Wegeberg, S., Frit-Rasmussen, J. & Boertmann, D. 2017. Oil spill response in Greenland: Net Environmental Benefit Analysis, NEBA, and environmental monitoring. Aarhus University, DCE – Danish Centre for Environment and Energy, 92 pp. Scientific Report from DCE – Danish Centre for Environment and Energy No. 221 http://dce2.au.dk/pub/SR221.pdf
Imaani uuliaarluerneq pingasoqiusamik akiorneqarsinnaavoq:
Naliliineq manna periaatsinut taakkununnga taakkulu Issittumi atorneqarsinnaassusiinut tunngavoq (Imm. I). Periaatsit taakku atorneqarnerisa avatangiisinut sunniutigisinnaasaat Immikkoortoq II-mi nassuiarneqarput.
Uuliap ungaluneqarnera katersorneqarneralu nunani issuttuniittuni akiuiniarnerni salliutillugu periaaserineqartarpoq. Tulliullugu arrortitsissutit siumut akuereriikkat atorlugit arrortitsineq atorneqartarpoq. Kisiannili arrortitsissutit atorneqarnissaat USA-mi, Islandimi, aammalu Kalaallit Nunaanni immikkut akuersissuteqarnikkut aatsaat atorneqarsinnaasarpoq. Ikuallaaneq USA-mi, Canadami, Ruslandimi kiisalu Kalaallit Nunaanni atorneqarsinanavoq, immikkulli aatsaat qinnuteqarnikkut.
Imaanut maqisoortoqartillugu uuliap qanoq pinissaanut apeqqutaasartut tassaapput uuliap qanoq ittuussusia qanorlu akoqarnera, avatangiisit (immap kissassusia, maleqassusia il.il.) kiisalu uulia qanoq maqisoorneqarnersoq. Uuliap immap qaanut piinnarlunili silalilluni allanngoriartulersarpoq taamalu uuliap akiorniarnissaanut periarfissat piffissarlu atugassat allanngulersarlutik. Silalinneri pingaarnerpaat tassaapput aalarnera aammalu immamut akuliunnera.
Silarsuup sinneranut allanut sanilliullugu annermik sikoqartarnera pissutigalugu Issittumi uuliaarluernermik akiuiniarnermut piumasaqaatit allaapput. Aamma pissutsit allat apeqqutaapput, soorlu attaveqaatit killeqarnerat, silap peqqarniissusia, kaperlattarnerat nillissusialu. Taamaammat uuliaarluernermik akiuiniarnermi periaatsit pissutsinut taakkununnga naleqqussarneqartariaqarput upalungaarsimaneq pitsaanerpaaq anguniarlugu aammalu avatangiisit annerpaamik iluaqutissinneqarnissaat isigimallugu.
Uuliaarluernermik arrortitsineq aamma/imaluunniit ikuallaaneq avatangiisinut iluaqutaaniartussaavoq. Kisiannili arrortitsineq ikuallaanerlu avatangiisinut sunniuteqartarput siunertarineqanngikkaluanik, taakkulu uuliap immap qaniittup annikillineqarnerata aamma/imaluunniit peerneqarnerata iluaqutissartaanit annikinneruniartussaapput. Taamaammat uumassusillit uuliaarluernermiit uuliaarluernermillu akiuiniarnermiit navianartorsiortinneqarsinnaasut ilisimalluarneqarnissaat pingaaruteqarpoq: Tassa immap ikerani, immap qaani, aammalu sinerissami sissamilu. Uumassusillit taakku piffinni navianartorsiortitaasuni qanoq amerlassuseqartarpat, qanoq uuliamit periaatsinillu assigiinngitsuni sunnerneqartarpat il.il.
Periaatsit avatangiisinut iluaqutanerpaanissaat qularnaarumallugu avatangiisinut iluaqutissanik naliliissummik suliaqartoqartarpoq. Naliliinermi tassani uuliap katersorneqarneranut ilanngullugit imaluunniit uulia katersorneqarsinnaatinnagu katersuinermut taarsiullugu akuutissat atorlugit immap ikeranut arrortitsinermi aamma/imaluunniit uuliamik immap qaaniittumik ikuallaanermi iluaqutissat ajoqutissallu ilanngullugit misissorneqartarput.
Uuliap qanoq pinera aammalu avatangiisinut sunniutai malinnaavigineqartariaqarput (Immikkoortoq III). Malinnaavigineqarneranut ilaapput uuliaarluerfiup nammineq malinnaavigineqarnera - sumut tissukarneranik malittarinninneq, uuliap immap qaani pissuseqarneranik malinnaaneq - aammalu uuliap akuisa pissusiatalu allanngorneri, taama malinnaanikkut piffinni piffissanilu eqqortuni akiuiniarsinnaanissaq siunertarineqarpoq.
Uuliaarluerneq immini, aammali akiuiniarnermi periaatsit avatangiisinut sunniuteqartarput. Taamaammat uuliaarluertoqarneranut atasumik malinnaaviginninnermi suleriaasiliortoqarsimanissaa kaammattuutigineqarpoq, tassungalu ilaassapput avatangiisit sukutsitaani tamani mingutsinneqarsimasuni misiligutissanik tigooraasarnerit (aamma uumassusilinnik) kiisalu nalilersuinerit uuliap akuisa uumasunut naasunullu toqunartoqalersitsinikkut sunniutigisartagaat uumassusilinnilu eqiteruttarnerat ilanngullugit misissorneqartassapput. Tassalu malinnaaviginninnermut ilaassapput immami, marrarmi uumasunilu akuutissanik timaanniillu misissuinerit, tamatumuunakkullu uuliap qanoq pinera qanorlu sunniuteqarnera, akiuiniarnerup qanoq pitsaatiginera, uuliaarluernerup avataangisinut qaninnerusumi ungasinnerusumilu sunniutai kiisalu akiuiniarnermi periaaserineqartut saniatigut sunniutigisinnaasaat paasiniaavigineqassapput.
Timmissat miluumasullu imarmiut uuliaarluersimasut nunamut tipisarnerat imaani uuliaarluernerup kingunerikkajuttarpaa. Ajorluinnaraangat timmisarpassuit - 10 tusindtilikkaat, annermik timmissat imarmiut - eqqugaasarput. Uumasut tamakku uuliaarluersimasut qanoq iliorfigineqarsinnaanerat Immikkoortoq IV-imi eqqartorneqassaaq.
Uumasut timmissallu uuliaarluersimasut amerlaqisut Kalaallit Nunaata sineriaanut tipioralissagaluarpata iliuuserineqarsinnaasoq piviusorsiornerpaaq tassaavoq uumassusillit uuliaarluersimasut sapinngisamik amerlanerpaat toqorarneqarnissaat. Aamma uumasut toqusimasut toqutallu katersorneqartariaqarput, nalunaarsorneqarlutik misissorneqarlutillu tamatumuunakkut uumasoqatigiiaat qanoq issusii qanorlu toqorartoqartigisimanerat paasiumallugu.
