Wegeberg, S., Rigét, F., Gustavson, K. & Mosbech, A. 2016. Store Hellefiskebanke, Grønland. Miljøvurdering af oliespild samt potentialet for oliespildsbekæmpelse. Aarhus Universitet, DCE – Nationalt Center for Miljø og Energi, 98 s. - Videnskabelig rapport fra DCE - Nationalt Center for Miljø og Energi nr. 216. http://dce2.au.dk/pub/SR216.pdf
Store Hellefiskebankemi uuliaarluertoqarnerani akiuiniarsinnaanerup naliliivigineqarnerani sammineqartut tassaapput uuliaarluernerup kiisalu uuliaarluiarnermik akiliuiniarnerup avataangisinut sunniutaannik tamarmiusunik annikinnerpaaffissaanniitsitsiniarneq, soorlu akuutissat atorlugit uuliamik siammartitsineq aammalu imaaniitsillugit ikuallaaneq (uuliamik immap qaaniittumik ikuallaaneq). Naliliineri tassani uuliaarluernermik akiuiniarnermi periaatsit assigiinngitsut iluaqutissartaat ajoqutaallu naliliivigineqarsinnaassapput, taamaammallu avatangiisinut iluaqusiinermik ataatsimut nalileriaammik tuluttut sNEBA-mik naalisarneqartartumik ineriartortitsisoqarpoq.
Avatangiisinut iluaqutissiinermik nalileriaaseq tassaavoq piffimmut aalajangersimasumut atussallugu aalajangiuteriigaasoq, uuliaarluernerit pisinnaasut assigiinngitsut aallaavigalugit ingerlanneqartartoq kiisalu piffimmi tassani avatangiisit pillugit immikkut ilisimasat aammalu ilisimasat saqqummersinneqareersut tunngavigalugit suliarineqartartoq. Avatangiisit eqqarsaatigalugit suleriaaseq pitsaanerpaq nalilersinnaajumallugu ilisimasat atorneqartut tassaapput: uumasut assigiinngitsut pillugit ilisimasat (immap qulaani, imaata qaani aammalu immap iluaniittut kiisalu natermiut aammalu ukiup qanoq ilinera apeqqutaalluni pissutsit), uuliap qanoq pissuseqarneranik avatangiisinullu qanoq ulorianaateqarneranik ilisimasat (uuliap nammineerinnarluni siammartertarnera kiisalu akuutissat atorlugit siammartinneqarnera kiisalu uuliap ikuallanneqarnerani sinnikut). Tassalu avatangiisinut iluaqutissanik naliliineq tassaavoq pilersaarusiornermut atortussiaq taamalu allaffik qimannagu naliliinermi atugassiaq, uuliaarluerneq sioqqulluarlugu suliarineqartartoq aammalu uuliaarluernermik akiuniarsinnaanerup avatangiisitigut naliliivigineqarnerani kiisalu piffimmi taasami akiuiniarnermi periaasissamik piareersaanermi atorneqartartoq.
Naliliinermi matumani atugassatut Store Hellefiskebankemi uuliamik maqisoornermi uuliap akuisa assigiinngitsut siammarnissaat pisuusaartinneqarpoq. Pisuusaartitat tallimat suliarineqarput, tassanilu aniasoorfiup sumiissusia (piffik aammalu immap qaava natialu), ulloq, arroriartornera sukkassusia aammalu sikut qanoq issusii allanngorartinneqartarlutik. Uuttuusiaq atorneqartoq aammalu pisuusaartitsinermit paasisat nalunaarusiani assigiinngitsuni sukumiinerusumik allaaserineqarput. Uuliaarluernermik pisuusaartitsinermi ullormut 1000 tons ulluni 28-ini aniasoq atorneqarpoq, tamannalu Kalaallit Nunaanni qillerinivinni uuliamik maqisoornissamut pisuusaartitanut naapertuuppoq. Oqaatiginngitsoorneqassanngilarli oqaluttuarisaanermi maqisoornerit annersaat tassannga tallimariaammik annerummat. Tassa imaappoq Macondo-tut kiisalu Ixtoc-itut annertutigisumik ajutoortoqarpat taava erngup annertussusianik toqunartoqassusianillu uuttortaanerit tallimariaammik annerussapput immallu qaa siammarsimaffia aamma taama annerutigissalluni. Pisuusaartitsinermut atatillugu silap qanoq issusianik paasissutissat pissarsiat naapertorlugit uuliaarluerfiusinnaasumiit siammarfii tallimat pisuusaartinneqarput.
