Aarhus University Seal / Aarhus Universitets segl

Nr. 333: Environmental baseline audit results from Kvanefjeld REEs, U and Zn project

Hansen, V., Asmund, G. & Larsen, M.B. 2019. Environmental baseline audit results from Kvanefjeld REEs, U and Zn project. Exploration activities 2007-2017. Audit: 29 August to 5 September 2017 by DCE and GINR. Aarhus University, DCE – Danish Centre for Environment and Energy, 34 pp. Scientific Report No. 333. http://dce2.au.dk/pub/SR333.pdf

Eqikkaaneq

Violeta Hansen Danmarkimi Nationalt Center for Miljø og Energi-miit (DCE), Gert Asmund aamma DCE-mit kiisalu og Morten Birch Larsen Pinngortitaleriffimmeersoq Kuannersuarni 29. augustimiit 5. september 2017 ilanngullugu avatangiisinik nakkutilliinermik suliaqarput.

Aatsitassarsiorfik Greenland Minerals and Energy Limited (GMEL) aatsitassarsiorniarluni misissuinernik 2007-imiilli ingerlataqarpoq – suliniut Kalaallit Nunaata kujataani aatsitassanik qaqutigoortunik, uran-italinnik (U) aammalu zink-imik piiaanissanik siunertaqarpoq. GMEL-ip Kuannersuarni nunap atsitassarsiorfiginiakkamik pissusissamisut isikkoqarallarnerani tamatumalu avatangiisai pillugit nalunaarusiartik naammassereernikuuaa. Nalunaarusiami ilanngunneqarsimapput aatsitassarsiortoqalissagaluarpat aatsitassarsiorfimminngaanneersuniinngitsoq avataaneersuniilli aatsitassarfiorfiup avatangiisaatalu qinngornernik ulorianartoqarsinnaanerannik nakkutilliisarnissani periusissaat, aammalu silaannaap radon-eqassusianik thoriummeqassusianillu alaatsinaattarnissani periusissat, radon- aamma thoron-gasseqassutsimik uuttortaatit nalinginnaasut atortinnissaat, ingerlaavartumik radon- aamma thoron-gasseqassutsimik uuttortaanerit, radonip qinngulanerinik alaatsinaataqarnissat, aatsitassarsiorfimmit pujoralatsitsinerup malinnaavigineqarnissaa kiisalu pujoralammik avatangiisiniillu misissugassani radiup qinngornerinik akoqanngitsunik aammalu akulinnik misissueqqissaarisarnissat ilanngullugit allaaserineqarsimapput. Uumassusilinnit misissugassanit katersat ilaanni arlalippaalunni polonium-210 akuusoq naammattuugassaasarpoq, taakkunanngalu akuttunerusumik misissugassani imermeersuni naammattoorneqartarlutik radium-226-mik, radium-228-mik aammalu suli qaqutigoornerusumik aqerloq-210-mik imeq akoqartoq. Misissuisarnerit annertussusiat ukiumiit ukiumut, tassa 2007-imiit maannamut, nikerarsimavoq. GMEL-ikkut namminneerlutik misissuisarneranni Kuannersuit qaavanni maninnersamiit Narsap illoqarfia, nuna Narsap Kuannersuillu akornanniittup qeqqata missaaniit sinneraniillu misissuisarsimapput. Misissuisarnerminnit aasaaneraniit ukiuunera ilanngullugu pisartunit nalunaarusiarisartakkaminnik EAMRA-mut nassiussisarsimapput (Breheny 2012a, 2012b, 2014).

DCE-meersut nakkutilliinermik ilaanni radiup qinngornerinik gammaqassuseq Narsap illoqarfiani, Kuannersuarnit aammalu tamatuma eqqaanit uuttortaapput. Nakkutilliinermut ilanngullugu DCE-meersut Pinngortitaleriffimmeersullu GMEL-imeersut aatsitassarsiorfiginiakkamik pissusissamisoorallarnerani avatangiisaatalu nalunaarusiarineqarneranni uuttortarsimasaat uppernarsiniarlugit avatangiisinit misissugassanik makkuninnga katersisimapput:

Imermit Narsap kuuaneersumik, Tatsip kuuaneersumik, tatsimit ateqanngitsumit taassumalu anillagiaaneersumik kiisalu Risørmiut aatsitassarsorfigisimasaasa anillagiaaniit misissugassat.

Imeq imerneqartartoq Kuukasimmeersoq, Napasup kuuaneersoq aammalu kuummiit imeqarfimmiit kuuttumiit taaneqartartumit Nunasiortuunerup nalaaneersumit.

Uumassusilinnit sumiiffimmit aaliangersimasumit misissugassat makku: orsuaasat, uillunit, qeqqussanit aammalu eqalunnit.

Avatangiisit qanoq issusiannik paasisaqarniarluni misissugassat katersorneqartut DCE-p misissuisarfianut Roskildemiittumut nassiunneqarput. Misissugassat radiup qinngornertaqanngitsut ICP-MS-imik atortoqarluni suliarineqarput, misissugassalli radiup qinngorneranik akullit alfa spektrometri atorlugu suliarineqarlutik. Misissuinernit taakkunannga inernerusut nalunaarusiami uani atuarneqarsinnaapput. Nalunaarusiaq una DCE-meersut Pinngortitaleriffimmeersullu Kuannersuarni nakuutilliisarnerminnit nalunaarusiaasa aapparaat.

Ataatsimut isiginnilluni oqartoqarsinnaavoq Narsami/Kuannersuarnilu aatsitassarsiortoqalissagaluarpat, tamanna sioqqullugu, nuna sumiiffiup aatsitassarsiorfiginiakkap eqqaatalu pissusissamisoortumik avatangiiserisaannik nalunaarusiornermut atatillugu DCE-meersut misissuisarnerinit inernerit aatsitassarsiorfiutileqatigiiffiup GMEL-ip misissukkaminnit inernerusutut nalunaarutigisartagaannut sanilliunneqapajaarsinnaammata. Uani nalunaarusiami Narsami ermup imerneqartartup uran-imik (U), thorium-imik polonium 210-millu (Po-250) akoqassusiannit misissuisimanernit inernerusut siullerpaamik saqqummiunneqarput. Narsami avatangiisit qanoq issusiannik paasisaqarniarluni misissuinernit inernerit takutippaat ermup, nunap, silaannaallu pissusissamisoortumik radiup qinngorneranit gammamik akoqassusiat killissarititaasumiit qaffasinnerunngitsut aammalu allani tamani taama ittunik misissuisarsimanernit inernerusunut allanut sanilliunneqarsinnaasut (Vesterbacka P. 2005, 2007). Narsamili orsuaasat katersorneqarsimasut misissuiffigineqarmata paasineqarpoq Po-210-mik (680 Bq/Kg d.w.) akoqarnerat allani soorlu Danmarkimi Sverigemilu (200 Bq/Kg d.w.) (Persson and Holm 2011) kisitsisaatigineqartunit qaffasinnerusut. Narsami imermit aammalu uumassusilinnit allanit misissukkanit inernerit takutippaat F-eqassusiat aammalu aatsitassat qaqugutigoortoqassusiat qaffasissoq.