Søndergaard J, Wegeberg S, Boertmann D, Bach L, Lassen P, Clausen DS, Mosbech A (2017). A chemical environmental screening study at the former Qullissat coal mine, West Greenland in 2015. Aarhus University, DCE – Danish Centre for Environment and Energy, 50 pp. Scientific Report from DCE – Danish Centre for Environment and Energy No. 230 http://dce2.au.dk/pub/SR230.pdf
Qullissani Aamarsuarsiorfik, Kalaallit Nunaata kitaani Qeqertarsuarmiittoq, 1924-miit 1972-imut piiaaffigineqarpoq. Piffissap taassuma ingerlanerani aamarsuit katillugit 570.000 tonsit tunisassiarineqarput. Qullissani piiaaneq 1960-ikkunni sukaruttormat aamarsuit ukiumut 30.000 piiarneqartarput, Qullissallu illoqarfiat aamarsuarsiorfiusoq 1.400 tikillugit inoqarpoq. 1972-imi aamarsuarsiorfiup matuneqarnera aammalu aningaasarsiornikkut pissutsit pissutigalugit illoqarfik inuerulluinnarpoq. Saliisoqanngilaq aammalu atortorissaarutit assigiinngitsut, illutat, atortut aamarsuillu sinnikui suli aamarsuarsiorfimmiipput (2015-imi).
Danmarkimi Nukissiutinut Avatangiisinullu Misissuisoqarfik, (qaanganerusoq Danmarkimi Avatangiisinik misissuisoqarfiusimasoq kiisalu Kalaallit Nunaanni Avatangiisinik Misissuisoqarfiusimasoq) Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiorfitoqqanik qassiinik avatangiisitigut ukiuni qulikkaani qassiini misissuisarsimavoq. Aatsitassarsiorfiit tamakku tassaapput aatsitassarsiorfiit 1900-ikkunni matusimasut matuneqarnermillu nalaani avatangiisitigut pitsaanngivissumik inissisimasimasut (e.g. Johansen et al. 2008 & 2010). Avatangiisit malinnaavigineqarnerat maanna Pinngortitaleriffimmit Danmarkimilu Avatangiisinik Nukissiuteqarnermillu Misissuiveqarfimmit naammassineqarsimalerput. Misissuinermi siunertaasut marloqiusaapput: avatangiisit malinnaavigineqassapput avatangiisit qanoq issusii pillugit innuttaasut oqartussallu paasissutissittarumallugit, kiisalu issittumi aatsitassarsiorfinni nunap akuisa toqunartullu allanngoriartortarneri pillugit ilisimasavut amerliartortinneqassapput. Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiortoqartillugu avatangiisit annikinnerpaamik sunnerneqartarnissaat misissuisarnertigut paasiniarneqassaaq.
Misissuinermi matumani Qullissani avatangiisit perngaammik misissuiffigineqarput. Misissuineq Danmarkimi Avatangiisinik Nukissiuuteqarnermillu Misissuisoqarfimmit ingerlanneqarpoq Qeqertarsuup Nuussullu Periusissiorfiusumik Avatangiisinut Sunniutissanik misissuiffigineqarnerannut atatillugu (Wegeberg & Boertmann 2016). Aatsitassarsiorfiusimasumiit aammalu illoqarfimmit aatsitassarsiorfiusimasumiit mingutsitsinerujunartut paasiniarniarlugit siammasissumik paasiniaanertut misissuineq isigineqarpoq. Aammattaaq tamaani uuliap akuisa minguillu allat sunniusimajuarnerisa kinguneri misssorneqassapput.
