Gustavson K., Wegeberg S., Christiansen T. & Geertz-Hansen O. Identification and risk assessment of potential invasive species in Greenland waters. Aarhus University, DCE – Danish Centre for Environment and Energy, 38 pp. Scientific Report No. 391 http://dce2.au.dk/pub/SR391.pdf
Nalunaarusiap eqikkarneqarnera: Kalaallit Nunaata imartaani uumasut avataaneersut ingiaasartut suussusersineqarnerat navianartorsiortitsinerinillu naliliineq
Uumasut ingiaasartut siammariartornerat nunarsuatsinni assorsuaq ajornartorsiutaavoq. Uumasoq ingiaasartoq tassaavoq uumasoq sumiiffimmut allamut inuit piaaralutik piaarinatilluunniit iliorneratigut nuussaq.
Kamchatkap assagiarsussua Kolap qeqertaasaaniit Norgep imartaanut siammarsimavoq tamaanilu pingaartumik immap naqqata uumasuinut assut sunniuteqalersimalluni. Taanna peqqaataani russinit nuunneqarsimavoq assagiarsunniarnerup siuarsarneqarnissaa siunertaralugu. Assersuut alla tassaavoq nuaarluk amerikameersoq qallunaatut ribbegoplemik atilik, Sortehavimi aalisarnermik ajoquseeqalunilu aningaasatigut assut ajunaarutaasimasoq. Imeq umiarsuit pertujaallisaatigisartagaat aqqutigalugu apuunneqarsimassagunarpoq.
Maannamut uumasut ingiaasartut issittup imartaani ikittuinnaat naammattuugassaasimapput. Silalli pissusiata allanngoriartornera ilutigalugu taama ittut amerliartornissaat naatsorsuutigineqarsinnaavoq. Uumassusillit umiarsuartigut sumorsuaq siammarsinnaapput. Assersuutigalugu imeq umiarsuit pertujaallisaatigisartagaat uumassusilippassuarnik imaqartarpoq, aamma umiarsuit naqqisa naaneri uumassusilippasuarnik pinngorfiiniit ungaseqisumi avalatsitsisinnaasarput. Uumassusillit tamakku ilarpassui ingiaasartuusinnaapput.
Silap pissusiata allanngoriartornera pissutigalugu immap sikuata annikilliartorlunilu saaliartornera ilutigalugu issittumi imaatigut aqqutit nutaat atorneqalissapput imaatigullu angallanneq annerulertussaalluni. Tamatuma peqatigisaanik immap kissarnerulernera pissutigalugu immanit kissakannersuniit uumassusilinnik issittup imartaanut nuuttoqarsinnaanera ilimanaateqarnerulissaaq.
Nalunaarusiaq Aarhus Universititip ataani Danmarkimi Avatangiisinik Nukissiutinillu Misissuisoqarfiup Pinngortitaleriffimmik suleqateqarluni suliaraa. Nalunaarusiaq Issittumi uumassusillit ingiaasatut pillugit Issittumi Siunnersuisoqatigiit Periusissiaannut Iliuusissanillu pilersaarutaannut, suleqatigiissitanit CAFF aamma PAME-mut suliaasunut, tapertaavoq.
Uumassusillit ingiaasinnaanerannik nalunaarusiakkut naliliineq ilisimatusarneq pillugu nalunaarusianik, ilisimatuussutsikkut allaaserisanik kiisalu issittup imartaani allani uumassusillit ingiaasinnaanerannik naliliinernik tunngaveqarpoq. Silap pissusiata allanngoriartornera, aamma issittup imartaata kissakkiartornera, naliliinermi ilanngullugit tunngavigineqarput. Nalunaarusiami periaaseq, uumassusillit allat ingiaasinnaanerat pillugu naliliinermi imartanillu allanik naliliinermi atorneqarsinnaasoq, saqqummiunneqarpoq.
Nalunaarusiami uumassusillit qassiit Kalaallit Nunaata imartaani uumassusilinnik allanik ingiaasunngorsinnaasut tikkuarneqarput. Assagiarsuit assigiinngitsut qassiit taamaalinissamut ilimanaateqarnerpaapput. Nalunaarusiakkuttaaq CAFF, PAME kiisalu ARIAS suliassat pillugit qassiinik kaammattuuteqarfigineqarput, kiisalu Kalaallit Nunaata imartaanik illersuinissamut kaammattuutit saqqummiunneqarlutik. Taakku umiarsuit Kalaallit Nunaannut pisut nakkutigineqarnerannut, umiarsuartigut angalanerit uumassusilinnik nujussinissamut assut ilimanaatillit suussusersinissaannut avatangiisinillu malinnaaviginninnermut tunngasuupput.
Nalunaarusiap suliarinera danskit avatangiisinut inuussutissalerinermullu ministereqarfiannit avatangiisinut suliniummut Danceamut ilanngullu aningaasatigut taperserneqarsimavoq.