Periusissiornissaq siunertaralugu avatangiisinik naliliineq immap ikerani, immap qaani, immap naqqani kiisalu sinerissami uumassusillit aallaavigalugit ingerlanneqarpoq, aammalu piffinni taakkunani uumassusileqarfiit ilisarnaataat aallaavigineqarput. Tassalu pisuusaartitsinernit paasisat aallaavigalugit uuliaarluerfigineqarnerminnut uumassusillit misikkarissusiat naliliivigineqarpoq.
Uumassusillit immap qaaniittartut eqqarsaatigalugit uumasuit meqquisa uuliaarluinnginnissaat pillugu uuliap immap qaaniit peernissaa qaqugukkulluunniit iluaqutaasarpoq. Annertuumik toqorarfioqisumillu Store Hellefiskebankimi uuliaarluertoqarpat mitit siorakitsut ukiut 20-it atorlugit amerlassuserisimasamittut amerlassuseqaqqilernissaat naatsorsuutigineqarpoq. Aamma tamaani appaqartarlunilu appaliarsoqartarpoq, pingaartumik upernaakkut. Taamaammat uuliaarluernermik akiuiniarluni periaatsit, akuutissat atorlugit arrortitsinerit aammalu uuliamik ikuallaanerit timmissanik imarmiunik neriniarlutik isallutilluunniit immap qaani katersuuttartunik illersuiniarnermi pingaaruteqartutut isigineqarput.
Paasinarsivorli aamma uuliaarluernerup ikuallanneqarnera timmissat meqquinik uuliaterisinnaasoq, kisiannili ikummaritsinneqarpat uuliaarluernerat annikinnerussaqisoq.
Maannali paasineqarsimalerpoq
Ulittarneranik tinittarneranillu pisuusaartitsinerup ersersippaa ikkannersuarmi tamarmi imaq itissutsini assigiinngitsuni tamakkiisumik kaavittutut illuni akulerussuuttuartartoq, tamannalu tamatuma uumasoqassusianut nassuiaataasinnaasoq. Taamaammat pikialaartumik sarfaqarfinni taamaallat uumasuaqqat pinngorartanngillat.
Store Hellefiskebankemi uuliamik maqisoorfinniit kiisalu ikkannersuup avannaani sinerissamut qanittumi uuliap siammarneranik pisuusaartitsinerit takutippaat uulia ikkannersuarniiginnartartoq, sineriammiittorlu sineriammiiginnartartussaasoq imaluunniit Qeqertarsuup Tunuanut siammassasoq.
Uuliap toqunassaguni qanoq eqimatiginissaanik uuttortaanerit uuliap akuinik (ullormut 1000 tonsinik) siammartitsisuusaarnernik tunngavillit takutippaat uuliaarluerneq immap ikerani uumassusilinnut assut sunniuteqarsinnaasoq, tassami uulia toqunartoqaatissamisut eqimassuseqarluni immap ikerani siammarnera (10 meterit missaanniittoq) aammattaaq immap planktoneqarfiata nalaani (0-50 meter) pisartoq. Tassalu immap ilaa toqunartulik (erngerluni toqqutaasinnaasumik toqqutaasinnaanngitsumillu kimitussusilik) kiisalu planktoneqarfik akuleruttarput. Piffik akulersuuffigisinnaasaat Store Hellefiskebankenimi 0,4-3 %-imik (toqunartoqarfia) kiisalu 7-30%-mik (toqunanngitsumik kimitussuseqarfia) annertussuseqartutut missingerneqarpoq. Uuliap akuisa toqunartunartoqarfimmissut kimitussuseqarnerisa saniatigut arrortitsinerup kingunerisaanik uulia kuseriarniarakkuutaanut aggorneqartarpoq, taakkulu immap illerannguinit inuussutissatut isigineqarlutillu iiorarneqartarput. Tamanna aasaanerani illeqqat aalalluarnerisa nalaani ajornartorsiutaasinnaavoq taamalu uuliap akui uumassusilinni eqiterussinnaallutik. Paarlattuanilli ukiuunerani uuliap arrortinneqarnera aarlerinartoqanngilaq illeqqat neriunnaartarnerat pissutigalugu iioraanavianngimmata taamalu toqunartoqalernavianngimmata.