Misissuinermi 2015-imi augustip ingerlanerani avatangiisiniit misissugassat assigiinngitsut Danmarkimi Avatangiisinik Nukissiuteqarnermillu Misissuisoqarfimmiit tigooqqarneqarput. Misissugassanik tigooraaviit tassaapput issoq qalleq, imeq, qillinerit (ujaqqat naaneri) aammalu tinnuttagaani marraq. Immap naasui uillullu, Danmarkimi Avatangiisinik Nukissiuteqarnermillu Misissuisoqarfiup avatangiisinik misissuinerini ilanngunneqartuartaraluartut misissuiffimmi tassani uluttagaani naammattuugassaannginnamik ilanngunneqanngillat. Misissugassatut tigooqqakkat amerlanerit aammarsuarsiorfiup eqqaaniit tigooqqarneqarput ilaallu Qullissat illoqarfiata avannannguani 5 km-inik ungasitsigisumiit tigooqqarneqarlutik (eqqaaviusimasoq ilanngullugu misissuiffigineqarpoq).
Avatangiisini misissugassatut tigooqqakkat tamarmik pinngoqqaatinut 63-inut misissuiffigineqarput (soorlu saffiugassat oqimaatsut, aatsitassat qaqutigoortut il.il.) aammalu issumit marrarmillu tigooqqakkat aalajangersimasut uuliap akuinut 29-inut misissuiffigineqarput, misissuineq Danmarkimi Avatangiisinik Nukissiuteqarnermillu Misissuisoqarfiup Roskildeme misissuisarfiani akuerisaasumi misissorneqarput.
Qullissani aamarsuarsiorfimmiit issup qalliup misissuiffigineqarnerani paasinarsivoq saffiugassanik oqimaatsunik akuat qaffasissoq, pingaartumik aqerloq eqqarsaatigalugu taama ippoq, kiisalu nunap manngertorniusaani aamarsuillu kinnganikuini uuliap akui naammattuugassaapput. Tamatumalu kingunerisaanik aatsitassarsiorfimmiit mingutsitsinerup misissorneqarnerani saffiugassat oqimaatsut uuliallu akui annermik misissuiffigineqarput, tamannalu aatsitassarsiorfiit allat siusinnerusukkut misissuiffigineqartarnerannut naapertuuppoq.
Qullissani aamarsuiarsiorfimmi kuup erngata misissuiffigineqarnerani saffiugassanik akuisa qaffasinnerunerannik takussutissaqanngilaq. Misissugassanilli tigusinerup nalaani sialuisaqaaq piffiillu ilaanni nunap manngertorniusaqarneratigut malunnarpoq ukiup ilaani sialoqarnerutillugu, imaluunniit aputip aattornerata nalaani saffiugassat oqimaatsut seerisarsimassasut. Kisiannili nunap manngertorniusaqarfiusoq annertunngitsuinnaammat malunnarpoq saffiugassat annertunngitsuinnarmik siammarsimasut.
Qillinerit, ujaqqat naanerisa, misissoqqissaarneqarneranni saffiugassanik oqimaatsunik, soorlu krom-imik peqarnera takussutissaqarpoq, Qullissaniittulli sanilliussiviusumut sanilliullugit piffinni qassinnguaannarni qaffasinnerupput. Tassuuna takuneqarsinnaavoq saffiugassat oqimaatsut pujoralatsigut siammartarsimassasut. Kisiannili annikitsuinnaanerat aammalu anoraakkajunnerusup oqquani qaffasinnerunnginnerat eqqarsaatigalugu saffiugassat oqimaatsut annerusumik mingutsitsisuunnginnerat takuneqarsinnaavoq.
