarsuup Tunuata silarpasinnerusortaani pingaarutilimmik upernisarfeqartoq. Arferit sinneri: tikaagulliit, tikaagulliusaat, qipoqqaat allallu aasaanerani takkuttartuupput, ukiuuneranilu sumiiffiup naliliiffiusup avataaniittarlutik. Niisalli ukioq kaajallallugu sikuunngitsumi naammattuugassaasarput. 

Aamma nannut kitaata sikuaniittarput, taamaammallu ukiukkut upernaakkullu takussaasarluni. Nannut sumiiffimmi naliliiffiusumi ittut Baffinip Ikerata nanorai, 2017imi 2800 missaanniittutut naatsorsorneqarsimasut. Taamaattorli sumiiffimmi naliliiffiusumissaaq nanoqatigiit allat Davis Strædimiittartut ataasiakkaat takkuttarput. Nannut sumiiffimmi naliliiffiusumi ukiup ingerlanerani sikuutillugu siku malittarisarpaat. Nannut arnavissat piaqqisartut apissiinik tamaani ilisimasaqartoqanngilaq. 

Pinngortitamik illersuineq uumasullu navianartorsiortitaasut

Nunat tamalaat akornanni toqqakkat

Sumiiffimmi naliliiffiusumi nunatat arfinillit masarsoqarfittut nunat tamalaat akornanni pingaarutilittut toqqarneqarsimapput, tak. Masarsoqarfiit nunat tamalaat akornanni pingaarutillit pillugit Isumaqatigiissut (Ramsarimi Isumaqatigiissut), kiisalu Ilulissat Kangerluat nunalu tamatuma eqqaaniittoq UNESCO-p nunarsuarmioqatigiinnut kingornutassiaatut toqqagaasimapput. 

Nunat tamalaat suleqatigiiffii assigiinngitsut (Issittumi Siunnersuisoqatigiit, UNESCO, Birdlife International) sumiiffiup naliliiffiusup iluani uumassusileqarfinnik pingaarutilinnik allatut ittunik siunnersuuteqarsimapput. Taakkununnga ilaavoq sumiiffik annertoorujussuaq aamma Store Hellefiskebankenimik Qeqertarsuullu Tunuanik ilalik (Assiliartaliussaq 59). 

Kalaallit Nunaanni inatsisit

Pinngortitamik eqqissimatitsinermut inatsit naapertorlugu sumiiffimmi naliliiffiusumi eqqissisimatitat qassiit toqqarneqarsimapput (Assiliartaliussaq 59) aammalu timmissat illersorneqarnissaannik inatsit naapertorlugu timmissat imarmiut erniorfii illersugaaput, ilaatigut timmiaqarfinni angallanneq inerteqqutaalluni. 

Aatsitassanut inatsit naapertorlugu sumiiffiittaaq allat (”sumiiffiit uumasunut pingaarutillit”) toqqarneqarsimapput, taakkunanilu timmissat   miluumasullu   sunnerumanagit   aatsitassarsiornermi suliat malittarisassaqartitaaput. Assersuutigalugu timmissat imarmiut erniorfii pingaarutillit pineqarput. Sumiiffiit qilalukkanut qernertanut pingaarutillit ilaanni sajuppillatsitsisarluni misissuinerittaaq malittarisassiorfiusinnaassapput arferit sunnigaanerat killilersimajumallugu.

Uumasut navianartorsiortitaasut 

Kalaallit Nunaanni uumasut navianartorsiortitaasut pillugit nalunaarsuiffik nutaaq 2018-imi saqqummerpoq, taannalu naapertorlugu sumiiffimmi naliliiffiusumi miluumasut assigiinngitsut arfineq pingasut kiisalu timmissat aqqanillit navianartorsiortitaasutut nalilerneqarput (Tabel 7). Nunat tamalaat navianartorsiortunik allattuiffianni miluumasut imarmiut arfineq pingasut kiisalu timmissat sumiiffimmi naliliiffiusumi navianartorsiortutut tikkuarneqarput. 

Sumiiffimmi naliliiffiusumi inuit sunniineri

Sumiiffik naliliiffiusoq inuit piliaannit assigiinngitsorpassuarnit sunnerneqartarpoq nalunaarusiamilu tamakku ilaat nassuiarneqarput uuliasiornerup sunniutaanut taputartuussinnaanerat pillugu. 

Ungasissumiit mingutsitsineq

Sumiiffimmi naliliiffiusumi uumassusillit saffiugassamik   oqimaatsumik   (annermik   kviksølvimik) kiisalu mingunnik arrortikkuminaatsunik (Persistent Organic Pollutants) akoqariartuinnarput taakkulu nerisareqatigiinni kiisortut qullerpaat timaanni inunnilu piniarnermik aalisarnermillu inuussuteqartuni eqiteruttarput. Pingaartumik kviksølv aarleqqutaavoq. Mingunnilli arrortikkuminaatsunik nunat tamalaat akornanni inatsisitigut malittarisassaqartitaasunik akoqarnerat appariartussangatinneqarpoq, taamaattorli Europami, Asiami Amerikamilu Avannarlermi suliffissuarniit sananeqaatit pisut mingutsitsisuusut Kalaallit Nunaanni uumassusilinni takkussortuarput. 

Uuliakkunni PAH-t (Polycyclic Aromatic Hydrocarbon) toqunartoqarnerpaajupput. Sumiiffimmi naliliiffiusumi PAH annikitsuinnaasarpoq, imaanili qaffasinnerusarpoq aammalu nunap uuliaata imaani avatangiisinut seeriviatut ilimagineqartuni. 

Plasticimik mingutsitsineq

Plasticimik mingutsitsineq alliartorpoq aarlerissutigineqalerlunilu. Plasticiaqqat (5 mm-init minnerit) issittumi avatangiisini sumiluunniit innerat paasineqarpoq kiisalu uumasuaqqaniit arfernut amerlasuujullutik siammarsimaffigalugit. Angisuut (25 mm-init minnerit) kiisalu angisoorsuit (5-25 mm) aamma aalisakkat, timmissat kiisalu miluumasut imarmiut nerisaasa aqqutaanni nassaarineqartarput, kiisalu puisit arferillu aalisarnermi qassutini plasticiusuni napissinnaallutik. Kalaallit Nunaanni sumiiffimmilu naliliiffiusumi plasticimik mingutsitsinerup ilarujussua najukkameersuuvoq, plasticili aamma avataaniit sarfamit tikiunneqartarpoq. 