Uumasuaqqat Calanusikkut kiisalu peqquit annerit (soorlu Themisto libellula) immap ikeraniittut arfernut timmissanullu (appaliarsunnut appanullu (pingaartumik upernaakkut) inuussutaalluartarput, minnerunngitsumilli aalisakkat quperluusannguinit nerisarineqartarlutik (qalerallit putooruttullu). Nerisareqatigiinni putooruttoq pingaaruteqarluartutut isigineqarpoq ilaatigut saarullinnit, timmissanit puisinillu inuussutigineqartarami. Aamma putooruttut uuliaarluinermut malussarissutut isigineqarput putooruttut najugariumanerusartakkaminni, tassa sioqqani tuappanillu, ikkumajunnaartarmata taakku uuliamik mingutsinneqarsimasaraangata. Qeqertarsuup avataa tamarmi, aamma Store Hellefiskebank tamakkerluni aamma arfivinnit neriniarfiusarlunilu nuliuffiusarpoq.
Taamaammat ikkannersuaqarfimmi nerisareqatigiit imminnut qanittuararsoorpasipput akuleriissitaaqalutillu, nerisareqatigiinnerlu pilertoqisumik pisarluni, tamanna aamma misissuiffinni ataasiakkaani uumasut uumasoqatigiinnermi pingaarutillit ikittuinnaasarnerannut uissuuminartartumut pissutaasinnaalluarpoq. Taamaammat tamaani uuliaarluerneq uumasoqarfimmut toqqaannanngitsumik toqqaannartumillu sunniuteqarsinnaavoq, tassami uumassusillit ilaat nerisareqatigiinnermi qaffasissutut appasissutullu taaneqarttut uuliap toqunartuinit toqqaannartumik sunnerneqarsinnaammata imaluunniit nerisamik toqunartoqalernerannit sunnerneqarsinnaammata. Taamalu toqunartoqalernerat nerisareqatigiinni ingerlaarsinnaavoq taamalu tulleriiaannut siammarsinnaasarluni.
Taamaammat uuliamik arrortitsineq kaammattuutigineqanngilaq immami annertuumi itisuumilu uumasunillu pingaarutilinnut najugaqarfiusumi (Calanus spp.) toqunartoqalersitsisarmata. Kisiannili ukiuunerani immap illeraasa sunnertiavallaannginneranni arrortitsineq atorneqarsinnaavoq.
Aammami naatsorsuutigineqarpoq avatangiisit annertuumik sunninngikkaluarlugit uulia arrortissinnaassaq annikitsuinnaassasoq, tassami pisuusaartitsinerit takutippaat uulia arrortitaq immami annertussusia uuliaarluernerup alliartornera malillugu annikilliartuinnartartoq.
Immap natermiui (benthos), soorlu uiullut, koralit, nerpissuut, qitupeqqat, quperlorsuit, allallu uuliamit arrortortitamit toqunartulimmit imaaliinarlutik sunnerneqartussaagunanngillat, tassami pisuusaartitsinerit naapertorlugit uulia arrortitaq 7 meterit missaannik itissusilimmut pissammat kiisalu sineriammi 15 meterit missaannik itissusilik tikissammassuk. Aammali ikkannersuit ilaat taakkunannga ikkannerusarput, taamaammallu immap natermiuinut, aamma aalisakkanut, piffinni taakkunani sunniuteqanngivissussatut oqaatigineqarsinnaanngilaq.
Taamaammat uuliaarluerneq immap naqqani pissagaluarpat annerusumik sunniuteqarnissaa ilimagineqanngilaq tassami immap naqqani uuliamik aniasoornermik pisuusaartitsinerit takutimmassuk uuliap qummukaasarnera pissutigalugu aammalu tamatuma ikkattuinnaanera pissutigalugu uulia immap qaaliapallassaqisoq.
Nerisat sunnerneqarnerisigut uuliap toqunartuisa toqqaannanngikkaluamik sunniuteqarnissaat aarlerinarneruvoq. Immap ikerani uumasuaqqat taakkuninngalu nerisut pinngorannginnerulissagaluarpata aamma nerisat ikinnerusut immap naqqanut kiviorartalissapput. Store Hellefiskebankemi immap qatsinnerusortaani uumasuaqqat naasuaqqallu pinngorarmata aammalu itisuujunngimmata immap natermiui inuussutissaqartarput inuussutissat taakku immap ikerani nungunneqanngitsoortarmata, pingaartumillu uumasut milluaasut soorlu uilukkutut ittut 0-miit 150 meterinut itissusilimmi natermiuni nalinginnaanerpaapput. Uillut mitit siorakitsut aarrillu nerisaanni pingaarnerpaapput, mitillu siorakitsut tassarpiaapput ikkannersuup eqqaani amerlasoorsuullutik ukiuunerani ittartut, taavalu aarrit ikkannersuarmi eqqaanilu ukiuunerani ittarlutik.
