Wegeberg, S. & Gustavson, K. 2019. Barite-bound mercury in marine sediments; potential release and bioavailability under Arctic conditions. Literature review. Aarhus University, DCE – Danish Centre for Environment and Energy, 30 pp. Scientific Report No. 288. http://dce2.au.dk/pub/SR288.pdf

Eqikkaaneq

Immap naqqani uuliasiorluni qillerisoqartillugu qillernerlukut qillerinermilu marrartaliussaq eqqagassatut pilersinneqartarput. Kingulleq taaneqartoq qillerineq ingerlalluarnerulersinniarlugu atorneqartarpoq. Qillerinermi marrartaliussap annersaa tassaavoq baryt (BaSO4) oqimaatsuusoq, taannalu annermik qillerivimmiit naqitsinermut pakkerimaarinnissutitut, taamalu tissa-luttoornaveersaatitut atorneqartarpoq. Marraap qillerinermi atorneqartup imaanut aniatinneqartarnera eqqarsaatigalugu assersuutigalugu Nordsømi paasineqarsimavoq avatangiisini barium aammalu saffiugassat oqimaatsut annertunerulersartut, (soorlu kviksølv (Hg), aqerloq (Pb), aamma cadmium (Cd), taakkulu tamarmik barytip akorai. 

Nordsømi immap naqqani qillerutip marrartaanik aniatitsiviusimasuni uumasut immap natermiuisa saffiugassanit oqimaatsunit tamakkunannga sunnerneqartarnerat uppernarsineqarpoq.

Issittumi Siunnersuisoqatigiit ataanni Issittumi avatangiisit misissuiffigalugit suliniutit annertuut atorlugit paasineqarpoq kviksølv, pingaartumik uumassusillit sananeqaataanut akuleruteqqajaasunngorluni allanngorsimasoq uumasut timaanni uneralersartoq taavalu issittumi nerisareqatigiinni qaffariartortuni alliartuinnartarluni, taakkununngalu miluumasut imarmiut inuillu ilaapput. Assersuutigalugu qilalukkap qernertap neqaa, Issittumi nerisassaq pingaarutilik, kviksølvimik assorsuaq akoqartarpoq. Taamaammat inuit Kalaallit Nunaata ilaani najugallit killiliussatut kaammattuutigineqartumit annerusumik kviksølvimik nerisamikkut pisarput taamalu toqu-nartoqalernermut killiussat qaangertarlugit.

Kviksølvimik mingutsitsineq nunarsuarmi tamarmi aarleqqutigineqarpoq. Taamaammat Naalagaaffiit Peqatigiit Minamatami Angerfigeqatigiissutaat 2017-imi atulersinneqarpoq, taannalu kviksølvip atorneqarnera aniatinneqarneralu pillugit malittarisassanik imaqarpoq.

Kviksølv barytimut atasup aniatinneqartarnera uumassusilinnut akuliutias-susia pillugu nalunaarusiaq manna suliarineqarpoq uuliasiortoqartillugu kviksølvip qanoq aniatinneqartigisarnera uumassusilinnut akuleruteqqajaatigilersarnera nalilersinnaajumallugit.

Nalunaarusiaq allaaserisanik misissuataarnermik tunngaveqarpoq, tassuunalu paasineqarpoq kviksølvip uumassusilinnut akuleruteqqajaasunngorluni allanngoriartortarnera marrarmi pinngortitamiittumi aammalu immap natermiuisa aalisakkallu inaluaanni pisartoq. Kviksølv allanngorsimasoq marrarmiit ajornanngitsumik immikkuulersarpoq uumas-susillillu timaanut akuliulluni alliartulersarluni. Aamma misissuinerit takutippaat kviksølv barytimeersoq immap natermiuisa timiminni tigusinnaasaraat taamalu uumassusillit timaannut akuleruteqqajaasunngorlugu allanngortinneranut taamaalillutk peqataasarlutik. 