Inuit suliaat allat

Sumiiffimmi naliliiffiusumi suliat pingaarutillit tassaapput aalisarneq – iluanaarniutigalugu kiisalu nerisassaqarniutigalugu – miluumasunik imarmiunik timmissanillu piniarneq kiisalu takornariartitsineq. Tamakku sunniutaat uuliasiornerup sunniutaanut taputartuussinnaapput, kiisalu tamaani annertuumik uuliaarluertoqarneranit sunnigaasinnaassallutik. 

Silap pissusiata allanngornera

Issittoq, aamma Kalaallit Nunaat, kujasinnerusumut sanilliullugu annerusumik kiassiartorpoq. Sumiiffimmi naliliiffiusumi kitaata sikua annikilliartorlunilu saaliartorpoq, aajaarnerusalerlunilu. Uumassusilinnut kitaata sikuanut atasunut allannguisussaavoq, taavalu nannut naajavaarsuillu pitsaanngitsumik sunnigaasunut assersuutissaallutik. Illuatungaani sikup annikillinera uumasunut allanut (soorlu tikaagullinnut aarlunnullu) nutaanik periarfissaqalersitsivoq avannarpasinnerusut tikittaleramikkit. Aammattaaq immap kissarnerulernerata nassatarisaanik issittup illerai pingaarutillit atlantikup illeraanik inuussutissartaqannginnerusunik taarserneqarput. 

Taamaammat ukiuni aggersuni sumiiffimmi naliliiffiusumi uumassusileqarfiit annertuumik allannguuteqarnissaat naatsorsuutigineqartariaqarpoq. Tamakku inuaiqatigiinnut pitsaasunik pitsaanngitsunillu kinguneqarsinnaapput, kiisalu nalunaarusiami allaaserisat inerniliussallu piffissap ingerlanerani atuukkunnaarnissaanik kinguneqassallutik. Taamaammat sumiiffimmi naliliiffiusumi uumassusileqarfinnik malinnaaviginninneq ilisimatusarfiginninnerlu siunissami uumassusileqarfinnik tunngaveqarluni sumiiffimmi naliliiffiusumi inuit suliaannik aqutsinermut iluaqutissaavoq pingaarutilik. 

Sunniutit kattunneri

Uuliasiornerupavatangiisinutsunniutaaniknaliliinermutatatillugusunniutitkattunneripuigorneqassanngillat. Taakku tassaapput inuit suliaasa tamarmiusut piffissami sumiiffimmilu kattunneri. Taakku assersuutigalugu tamarmik immikkut sunniutaannit kattullutik sunniutaat sakkortunerusinnaapput. Sajuppillatsitsisarnerit qassiit ataatsikkut tulleriissarlutilluunniit ingerlanneqartut imaluunniit qillerivinnit amerlasuunit qilleriviit imertaannik aniatitsineq sunniutinik kattutsitsisinnaapput. Aamma uuliasiornerit sunniutaat assersuutigalugu piniarnerup sunniutaanut kattussinnaapput taamalu annerulerlutik. 

Sumiiffimmi naliliiffiusumi uuliasiorluni sulianik naliliinerit

Tabelimi eqikkaavimmi 1-imi takutinneqarput sumiiffimmi naliliiffiusumi uuliasiorluni suliat sunniutigisinnaasaat. 

Misissueqqissaarnerit

Misissueqqissaarnerit ingerlaavartuuneq ajorput, amerlanertigut ukiualunni ingerlasarput amerlanertigullu sumiiffimmi akuersissuteqarfiusumi tamarmi siammarsimasarlutik. Aammattaaq imaanerinnaani ingerlasarput, tassa aasakkut ukiakkullu, qularnanngitsumik juunimiit oktoberimut. Misissueqqissaarneq uuliaqarneranik gasseqarneranillu takutitsiviunngippat taamalu misissueqqissaarnernik siammaanissaq akilersinnaanngippat misissueqqissaarnermi suliat unitsinneqassapput atortullu piiaarneqarlutik. Akerlianilli uuliaqarpat piffissami nalilersuiffimmi iluaqutigineqarsinnaasutut paasineqartumik, suliat qilleriviliornermut ikaarsaartinneqassapput tassanilu uuliaqarfiup killingi paasiniarlugit qillerisoqartassaaq, atortulersuutit sullissiviillu ikkussuunneqarlutik, kingornalu uuliamik nassaarineqartumik qalluivinik aallartinneqassalluni (matuma kingulia takuuk). 