Uuliap ikuallanneqassappat immap natermiui toqqaannarnerusumik sunnerneqarsinnaasutut nalilerneqarput tassami immap qaani uuliap ikumanerlukui kingorna immap naqqanut kiviorarsinnaammata. Tassalu uuliat ikumanerlukut mikisukkuutaat annertuukkuutaalluunniit immap naqqanut piorarsinnaapput. Ikumanerlukut kinnerit immap natermiuinut aalisakkanullu avatangiisitigut sunniutigisartagaat killilimmik nalunaarsorneqarsimapput.
Uuliap kimittussianik pisuusaartitsinermi takuneqarsinnaavoq uulia arrortinneqartillugu sinerissami 15 meterinik itissusilik tikillugu uulia kimittujaarsuusinnaasoq. Qeqqussat uumasorpassuallit 20 meterinik itissusilik tikillugu sinerissami uuliaarluerfiusinnaasumi naammattuugassaasarput, tamaanilu sinerissami mallerneratigut uulia aamma isumaminik arrorsinnaalluni.
Uulia avataaniitsilluni akiorneqanngikkuni sinerissamullu maleqannginnerusumut, taamalu sinerissami mallerneranit isumaminik arrortitaanngikkuni sissamut pisinnaavoq. Sissani taama ittuni, aamma sikunit kiliorneqartanngitsuni, ulittarnerup uumasorpassui ipput uuliamillu tipisumit sunnerneqarsinnaallutik.
Piffiit taama ittut, malinnit sikunillu pineqarneq ajortut, namminneerinnarlutik salinnginnerpaajusarput, taamalu uulia marrarmut, ujaqqat akorninut aammalu qunneqqanut kissinnaavoq, taamalu aniarusaartuarluni mingutsitsisinnaalluni. Exxon-Valdez-ip 1989-imi ajutoorneratigut suli sissami uuliaarluerfiusumi uuliamik nungusimanngitsunik peqarpoq, aamma ajutoorfiimmiit uissuuminaannartumik ungasissulimmi.
Aamma sinerissami ammassaat nipitsallu siammarsimalluarlutik inuussutissarsiutaalluartut suffisarfii sunnigaasinnaapput, taakkulu avannamut Uummannaq Upernavillu tikivillugit naammattuugassaasarput. Ammassaat kangerlunni sineriappasinnerusumilu upernaakkut aasakkullu ikkattumi tinittarnerata killerpiaani suffisarput. Suffinngikkaangamik ammassaat kangerlunni itinerusumi ikkannersuarnilu ittarput. Aamma nipitsat maj-junimi ikkattumi suffisarput. Taamaammat upernaakkut aasakkullu aalisakkat taakku uuliaarluernermit sissamut tipisumit navianartorsiortinneqarsinnaaqaat.
Avatangiisinik innarliineq killilerniarlugu iliuuserisassanik nalilersuineq pitsaanngitsumik inernqassappat uuliaarluernerup akiorneqarnissaanut periarfissat pitsaassanngillat tassami taama nalilersuinermi paasinarmat akuutissat atorlugit arrorsaaneq iluaqutissartaqarpallaanngitsoq. Qaammatini uumasuaqqat (soorlu illeqqat aalisakkallu quperluusaat) naasuaqqallu pinngorarpallaanngiffiini arrorsaaneq ajutoornissamut ungasillisaataasinnaavoq. Uulia annertunngippat arrortitsineq avatangiisinut sunniuteqarpallaanngitsumik pisinnaasutut nalilerneqarpoq tassami pisuusaartitsinerit takutimmassuk uuliaarluernerup angissusia naapertorlugu uulia arrortitaq immap qaaniittoq kimikilliartupallattartoq.
Uuliap ikuallanneqarnera ukiup qaammataani tamani periarfissaatinneqarpoq, pingaartumilli ikumanerlukut timmissat meqquinut kiviorarlutillu immap natermiuinut sunniutigisinnaasaat nalunartoqaqaat.
