Aarhus University Seal / Aarhus Universitets segl

Nr. 335: Seabirds and marine mammals in the western Greenland Sea, August-September 2017

Boertmann, D., Kyhn, L.A. & Petersen, I.K. 2019. Seabirds and marine mammals in the western Greenland Sea, August-September 2017. Results from an aerial survey. Aarhus University, DCE – Danish Centre for Environment and Energy, 36 pp. Scientific Report No. 335. http://dce2.au.dk/pub/SR335.pdf

Imaqarniliaq

 

Nalunaarusiami uani 2017-imi aggustimi / septemberimi Tunup Avannaata imartaani timmisartumiit timmissanik kisitsinermi paasisat oqaluttuarineqarput. Misissuineq taanna Tunup Imartaani Periusissiorfiusumik Avatangiisinik Misissuinerup pinngortitap uuliasiornikkut allanngortinneqannginnermini pissusianik misissuinermut ilaavoq (Boertmann & Mosbech 2012). Suliaq uuliasiortitseqatigiiffinnit tamaani suliaqartunit Kalaallit Nunaanni oqartussat aqqutigalugit aningaasalersugaavoq.

Kisitsineq ungasissumiit kisitsinertut ingerlanneqarpoq, tassa timmisartoq titarnerit akuttoqatigiiaat, matumani 25 km-inik akuttussusillit atorlugit (titartagartaliussaq 3) ingerlaarluni misissuisarpoq. Timmisartoq misissuinermi atorneqartoq tassaavoq DHC 6 (Twin Otter) islandimiut ingerlatseqatigiiffiata Nordlandairip pigisaa (Assiliartaliussaq 1), kisitsisullu pingasuupput.

Tunup Avannaata imartaa misissuiffigineqartoq ukioq kaajallallugu sikorsuaqartarpoq naak piffissap taamaalinerani siammarsimannginnerpaasaraluartut. Piffissap misissuiffiusup nalaani ukiunut siuliinut sanilliullugu sikoqannginneruvoq (Assiliartaliussaq 4).

Timmissat miluumasullu imarmiut nalunaarsorneqarput.

Timmissat takusat ikissusiat uissuuminarpoq. Timmissat marluit kisimik – malamuit taatseraallu – kisimik amerlatsiarput siammarsimanerullutillu (Assiliartaliussaq 5 aamma 7). Naajat avannarpasissormiut ikittuinnaat takuneqarput (Assiliartaliussaq 8). Appaliarsuit, timmisartumiit takuneq ajornakusoortartut, piffinni marlunni amerlasuusut takuneqarput (Assiliartaliussaq 9) – taakku tassaagunarput isasut (tak. Mosbech et al. 2012). Piffissap misissuiffiusup nalaani appat Svalbardimiit Newfoundlandimi Kujataani ukiisarfimminnut ingerlasarput piffimmilu misissuiffiusumi takuneqarnissaat ilimanaraluarpoq. Takusoqanngilaq, imaassinnaavorlu ingerlaartarfiat piffiup misissuiffiusup kujataatigoorsimassasoq. Taama ilisimasunneq Svalbardimi appat nassitsissuserneqartarnerisigut taperserneqarpoq (Steen et al 2013, SEATRACK).

Miluumasut imarmiut eqqarsaatigalugit puisit ikittuinnaat takuneqarput (Assiliartaliussaq 12), timmisartumut ersisarnerat pissutaasimassagunarpoq. Amerlaqisut timmisartoq qalligaangat napakkartarput aqqartarlutilluunniit, taamaallaallu aqqarfii takusarpavut. Arferit soqqallit angisuut eqqarsaatigalugit (Assiliartaliussaq 10) nunaviup avammut atanerata kanginnguani tikaagulliusaat, tunnullit qipoqqaallu ataasiakkaat takuneqarput (atlantikup imartaani kissakannersumi) arfiviillu sisamat takuneqarlutik (ataaseq nunaviup avammut atanerata kangiani pingasullu taassuma iluani). Qilalukkat qernertat attarmoortut Dove Bugtimi takuneqarput (Assiliartaliussaq 10). Aarrit qassimasarfii ilisimaneqartut qulaanneqarmata taamaallaat sisamat takuneqarput (Tabel 2).