Misissueqqissaarnertigut akornusersuinerit annersaat sulianit nipiliorfiusunit pisarpoq (soorlu sajuppillatsitsisarluni misissuinernit, qillerinernit kiisalu qulimiguullit angalasarnerinit). Sumiiffimmi naliliiffiusumi pingaartumik qilalukkat qernertat qaqortallu kiisalu aarrit nipiliornermut sunnertiasuupput, uumasulli taakku ukiukkut nalliuttartuupput misissueqqissaarnerullu nalaani sikuunngiffiani naammattuugassaasaratik. Sajuppillatsitsisarluni misissuinerit akornusersuinerat pissutigalugu miluumasunik imarmiunik misissuiffimmi neriniarfinnit pingaarutilinnit ingerlaarfinnillu ingalatsernissaat ilimanaateqassaaq. Taamaattorli ataasiartumik sajuppillatsitsisarluni misissuisaqattaarnerit sunniutaat ataavartuussanngitsut (sapaatit akunneriniit qaammatinut), tassa suliat ataavartuunnginnerat pissutigalugu. Taamaattorli sajuppillatsitsisarluni misissuinerit 3D-it immikkuullarissut sumiiffinni killilinni ingerlanneqartartut arfernut, soorlu tikaagulliunnut, qipoqqarnut tikaagulliusaanullu malunnaateqaqisunik sunniuteqarsinnaapput. Sajuppillatsitsisarluni misissuinerit sakkortuut aamma qaleralinnik piffissami aalajangersimasumi nujoqqatsitsisinnaapput, aalisarfinnilu pingaarutilinni tamanna pippat misissuinerit aamma aalisarnermi pisanik ikilisitsisinnaallutik. Aalisakkanik allanik misissuinermit paasinarsivoq sunniut taanna ataavartuuneq ajortoq Qeqertarsuullu kujammut kitaani 2010-ip missaani imaani sajuppillatsitsisarluni misissuinermi misilittakkat naapertorlugit paasineqarpoq qaleralinniarneq tamaani ataatsimut isigalugu sunnerneqarsimanngitsoq. Suffiviit aammalu aalisakkat qullugiaasa eqiteruffigilluartagaat sajuppillatsitsisarluni misissuinernut misikkarisuupput, ilaatigut pissutigalugu aalisakakt suffisut nujoqqatsinneqarsinnaammata ilaatigullu aalisakkat qullugiaat nipiliorfimmiit meterialunnik ungasitsigisumiittut toqunneqartarmata. Sumiiffimmi naliliiffiusumi aalisakkat amerlanerit sajuppillatsitsisarluni misissuinerit sioqqullugit suffisarput, aammalu amerlasoorsuarnik aalisakkat qullugiaqarfiusartunik ilisimasaqartoqanngilaq taamaallu naatsorsuutigineqarpoq sumiiffimmi naliliiffiusumi aalisakkat sunnigaanavianngitsut.

Kalaallit Nunaanni sajuppillatsitsisarluni misissuinerit malittarisassaqartitaapput miluumasut imarmiut (pingaartumik arferit) innarligaanissaannik pinaveersaartitsiniutaasunik, aammalu sumiiffinni pingaarutilinni akornusersugaanissaat killilersimaniarlugu qilalukkanik qernertanik arfivinnillu qassiinik illersuiveqarpoq. 

Misissueqqissaarluni qillerinerittaaq nipiliorfiusarput. Maskiinat sarpiillu qillerivimmik puttasumik nikitsaaliusartut (tassami sumiiffinni tamangajanni immap naqqanut qajannaakkanik qilleriviliorfigissallugu imaq itivallaartarpoq) assut nipiliortarput. Nipi miluumasunut imarmiunut ungasissumiittunut suunniuteqarsinnaasarmat nipiliorfik ingalatsertarpaat, pingaartumillu arferit misikkarissuuput. Taamaammat tunnullit, tikaagulliusaat, tikaagulliit kiisalu qipoqqaat aasaanerani najortakkaminnit pingaarutilinnit nujutsinneqaratarsinnaapput. 

Misissueqqissaarluni qillerinermi marraq perrassaatitut, qillikkap naqitsineranik aqutsinermut aammalu qillernerlukunik qilleriviup qaanut qalluinermi atorneqarpoq. Taanna imermik imerpallaateqarsimagaangami qillerinerupkingornaimaanutmaqinneqarsinnaavoq,uuliamilliakullitavatangiisinutajoqutaanerusartutullumikkut nalinginnaasumik nunaliaallugit suliarineqartarput imaluunniit nakkutigisaasumik toqqortarineqartarlutik. Kalaallit Nunaanni maannamut marraat perrassaatit imermik imerpallatat kisimik atorneqartarsimapput, akuilu avatangiisinut uloriananngippata aniatitsinissaq avatangiisitigut akuerineqarsinnaasutut isigineqartarpoq. 2010- imi Qeqertarsuup avataani pingasoriarluni qillerinermi marraq perrassaat 6000 tons kiisalu qillernerlukut 2261 m3- inik annertussuseqartut maqinneqarput. Aamma akuutissat avatangiisinut ulorianannginnerusut ”qorsummik” ”sungaartumillu” nalunaaqqutsikkat kisimik atorneqarsinnaaput (OSPAR-ip immikkoortiterinera takuuk.). ”Aappalaartumik” ”qernertumillu” nalunaaqqutsikkat akuerisaanngillat. Taamaattorli qillerinerup avatangiisinut ulorianannginnerulersinneqarnissaanut iluaqutaanissaat uppernarsarneqarsinnaappat ”aappalaartut” (arrortikkuminaatsut) akuersissuteqarfigineqarsinnaapput. Malittarisassat taakku Norgemi qillerinermi akuutissat atorneqarnerinut malittarisassat assigaat. Oqaatigineqassaarli Norgemi marraq qillerinermi perrassaat uuliamik akulik aamma atorneqartarmat nunamut kingorna toqqortarineqarnissaa / suliarineqarnissaa taamalu imaani avatangiisinut aniatinneqannginnissaa piumasaqaatigineqartarmat. Kalaallit Nunaanni 2010-ikkunni qillerinerup kingorna ajornarunnaarsimavoq. Qillerinermi perrassaammik imermik akulimmik qillernerlukunillu aniatitsinermi maqitsiviup eqqaani marraap katersuunneratigut immallu iserissertinneqarneratigut immap naqqata uumasui sunnerneqarsinnaapput. Sumiiffimmi naliliiffiusumi marrarmik perrassaammik qillernerlunillu maqitsinerup sunniutai nalileruminaapput. Taamaattorli marraat perrassaatit avatangiisinut ulorianannginnerpaat atorneqarpata misissueqqissaarluni qillerinermit ataasiinnarmit maqitsinerit annikitsuinnarmik piffimmilu annikitsuinarmi sunniuteqarnissaat naatsorsuutigineqarput. Kisiannili sumiiffimmi uumassusileqarfiit sunnertiasut (Vulnerable Marine Ecosystems) nassaassaappata taakku assut sunnertiassapput. Marrarnik perrassaatinik qillernerlukunillu aniatitsinermut taarsiullugu nunaliaassinikkut imaluunniit qillerinerup kingorna qillersimasamut maqitsinikkut sunniutit pinngitsoorneqarsinnaapput. Taamaaliornerli immini aamma avatangiisinut sunniuteqarfiusarpoq aniatitsinermut sanilliullugu oqimaalutartariaqartunik. 

