Aarhus University Seal / Aarhus Universitets segl

Nr. 319: Environmental monitoring at the former Seqi olivine mine in Southwest Greenland 2011-2018

Søndergaard, J. (2019). Environmental monitoring at the former Seqi olivine mine, in Southwest Greenland 2011-2018. Aarhus University, DCE – Danish Centre for Environment and Energy, 36 pp. Scientific Report No. 319 http://dce2.au.dk/pub/SR319.pdf

Eqikkaaneq

Svenskit aatsitassarsioqatigiiffiat Minelco A/S (Siornagut tassaasoq Seqi Olivine A/S) Niaqunngunami Seqinnersuusaami olivinemik suliffissuarni atorneqartartumik piiaanissamut 2005-imi akuerineqarpoq. Misissuinerit aallarniutaasut sanaartornerillu 2005-ip naanerani 2006-imilu ingerlanneqareermata 2007-mi upernaakkut olivinimik piiaaneq aallartippoq. 2009-illi naanerani aningaasaqarneq pissutigalugu piiaaneq unitsinneqarpoq, aatsitassarsiorfillu matuneqarluni.

2004-imiilli ukiut tamangajaasa Seqinnersuusaami avatangiisit misissuiffigineqartarput aatsitassarsiorneq sioqqullugu aammalu kingorna avatangiisit qanoq sunnigaasimanerat malinnaavigisinnaajumallugu. Nalunaarusiaq manna 2011-imiit 2018-imut avatangiisit misissuiffigineqartarnerannik imaqarpoq. Misissuiffigineqartunut ilaapput orsuaasat, qeqqussat uillullu, taakkulu nunami imaanilu avatangiisit malinnaavigineqarneranni uuttuutitut atorluartuupput. 2018-imi katersinermi kingullermi nunap qaaniit imermiillu aamma misissugassanik tigooraanerit ilanngunneqarput.

Aatsitassarsiorfiup matuneraniit ukiut ingerlaneranni sananeqaatit avatangiisini takornartaasut annikilliartorsimapput, pingaartumillu tassaallutik krom (Cr), savimineq (Fe), kobolt (Co) aammalu nikkeli (Ni).  Misissugassanik tigooraanermi kingullermi 2018-imi pisumi tamakku ima annikillisimatigipput taamaallaat aatsitassarsiorfimmit 1 km-inik ungasissusillup iluani uuttorneqarsinnaalersimallutik.
Aatsitassarsiorfimmiit 1 km iluanni piffissap tamatuma tamarmi iluani orsuaasani sananeqaatit tamakku qaffasialaartarnerat uuttortarneqarsinnaavoq. Paasisat takutipaat pujoralaat siammarternerat unerarnerallu aatsitassarsiorfiup matuneraniit malunnaqisumik appariarsimasoq, ullumikkullu (2018-imi) taamaallaat aatsitassarsiorfimmiit 1 km missaannik ungasitsigisup iluani uuttorneqarsinnaalersimallutik. Uuttukkat qaffasinnerpaat aatsitassarsiorfiusimasup eqqannguani uuttorneqarput.

Imaani avatangiisini sananeqaatit takornartaasut pingaarnerit, Cr aamma Ni, 2018-imi qeqqussani uillunilu ittut pinngortitami nalinginnaasumik qaffasissuserisartakkamissut qaffasissuseqalersimapput. Tamatumuunakkut malunnarpoq sananeqaatit avatangiisini takornartaasut arrorsimasut pujoralanniittullu Seqinnersuusaami aatsitassarsiorfimmiit imaani avatangiisinut siammmartarnerat annikitsuararsuaannanngorsimasoq.

Ataatsimut isigalugu misissuinerit takutippaat sananeqaatit avatangiisini, nunami immamilu, takornartaasut aatsitassarsiornerup 2009-imi unitsinneqarneraniilli malunnaqisumik appariarsimasut. Cr aamma Ni nunami avatangiisini aatsitassarsiorfimmiit 1 km ungasitsigisup iluani qaffasialaarnerat 2018-imi uuttorneqarsinnaavoq, immamili naamik. Paasisat taaneqareersut tunngavigalugit Danmarkimi Avatangiisinik Nukissiutinillu Misissuisoqarfik naliliivoq Seqinnersuusaami aatsitassarsiorfimmiit avatangiisit massakkut sunnigaanerat soqutaajunnaarsimasoq.

Aatsitassarsiorfiup matunerata kingorna Seqinnersuusaami avatangiisit misissuiffigineqartarnissaannik pilersaarutigineqartut nalunaarusiakkut ugguuna naggataarneqarput. Paasisat siuliani taaneqartut tunngavigalugit misissueqqinnissaq pisariaqanngitsutut Danmarkimi Avatangiisinik Nukissiutinillu Misissuisoqarfimmiit isigineqarpoq. Qaquguli talittarfik peerneqassagaluarpat avatangiisitigut misissuinissaq naliliisoqassappat pisariaqalersinnaavoq. Taamaammat naleqquttunik avatangiisit pillugit piumasaqaasiornikkut kiisalu avatangiisit malinnaavigiuarnerisigut aqunneqarnerisigullu annikitsuinnarmik avatangiisinut sunniilluni aatsitassarsiortoqarsinnaaneranut Seqinnersuusaami olivenisiorfik assersuutissaqqissutut Danmarkimi Avatangiisinik Nukissiutinillu Misissuisoqarfimmiit isigineqarpoq.