Uluttagaani marraap misissuiffigineqarneratigut takuneqarsinaavoq Qullissani aamarsuarsiorfimmi aammalu Qullissat eqqaanni piiarnerlukunik eqqaavimmi marraap akui Qullissat avannaanni sanilliussivimmut sanilliullugit qaffasinnerungaanngitsut. Taamaattorli piffimmi tamarmi kanngussak nikkelilu Kalaallit Nunaata sinneranut sanilliullugu qaffasinnerupput. Tamanna siusinnerusukkut misissuisarnertigut paasisanut naapertuuppoq, misissuisarsimanerimmi takutimmassuk Qeqertarsuup eqqaani marraq kanngussammik, nikkilimik saffiusssanillu allanik allanit peqarnerusoq ujaqqat innermik anitsisartut arrornerinit pinngortunik. Norgemi marraap pitsaassusia pillugu najoqqutassiat atorneqaraluarpata (Kalaallit Nunaanni najoqqutassianik massakkut soqanngilaq) Qullissani marraq ‘pitsaanngitsutut’ taaneqassagaluarpoq kanngussaqarnini nikkeleqarninilu pillugu uumasunut marrarmiittartunut toqunartoqarami. Taamaattoqaraluarpalli pinngortitap nammineq taamaassusiatut oqaatigineqassagaluarpoq aatsitassarsiornermut attuumassuteqarani.
Marraap immamiittup uuliap akoqassusianik misissuiffigineqarneratigut takuneqarsinnaavoq marraat ilaat aamarsuarsiorfimmut qanittumittut sanillissivimmut sanilliullugit qaffasinnerutsiartumik akoqartut. Misissugassani taakkunani uuliap akui Kalaallit Nunaata kitaani sumiiffinnut allanut sanilliullugit qaffasingaatsiarput, kisiannili soorlu Danmarkimut sanilliullugit appasinnerullutik. Uuliap akui Qullissat marraaniittut aamarsuarsiorfimmiit aammalu pinngortitap nammineq seerineraniit pisuusimassasut naatsorsuutigineqarpoq. Norgemiut marraq pillugu najoqqutassiaat atorneqarsimagaluarpata Qullissat eqqaanni marraat tamarmik ‘Nalinginnaasutut’ imaluunniit ‘Pitsaasutut’ oqaatigineqassagaluarput uuliap akuinik akoqassusiat naapertorlugu. Tassuuna takuneqarsinnaavoq Qullissani marraq uuliap akuanik akoqaalukkaluartoq akui taakku avatangiisinut sunniuteqangaarnavianngitsut. Oqaatiginngitsoorneqassanngilaq naliliinermi tassani marraq sissamiittoq kisimi atorneqarmat avataaniittunik marrarmik tigusisoqarsimanngimmat.
Inerniliullugu oqaatigineqassaaq misissuinermit tassannga paasisat naapertorlugit Danmarkimi Avatangiisinik Nukissiuteqarnermillu misissuisoqarfiup naliliinera naapertorlugu Qullissani aamarsuarsiorfimmiit illoqarfimmilluunniit annerusumik avatangiisinut mingutsitsisoqarneranik takussutissaqanngitsoq. Aamma uuliap akuisa minguillu allat misissuinermi nassaarineqartut annikitsuinnaanerat pissutigalugu avatangiisit mingutsitsinermi sunnersimaneqartuarnerannik misissuiffissaqqissutut Danmarkimi Avatangiisinik Nukissiuteqarnermillu Misissuisoqarfimmiit isigineqanngilaq. Kisiannili aamma misissugassatut tigooqqakkat ikittuinnaat kiisalu piffissami sikivikitsuinnarmi taamaallaat tigooqqarneqarsimasut naliliinermi tunngavigineqarsimanerat oqaatigisariaqarpoq. Siunissami tamanna sukumiinerusumik misissuiffigineqassappat marraat, uumassusillit avasinnerusumiittut misissugassaqqissinnaapput aammalu imeq ukiup ingerlanerani piffissani allani misissorneqartarsinnaalluni.
Naggasiullugu oqaatigisariaqarpoq misissuinermi matumani avatangiisiniit misissugassat akuinik uuttortaanerit taamaallaat naliliinermi tunngavigineqarmata. Nunap naanerisa aamarsuarsiornikkut illoqarfimmilu illunit sinneruttunit innarlerneqarsimanerat, issup piiarneqarnera, nunap manngertornerata seerinera allallu ilanngullugit misissuiffigineqanngillat.