Kiisalu qillerinerit nukerujussuarmik pisariaqartitsiviusaramik gassinik kiassiartortitsisartunik annertoorujussuarmik aniatitsinermik kinguneqartarput. 2010-imi Qeqertarsuup avataani qillerinerit pingasut Kalaallit Nunaata aniatitsineranik 15%-imik qaffatsitsipput. Misissueqqissaarluni qillerinerup nalaani avatangiisinut sunniutaaratarsinnaasoq annerpaat tassaavoq tissaluttoorneq (blowout), uuliamik maqisoorujussuarmik nassataqartarpoq. Uuliammik maqisoornerup kingunerisinnaasai matuma kinguliani eqqartorneqassapput. 

Ineriartortitsineq tunisassiornerlu

Sumiiffimmi naliliiffiusumi ineriartortitsinerup tunisassiornerullu avatangiisinut sunniutissaanik naliliinerup ajornakusoornera arlalinnik pissuteqarpoq. Suliat taama ittut Kalaallit Nunaanni misilittagaqarfigineqanngillat. Aamma tunisassiortoqaleriataassagaluarpat tamatuma sumi pinissaa ilisimaneqanngilaq, kiisau annertussuseriumaagaa sivisussuseriumaagaalu ilisimaneqaratik. Aamma teknikkikkut periaasissat qanoq ittuussasut ilisimaneqanngilaq. 

Misissueqqissaarnerup nalaani pisartut paarlattuannik uuliasiorfimmik ineriartortitsineq uuliamillu tunisassiorneq sivisoorsuarmik ingerlasarput (ukiut qulikkaat), sulialu qassiit avatangiisinut assorujussuaq sunniuteqarsinnaasarlutik. Avatangiisit allanngortinneqannginneranni qanoq issusiinik ilisimasaqarneq tunngavigalugu pilersaarusioqqissaarnikkut, peqqissuseq, isumannaaalisaaneq avatangiisillu eqqarsaatigalugit suleriaatsinik akuerisaasunik Health, Safety and Environment (HSE), periaatsinik pitsaanerpaanik atorneqarsinnaasunik atuinikkut (Best Available Technique (BAT) kiisalu avatangiisitigut suleriaatsinik atorneqarsinnaasunik pitsaanerpaanik (Best Environmental Practice (BEP) kiisalu oqartussat sukangasumik malittarisassaqartitsinerisigut sunniutit tamakku pinaveersimatinneqarsinnaapput. Taamaattorli suut aniatitat (soorlu tunisassiornermut ilanngullugu erngup qallorneqartup) kattullutik sivisuumillu sunniutaat siuliani periaatsit taaneqartut atorneqaraluarpataluunniit takkukkumaartut pillugit ilisimasat amigaatigineqarput. 

Imeq uuliamik qalluinermi atorneqartoq imaanut aniatitsinermi annerpaajusarpoq. Uuliasiorfik ullormut m3 tikillugit annertutigisumik aniatitsisinnaasarpoq, ukiumullu Norgep nunavittaata avammut atanerani 160 millioner m3 aniatinneqartarlutik. Ukiuni kingullerni erngup uuliamut ilanngullugu qaqitap aniatinneqarnera aarlerinartoqartinneqartarpoq taanna salinneqartaraluartoq nunallu tamalaat piumasaqaataat malinneqartaraluartut. Aamma erngup uuliamut ilanngullugu qaqinneqartup immami sikuusumi immap qaata aalaterneqarluni killilimmik akulerutitsivigineqartartumi aniatinneqarnera immikkut ajornartorsiutitaqarpoq. Matumani assersuutigalugu eqalukkat suaat qulliaallu sunnerneqassapput. Erngup uuliamut ilanngullugu qaqinneqartartup avatangiisitigut ajornartorsiutitai assersuutigalugu akui pillugit piumasaqaatit sakkortusinerisigut pinngitsoortinneqarsinnaapput, imaluunniit pitsaanerusumik erngup qillikkamut utertinneqarneratigut (re-injection). 

Aniatinneqaratarsinnaasut annertuut allat tassaapput marraq perrassaat kiisalu qillernerlukut, tassami qalluiviliornerup uuliamillu qalluinerup nalaani qillerinerit amerlasussaaqimmata. Misissueqqissaarluni qillerinerup ataatsip avatangiisinut sunniutai siuliani oqaluttuarineqarput. Qilleriviliornerup qalluinerullu ingerlanerini aniatitat annerujussuussapput, taamalu immap naqqa annerusoq sunnerneqarsinnaassalluni. Marraap perrassaatip qillernerlukullu avatangiisinut sunniutaannik pinaveersaartitsiniutit pitsaanerpaat tassaapput nunamut taakkuninnga igitsiartorneq imaluunniit qilleriviusimasunut maqitseqqinneq. 

Qilleriviliorneq qalluinerlu nukimmik annertoorujussuarmik pisariaqartitsiviusarput, Tunullu avannaata imartaani uuliaqarfissuarmi qillerivik Kalaallit Nunaata gassinik kiassiartortitsisartunik aniatitsineranut tamarmiusumut annertuumik ilasaataassaaq. Assersuutigalugu Norgemi uuliasiorfiit angisuut ilaat ataaseq Kalaallit Nunaanni aniatinneqartut pingasoriaatingajaanik annerusumik CO2-mik aniatitsisarpoq. 

Atortulersuutit imminni inissisimanerat kiisalu taakku akornusersuinerat miluumasunut imarmiunut ima sunniuteqarsinnaapput allaat uumasut taakku neriniarfigisartakkaminnit nujoqqavissinnaallutik imaluunniit ingerlaartarfii allanngorsinnaallutik. Sumiiffimmi naliliiviusumi pingaartumik qilalukkat qernertat, qilalukkat qaqortat, arfiviit aammalu aarrit tamatumani eqqartorneqarput, uumasullu tamakku piniarneqarnerisa ajornakusoornerulersinnaanera ilimagineqaratarsinnaavoq. 