Allaaserisanik misissuisarnitsigut paasinarsivoq kviksølvip issittumi marrarmi allanngoriartortarnera pillugu paasissutissat amigaatigineqartut. Naliliinerput naapertorlugu kviksølvip barytimeersup marrarmeersullu aniatinneqartarnera uumassusilinnullu akulerutiassusianik naliliilluni missingiil lunilu nalinginnaasumik periaaserineqartartut amigarput nalorninaateqarlutillu. Naatsorsuinerit nalinnginnaasut kviksølvip arroqqajaassusianik ilisimagisanik aammalu marraap erngullu akornanni kviksølvip agguataarsimaneranik, marraap imermik tigusisinnaassuianik, marrarmi siam-marsinnaassusianik ilisimagisanik kisitsinernillu pisariusunik tunngaveqarput. Annertussutsit tamakku misileraanikkut aalajangerneqartarmata, taakkunanilu marraap pinngortitamiittup qanoq issusiisa qanorlu akoqartiginerisa allanngorarneri ilanngullugit isiginiarneqarneq ajormata, taava misi-leraalluni uuttortaanernit paasisat aamma taama nalorninartoqartarput. Taamaammat barytimiit kviksølvip anianeranut, marrarmi pinngortitamiittumi kviksølvip uumassusilinnut akuliussinnaanngorluni allanngoriartorneranut aammalu marrarmiit aniasarnerata annertussusianut naliliinermut naliliinerit taakku atorneqartariaqanngillat. 

Marrarmit pinngortitamiittumiit kviksølvip aniasarneranik misissuinerit amerlagisassaanngikkaluartut taamaattoq misissuinertigut malunnarpoq erngup marraallu agguataarnerat tunngavigalugu naatsorsukkaniit annertunerujussuarmik sukkassuseqarluni kviksølv aniasartoq. 

Kviksølvip barytimeersup aniatinneqarnerata uumassusilinnullu akulerutiasunngorluni allanngoriartortarnerata sukkassusia missingersinnaajumallugit Issittumi marrarmi aniasarisa allanngoriartortarnerisalu sukkassusii piviusorsiortut paasilluarneqartariaqarput. Sukkassutsit tamakku paasiniar-neranni marraat pissusii akuilu isiginiarneqartariaqarput, tamatumunnga ilanngullugu makku paasineqartariaqarput:

• Kviksølvip barytimit aniasarnerata sukkassusia kingornalu timimut aku-leruteqqajaasunngorluni allanngoriartornerata sukkassusia.
• Kviksølvip issittup marraani ikkattumi itisuumilu timimut akuleru-teqqajaasunngorluni allanngoriartortarnerata sukkassusia.
• Issittup marraani MeHg-ip allanngorarnerinik uuttuinerit

Allaaserisanik misissuineq tunngavigalugu makku kaammattuutigaavut:

• Issittumi avatangiisini kviksølvip aarleqqutigineqarnera pissutigalugu, pingaartumik miluumasuni imarmiuni soorlu qilalukkani qernertani aammalu puisini kviksølvip annertunerujussua eqqarsaatigalugu sukumiisumik malittarisassaqartitsinikkut suliffissuarniit kviksølvip aniatinneqarnera minnerpaatinneqassasut kaammattuutigineqarpoq, tamatumuunakkut Minamatami angerfigeqatigiissut (2017) naapertorlugu issittumi avatangiisit illersorneqarsinnaassapput.
• Kaammattuutigineqarpoq baryt, avatangiisinut ulorianaateqanngingajat-tutut ulorianaateqanngitsutulluunniit nalunaarsugaasoq (Atlanikup avannamut kangiani imaani avatangiisinik illersuineq pillugu Oslo-Parisimi angerfigeqatigiissutikkut OSPAR-imik taagukkakkut), kviksølveqassutsi naapertorlugit killilersugaassasoq. Tamannana OSPAR-ip nammineerluni atortorissaarutit periaatsillu pitsaanerpaat atorneqarnissaannik kaammat-tuutaanut aaamma naapertuutissaaq.