Immap natermiui, soorlu uumassusileqarfiit sunnertiasut (VME) aamma immap naqqani atortulersuutinik inissiinermik innarlerneqarataannaapput. 

Nunami atortulersuutinik inissiisoqarpat taakku nunap pissusianut sunniutaat nalilersorneqassapput minnerpaatinniarneqassallutillu, tassami sumiiffiit takornariarfissaqqissusiat inissiinikkut annikillisarneqartussaammat. 

Qalluivimmit tassungalu umiarsuit qulimiguullillu atorlugit angallanneq annerulissaaq. Pingaartumik qulimiguullit sumiiffinni pingaarutilinni timmissanik miluumasunillu imarmiunik nujoqqatsitsisinnaaput. Aqqutini aalajangersimasuni qutsissutinilu aalajangersimasuni ingerlaartarnikkut sunniutit pinaveersimatinneqarsinnaapput. 

Qilleriviliorfiusuni qalluiffiusunilu aalisarneq immap naqqani atorlulersuutit eqqaanni (milluaaviit sullullillu) qilleriviillu assigiingitsut aalisarneq killeqassaaq. Nalinginnaasumik atortulersuutit taama ittut avataat 500 meterisut annertutigisoq tikillugu isumannaallisaavittut / matusatut killilerneqartarpoq. 

Uulia qallorneqartoq umiarsuit atorlugit assartorneqartussaavoq, taakkulu uuliamik usilersulersigatik imeq pertujaallisaatertik maqeqqaartarpaat. Taamaaliornikkut uumassusillit allanertat uumasunik tamaaniittunik ingiaasinnaasut imartamut tikiuttoorneqaratarsinnaapput. Issittumi tamanna maannamut annerusumik ajornartorsiutaasimanngilaq, kisiannili silap pissusiata allanngoriartornera ilutigalugu ajornartorsiut annerulerumaartoq ilimagineqarpoq. Erngup pertujaallisaatip maqinneqartarnera suliarineqartarneralu pillugit nunat tamalaat malitassaat malinneqarpata taamaalisoqaratarsinnaanera ilimanannginnerulersinneqarsinnaavoq.

Uuliamik maqisoorneq

Uuliasiornermit avatangiisinut sunniuteqarsinnaasut annersaat tassaapput uuliamik maqisoornerujussuit. Tamakku pisarput tissaluttoornikkut (blowouts), tassa qillerivik aqunneqarsinnaajunnaaraangat pisartut, imaluunniit uuliap toqqortarineqarnerani angallanneqarneraniluunnit ajutoornerit, soorlu uuliamik usisaassuit uumiarnerini. Uuliamik maqisoornerujussuit ullumikkut akuttortissimaqaat atortorissaarutit isumannaallisaatillu pitsanngorsartuarneqarnerat pissutigalugu. Ajutoorsinnaanerli atuuttuaannarpoq, pingaartumik siusinnerusukkut uuliasiorfiusimanngitsuni, soorlu Kalaallit Nunaata imartaani ilulissat navianartorsitsivigisartagaanni ajutoorsinnaaneq qaninnerussaaq. AMAP (2010a) naliliivoq Issittumi uuliamik maqisoortoqarsinnaanera uuliamik assartuinermi ilimanaateqarnerpaajusoq. 

Danmarkimi Silasioqarfeqarfik (DMI) kiisalu sumiiffimmi naliliiffiusumi maqisoortoqarpat tissukarfissaat maqisoorfissat arfineq-marluk assigiinngitsunik sinerissamut ungasissusillit aallaavigalugit naatsorsorsuisimavoq (assiliartaliussaq 92). Sinerissamut qanittumi maqisoornerit sinerissamut tikiuttarput, alisinnerusumili maqisoorfiit sinerissamut qanillisaratik. Sinerissamut qanittumi maqisoorneq avataani maqisoornermiit aseruinerujussuusartutut isigineqartarpoq. Tassunga pissutaavoq uuliap kangerliumanerni kangerlunniluuneralersinnaanerataavaluimmapqaaniitammutnaqqatatungaanutuuliapakuitoqunartoqaqisut unerarsinnaallutik. Aamma uulia marrarmut imaluunniit sissamut ujarattuumut unerarsinnaavoq taamalu kigaatsumik avatangiisinut seererusaarsinnaalersarluni sivisoqisumik sunniuteqalersinnaalluni, soorlu timmissanut sineriassiortartuusunut. Tassalu Prince William Soundimi taama pisoqarsimammat 1989-imi maqisoornerup kingorna suli tassa sumiiffinni taama ittuni uuliaqarpoq. Sumiiffimmi naliliiviusumi sinerissat ilarpassui Prince William Sounditut pissuseqarput. Kiisalu sumiiffiup naliliiffiup sineriaa tamaanimiunit piniarfiullunilu aalisarfiuvoq, suliallu taakku uuliaarluernermit sunnigaasinnaapput. Imaannarmi uuliap arrornera uuliaarluernerup avatangiisinut sunniutaanik annikillisitsissaaq. 

Uuliaarluerneq ukiukkut immap sikuaniilersinnaavoq annerusumillu nungujartorani ungasissorsuarmut ingerlanneqarsinnaalluni taamalu maqisoorfimmiit ungaseqisumi sunniuteqarsinnaalluni. Immalli sikua immamut sikuunngitsumut sanilliullugu aamma maqisoornermik killiliisinnaavoq. Taamaattorli immami sikuusumi uuliaarluernerup qanoq pissuseqarnera qanorlu naggateqarnissaa ilisimasaqarfigilluarneqanngilaq. 

Sumiiffimmi naliliiffiusumi tamatumalu eqqaani sineriak uuliaarluernermut aamma misikkarereeqaaq. Siullermik pingaarnermillu Store Hellefiskebanke mitit aarrillu ukiiffigisartagaat. Erngit aporaaffii, sarfap nillikaaffii (upwelling) nunap avammut atanerata killinganiittut, upernaakkut uumasuaqqanit pinngorarfilluartartut, kiisalu naasuaqqat uumasuaqqallu erngup ikerani allami ittut uuliaarluernermut misikkarissinnaapput, pingaartumik immap naqqaniit maqisoortoqalersimappat, soorlu Deepwater Horizonimi 2010-imi ajutoorneqarmat taama pisimasoq. Store Hellefiskebankemi misissuinermi (Wegeberg et al. 2016) paasineqarpoq maqisoortoqarpat sumiiffiup 30 %-iani immap ikerani uulia toqunartutut kimitussuseqarluni naammattuugassaasinnaasoq. 

Nalunaarusiami uani inerniliunneqartoq tassaavoq sumiiffimmi naliliiffiusumi sinerissamut eqquisumik annertuumik uuliaarluerneq sumiiffiup tamatuma tamarmi uumassusileqassusianut sunniuteqarsinnaasoq. Qanoq sunniuteqarnissaanut soorunami uuliap qanoq ittuussusia, maqisoorfiup sumiissusia silalu apeqqutaassapput. Pisulli ajornerpaaffianni (worst case) Exxon Valdezip 1989-imi ajutoornerata kingorna Alaskami pisuniit sivisunerullutillu ajornerussagunarput issittumiinnera pissutigalugu. Tamatuma timmisai miluumasuilu imarmiut ikilissapput taavalu sumiiffinni eqqugaasuni aalisarneq piniarnerlu ajornarallassallutik. 

Uuliaarluernerli qaleraleqassusermut sunniuteqarunnangilaq, kisiannili aalisarneq sunnigaasinnaavoq sumiiffiup aalisarfigeqqusaajunnaarsinnaanera pissutigalugu. Ukiuunerani uumassusileqarfimmi uumasut pingaarutillit soorlu eqalukkat sunnigaasinnaapput. Taakku suaat qullugiaallu immap sikuata ataani katersuuttarput, taakkunanilu uuliarluerneq unerassaaq, taavalu suaat aalisakkallu qullugiaat amerlasuuppata toqorarujussuartoqarnissaa naatsorsuutigisariaqarpoq.

Timmissat immap qaani uuliaarluinermut misikkareqaat, sumiiffimmilu naliliiffiusumi misikkarissunik timmiaqarfippassuaqarpoq, uuliaarluerfiugunik assorsuaq toqorarfiusussaasut. Assersuutigalugu appat imeqqutaallallu erniorfissuaqarput, upernaakkut mitit appallu katersuuttartorsuupput, mitit siorakitsut ukiumi katersuuttarlutik ukiassalersumilu qeerlutuukkut alluumasartut isasarlutik. 

Miluumasut imarmiut immap qaani uuliarluernermit sunnigaasinnaapput. Sumiiffimmi naliliiffiusumi aarrit navianartorsiortinneqarataannaapput neriniarfik pingaarutilik ataaseq amerlaqalutik katersuuffigisarmassuk. Taamaammat uumasut ilarpassui uuliaarluernermit annertuumit sunnigaasinnaassapput. Aarluit (taamalu arferit aamma allat) 1989-imi Exxon Valdez-ip ajutoornerata kingorna paasineqarput uuliarluernerup kingorna uuliap aalarnerinik najuussuinermikkut misikkarissuusut, uuliamillu maqisoortoqarpat taamaalisoqarataanaavoq (matuma kingulianiittoq takuuk). Matumani qilalukkat qernertat qaqortallu eqqugaassapput. Uumasulli ilaat qanoq amerlatigisut uuliaarluernerujussuarmit eqqugaassanersut nalileruminaappoq. Nannut pingaarlutik eqqortiasuupput uulia meqquinik oqorunnaarsitsisarmat, aammalu meqqutik aluttorlugit salittarmatigit taamaalillutillu uuliamit iiorakkaminnit toqunartutortinneqassallutik.

Immami sikulimi uuliaarluertoqarpat uulia qularnangitsumik sikup ikersisimanerini puttaallu ataanni katersuutissaaq, taamalu timmissanut miluumasunullu imarmiunut immamik ammaannartumik isumalluuteqartunut   sunniuteqarsinnaassalluni.   Puisit   arferillu   ammanersanut   amerlanngitsunut allatut ajornartumik anersaariartortariaqartassapput, taakkunanilu uuliaqarpat uuliap aalarnerinik najuussueratarsinnaapput. 

Sumiiffiit uuliamit sunnigaasut aalisarnermut piniarnermullu matuneqarpata aalisarneq piniarnerlu sunnigaasinnaapput. Matusisoqartarpoq aalisakkat pisat nioqqutigineqartullu uuliaarluersimasut (assersuutigalugu uuliasunnilersimasut) taamaattussatulluunniit pasineqaannartut pinngitsoorumallugit. Uuliaarluineq pissutigalugu aalisarnerup qaammaterpassuarni unitsinneqartarnera assersuutissaqarpoq. Aamma uuliaarluernerup kingorna piniagassat piuminaallinerunissaat ilimanaateqarsinnaavoq, kiisalu puisit amii tunisassaajunnaarsinnaapput uuliaarluersimagunik. 

Ikkannersuarni maqisoortoqarpat (blowout) immap naqqaniilluunniit aniagaluaruni immap qaanut katersuutissaaq. Ikkannersuilli avataanni immami itisuumi maqisoortoqarpat Mexicop kangerliumarnangani Deepwater Horizon-imi uuliap pissusilersorneratut pissuseqarsinnaavoq. Tassami ajutoornermit uuliaarluernerujussuaq immap naqqanit itisoorsuarmit aallaaveqarpoq (1500 meterit missaannit). Tamatuma kingunerisaanik immap ikera annertoorujussuaq uuliaarlernersaqalerpoq. Uulia tamaaneerusaaginnarpoq sumorsuarlu siammarluni. 

Sumiiffiup naliliiffiusup issittumiinnera, tassa nillernera, sikuusarnera, kaperlattarneralu silarlukkajuttarneralu pissutigalugit uulia maqisuugaq kigaatsuinnarmik nungujartortarpoq taamalu kujasinnerusumiittunut sanilliullugu avatangiisinut sunniinera sivisunerusarluni. Tamatuma saniatigut uuliaarluernerup akiornissaa killeqartarpoq, pingaartumik ukiuunerani. 

Aammattaaq takuuk tabel 1 eqikkaaviusoq sulianik kiisalu taakku sunniutaannik naliliiviusoq. 

Sunniutinik pinaveersaartitsineq

Uuliaqarneranik misissueqqissaarnermit qalluinermiillu avatangiisinut sunniutit pitsaanerpaamik pinaveersaartinneqarsinnaapput avatangiisit suliffiussat sunnigaannginnerini avatangiisit pillugit ilisimasanik sukumiisunik pigisaqarnikkut kiisalu suliarineqartussat pilersaarusioqqissaarnerisigut. Tamatuma saniatigut periaatsinik kiisalu avatangiisitigut periaatsinik pitsaanerpaanik atuinikkut, kiisalu nunat tamalaat piumasaqaataanik, soorlu OSPAR-ip aalajangersagaanik nunallu tamalaat ilitsersuutaannik (soorlu Issittumi Siunnersuisoqatigiit) malinninnikkut silaannarmut imaanullu aniatitsinerit akuerineqarsinnaasumut killilerneqarsinnaaput ajutoortoqarsinnaaneralu ilimanannginnerulersinneqarsinnaalluni. 

Aammattaaq oqartussat avatangiisitigut aqutsinerat avatangiisit allanngortinneqartigatik qanoq issusii pillugit ilisimasanik sukumiisunik tunngaveqassaaq malittarisassat eqqorluartooqqullugit aammalu mianersuussinissaannarmik tunngaveqaqqunagit. Malittarisassaqartitsinikkut ingerlatseqatigiiffiit piumasaqaatigineqartunik malinninnissaat qularnaarneqassaaq.

Upalungaarsimaneq akiuiniarnerlu

Uuliaarluerneq siullermik periaatsinik pitsaanerpaanik aammalu avatangiisitigut periaatsinik (BAT aamma BEP) pitsaanerpaanik atuinikkut, qaffasissunik tunngavissarissaartunillu malittarisassiornikkut pinngitsoortinneqassaaq. Uuliaarluernerilli pippata pingasuitsigut akiorneqarsinnaapput: katersuineq, akuutissat atorlugit siammartitsineq aammalu ikuallaaneq. 

Katersuinerit Amerikami 1989-imi 2010-imi uuliaarluernerujussuarni iluatsingaarfiusimanngillat imarlu suliffiginiagaq sikuuppat katersuinerit ajornakusuussallutik. Aamma assartuinerujussuaq pisariaqassaaq. Periaaserli uuliaarluernerni annikitsuni annermik atorsinnaavoq.

Akuutissat atorlugit siammartitsinermi uulia imerpallappallaartinnagu akuutissat siammarterutissat atortariaqarput, tamatumanilu sikut nillerneralu piffissamik suleriarfiusinnaasumik sivitsuisinnaapput. Siammartitsinikkut uulia immap qaaniit ikeranut nuutsinneqassaaq, ikerinnarmiinnerniilu uumassusilinnut allanut sunniuteqarsinnaalluni. Periaaseq taanna atussagaanni atulertinnagu avatangiisit sanilliussilluni oqimaalutarneqartariaqarput ((SIMA, Spill Impact Mitigation Assessment),). Aammali uuliap annikitsuaranngorlugu imermi siammarneratigut isumaminik nungujartortinneqarnissaa sukkanerulersinneqarsinnaalluni. Uuliap isumaminik ungujartortarnera Kalaallit Nunaata imartaani killeqarpaseqaaq immap inuussutissartakitsuararsuunera taamalu uumasuarakinnera pissutigalugu.

Ikuallaaneq issittumi isumalluarnaateqartoq paasineqarsimavoq, taamaaliornerilu sikup aalaakaasup uulia uninngatissinnaavaa. Maannamullu taamaallaat misileraanikkut misilittarneqarsimavoq. Aamma nalorninarpoq sumiiffimmi naliliiviusumitulli saatsersunik sikulimmi ilumut periaaseq atorneqarsinnaanersoq. 

Kiisalu, uuliaarluernermik akiuiniutit imminni avatangiisinut sunniuteqartarput. Sinerissami uuliamik katersuineq naanernut uumasunullu assorsuaq sakkortusinnaavoq, siammarterutit imminni toqunartoqarput kiisalu ikuallaaneq paarujussuarmik silaannarmut qangatakkaatitsiviusarpoq immallu qaani kinnganeqalersitsisarluni. Pissutsit tamakku periaatsinik atuinnginnermi nalilersussallugit pingaaruteqaqaat (Environment & Oil Spill Response tool, EOS), ilaatigullu suliat ingerlannerini atornissaat nalilersugassallutik (Uuliaarluernerup sunniutaanik minnerpaatitsiniutinik naliliinerit, (Spill Impact Mitigation Assessment) SIMA). 

Sumiiffinnik killiliineq pillugu Danmarkimi Avatangiisinik Nukissiutinillu Misissuisoqarfiup

kiisalu Pinngortitaleriviup kaammattuutaat

2020-2024-imi Kalaallit Nunaanni uuliasiorluni suliani periusissamut (Mosbech et al. 2019) nutaamut ilanngussaminni Danmarkimi Avatangiisinik Nukissiutinillu Misissuisoqarfiup kiisalu Pinngortitaleriviup kaammattuutigaat isumannaallisaanermi uuliaarluernissamullu upalungaarsimanermi piumasaqaatit qaffasinnerpaatatorneqarneratingerlaqqissasoq.Aammanassuiaatigineqarpoqimmamisaatsersuniksikulimmi kaperlanneratalu nalaani (soorlu sumiiffimmi naliliiviusumi ukiuutillugu taamaattartoq) uuliaarluernermik akiuinissaq suli ajornartoq. Tamatuma malitsigisaanik Kalaallit Nunaata imartaani ukioq kaajallallugu uuliaqarneqarneranik misissueqqissaarnissaq qalluinissarlu avatangiisitigut illersorneqarsinnaalissappata periaatsini tamakkunani atortorissaarutitigut annertuumik ineriartortitsisoqaqqaartariaqarpoq. 

Kiisalu kaammattuutigineqarpoq uumassusileqarfiit immikkut pingaarutillit qassissuit uuliaqarneranik misissueqqissaarfigineqassanngitsut, soorlu Qeqertarsuup Tunua kiisalu Store Hellefiskebanke (Assiliartaliussaq 95). 

Ilanngussakkut tassuunattaaq Danmarkimi Avatangiisinik Nukissiutinillu Misissuisoqarfiup kiisalu Pinngortitaleriviup kaammattuutigaat sinerissat uuliaarluernermut misikkarilluinnarnerat pillugu immikkut aamma isiginiarneqassasut. 

Kiisalu immami sikulimmi uuliaarluernermik akiuiniarneq ajornartorsiutitaqarpoq. Sikoqartinnagu misissueqqissaarnerit ingerlanneqarsinnaaput, qalluinerli sikuunerata nalaanissaaq ingerlasassaaq. Imartani ukiukkut sikuusartuni misissueqqissaarneq akuerigaani akiuiniarnissamut ajornartorsiornissaq naatsorsuutigineqareersinnaavoq. 

Pingaartumik sikup sinaava ukiukkut kingusissukkut upernaakkullu naasuaraasat, aalisakkat qullugiaasa pinngoraleruttorfianni taavalu timmiaqarlunilu imarmiunik miluumasoqaleruttorfiani uumassusinittarpoq.

Sumiiffinnik killiliinermi nunat tamalaat malittarisassaat

Imartani sikuusuni uuliaarluernermik akiuiniarnerup ajornakusoornera pissutigalugu imartani sikusartuni uuliaqarneranik misissueqqissaartarneq nunani tamalaani aarlerigineqariartuinnarpoq, Ruslandilu kisiartaalluni ullumikkut issittumi imartamini qalluisuuvoq. 

Alaskami Issittup imartaani massakkut uuliaqarneranik misissueqqissaarneq matoqqatinneqarpoq. E2017-imi Europaparlamentip issittup imartaani sikusartumi qillerinernik aarleqquteqarnerarpoq inerteqqutaalernissaanillu ujartuilluni (Link). 

Canadami Nunavumi Sunniutinik Naliliisarfik (Nunavut Impact Board) Davis Strædemi Baffinillu Ikerani uuliaqarneranik misissueqqissaarnernik unitsitsinerup ukiunik qulinik sivitsorneqarnissaanik kaammattuuteqarpoq (NIRB 2019a). 

Norgep inatsisartui (Silap Pissusaanut Avatangiisinullu Immikkoortortaq 2020) aalajangerput uuliaqarneranik misissueqqissaarfiusartut avannamut killeqarfiat tassaassasoq apriilip (qaammatip sikoqarnerpaaffiusartup) ulluisa 15%-iisa sikunik naammattuugassaqarfiat. Taamaammat siusinnerusukkut atugaq 30 % avannarpasinnerusumi inissisimavoq. Bergenimili Norgemiut Issittumik Ilisimatusarfiata Immanillu Ilisimatusarfiata ilisimatuussutsikkut kaammattuutigaat killeqarfik tassaasariaqartoq ullut 0,5 %-imik sikoqarfigisaat. Killiliussat taakku Kalaallit Nunaata imartaani (kisianni apriilimi pinnani marsimi, tassami marsi Davis Strædimi Baffinillu Kangerliumarngani sikuunerpaaffiusarmat) taava killeqarfiit taakku marluk Qeqertarsuup Kitaani sumiiffiup naliliiffiusup kujataaniissasut takuneqarsinnaavoq (Assiliartaliussaq 96). 

Barentshavimi kiisalu Kalaallit Nunaata kitaata imartaani uumassusileqarfiit assigiissuteqarlutillu assigiinngissuteqarput, assersuutigalugu Kitaani sikup sinaa Barentshavimisulli pingaaruteqartiginngilaq. 

KiisaluNorgepavannaanisineriammiit35kmtikilluguuuliaqarneranikmisissueqqissaarfigineqartussaanngilaq kiisalu sumiiffiit uuliaarluernermut misikkarilluinnartuugaangata avammut 65 km killiliisoqartarluni. Periaaseq taanna Qeqertarsuup Kitaani sumiiffimmi naliliiviusumi atorneqarpat Davis Strædep Baffinip Kangerliumarngatalu tungaanut sineriak tamarmik 35 km-inik misissueqqissaarfiusussaanngitsumik killiliivigineqassaaq (Assiliartaliussaq 95). 

Inerniliussaq

Pissutsit pingasut pissutigalugit – uumassusileqarfiit pingaarutillit, sinerissat innarliasut kiisalu ukiukkut sikuusarnera – aammalu nunat tamalaat akornanni (pingaartumik norgemiut piumasaqaataat) avatangiisitigut piumasaqaatit qaffasinnerpaat malikkumallugit Danmarkimi Avatangiisinik Nukissiutinillu Misissuisoqarfiup kiisalu Pinngortitaleriviup kaammattuutigaat piffissami ingerlaavartumik periusissiorfiusumi 2020-2024-imi Qeqertarsuup Kitaani sumiiffimmi naliliiffiusumi uuliasiorluni gassisiorluniluunniit sulianik ammaassinissaq isumaliutigineqassanngitsoq.



 

[1] Open door atorneqartillugu sumiiffimmi neqeroorutitsiviusumi ingerlatseqatigiiffiit misissueqqissaarnermut qalluinermullu qaqugukkulluunniit qinnuteqarsinnaatitaasarput. Paarlattua tassaavoq neqerooruteqartitsineq, tassa ingerlatseqatigiiffiit ulloq taasaq nallertinangu qinnuteqartussaatitaasarnerat.