Aarhus University Seal / Aarhus Universitets segl

Nr. 199: Disko Island and Nuussuaq Peninsula, West Greenland. A strategic environmental impact assessment of petroleum exploration and exploitation

Wegeberg, S. & Boertmann, D. (eds). 2016. Disko Island and Nuussuaq Peninsula, West Greenland. A strategic environmental impact assessment of petroleum exploration and exploitation. – Scientific Report from DCE, Danish Centre for Environment and Energy, Aarhus University No. 199, 108 pp. http://dce2.au.dk/pub/SR199.pdf

 

Naalisagag kalaallisooq 

2016-imi Nuussuup kitaata tungaa Qeqertarsuarlu tamarmi uuliaqarneranik misissueqqissaarfissatut ammaanneqarput, tassanilu misissueqqissaarfissat pingasut neqeroorutigineqarlutik (Titartagaq 1). Tassungalu atatillugu misissueqqissaarfissani pingasuni suliarineqartussat pillugit avatangiisitigut periusissiorfiusumik nalilersuineq manna suliarineqarpoq. Avatangiisinik naliliineq ilaatigut politikkikkut aalajangiinernut toqqammavissioqataassaaq, ilaatigullu suliat ingerlanneqartussat malittarisassiorneqarnerini ilisimasanik amigaatigineqartunik pissarsiniarfiussalluni. Aammattaaq ilisimalikkat tamakku ingerlatseqatigiiffiit uuliamik / gassimik misissueqqissaarnissamut qalluinissamullu akuersissutinik pissarsisut suliaminnut atasumik avatangiisit pillugit naliliineranni atorneqarsinnaassapput.

Piffimmi naliliivimmi Qeqertarsuarmi / Nuussuarmi avatangiisit 

Tamatuma silaa issittup silaannaraa, aammalu nunamilu uuliaqarneranik misissueqqissaarnermi sunniutilerujussuaq tassaavoq nunap qeriuaannartuunera. 

Nuna qaqqartuujuvoq, taavalu sineriak qooqqullu timmut atasut pukkinnersaapput. 

Immikkuullarissullu tassaapput Qeqertarsuarmi puilasut allanngujaatsumik kissarnillit. Taakku naasorpassuarnik avatangerneqarsimakkajuttarput immikkuullarilluinnartunillu uumasuaraqartarlutik. 

Nuna amerlaqisutigut assut naasoqartarpoq assigiinngissitaaqisunik ilaatigut qaqutigoortuusunik. Nunap sananeqaataata assigiinngissitaarnera, taamalu issup assigiinngissitaartunik amerlaqisunik akoqarnera tamatumunnga pissutaavoq, aamma sila immap nunaviullu silaannaanik sunnigaavoq, portussuserlu apeqqutaalluni issittup kujasinnerusortaatut avannarpasinnerusortaatullu kiassuseqartarluni, taamaammallu naasut kujasinnerusumi avannarpasinnerusumilu nassaasaasartut tamaaniittarlutik. 

Nuna uumasoqarluanngilaq, pingaarnerpaallu tassaapput tuttut nerlerillu Nuussuarmi tuttoqarpoq navianartorsiortitaasutut isigineqartunik. Tamanna tamarmi nerleqarpoq, Qeqertarsuarmilu piffiit arlallit Ramsarikkut timmissanik illersuiffittut toqqagaasimapput nunanut tamalaanut pingaaruteqartumik nerlerit tamaanittartut amerlassuseqartarmata. Nerlerit taakku Kitaaniinnaq piaqqiortarput, ikittunnguupput ikiliartorlutillu, taamaammat navianartorsiortitaasutut isigineqarput; Kalaallit Nunaannilu navianartorsiortunik nalunaarsuiffimmi ingasanngitsumik navianartorsiortitaasutut nalunaarsimallutik. 

Nunap erngini marluinnarnik aalisagaqarpoq, eqaluk pingaarnersaralugu. 

Nuna tuttunniarfiunerusarpoq (taamaallaat Nuussuarmi) aqisserniarfiunerusarlunilu, sinerialli ammassannik, nipisannik aammalu eqalunnik piniarfiusarluni. Aammattaaq pingaartumik Qeqertarsuarmi nunami takornariartitsisoqartarluni.

Qeqertarsuarmi / Nuussuarmi nunami uuliasiornernut atatillugu avatangiisinik naliliinerit 

Misissueqqissaarneq 

Misissueqqissaarnermi suliat tamaani avatangiisinut annerpaamik sunniuteqartussat tassaapput sajuppillatsitsisarluni misissuinerit qillerinerillu. 

Sajuppillatsitsisarluni misissuinerit nunami titarnerit takisuut atuarlugit ingerlanneqartarput, titarnerillu kilometerinik arlalinnik akunnilersorneqartarlutik (tassa 2D-mi misisssuinertut taaneqartartut). Titarnerit taakku atuarlugit atortut oqimaatsut nipiliortartut angallanneqartarput, nipillu nunap iluaniit utertarneri nunami nipinik tigooraassutit atorlugit tigooqqarneqartarlutik. Nipit sajuppillattartorsuarnit, imaluunniit qaqutikkut qaartartunit pilersinneqartarput. Qilleriffissamik toqqaasoqartussanngoraangat nutaamik sajuppillatsitsisarluni misissuisoqartarpoq, kisiannili taava titarnerit misissuiffissat assorsuaq akulikinnerusarput piffimmilu annikinneerarsuarmi pisarlutik (3D-imik misissuinertut taaneqartarput). 

Misissueqqissaarluni qillernikkut sajuppillatsitsisarluni misissuinermi qilleriffissatut nassaarineqartuni uuliaqarnersoq gasseqarnersorluunniit misissorneqartarpoq. Qilleriviit atorlugit qillerisoqartarpoq. Nunami panertumi qillerivik nunap qaaginnaanut inissinneqarsinnaasarpoq, nunami isugutasumi inissaa ujaraaqqanik patajaallisarneqaqqaartarpoq. Sinerissami niusivimmiit nunami qilleriffissamut qillerutinik angallassissutinillu allanik assartuinermi atortut 1000 tonserpassuarnik oqimaassusillit assartorneqartarput; 1996-imi ataasiarluni misissueqqissaarluni qillerinermi atortut 3700 tonsit Nuussuarmut nunnigunneqarput. 

Avatangiisinut sunniutit annermik makkunannga aallaaveqarput: 

  • nunap allanngortinneqarneri
  • uumasut akornusersorneqarneri
  • eqqakkat aammalu silaannarmut immamullu aniatitat
    • marraq qillerinermi perrassaat qillernerlukullu
  • imermik atuineq

Nunap allanngortinneqarneri tassaapput atortut oqimaatsut angallassigineqarneranni aammalu soorlu qilleriviit najugaqarfiillu suliarineqarnerini nunap naasullu aserorneqartarneri. Pingaartumik sajuppillatsitsisarluni misissuisoqartillugu titarnerni misissuiffiusuni naasut nunalu assorujussuaq sunnerneqarsinnaapput, soorlu tassaallutik qamutit illerngi, naasut nungullarneri aammalu nunap qeriuaannartup sunnerneqarneri. Misissueqqissaarlunili qillerinerit piffimmi killilimmi sunniisarput. Qillerivit timerpasissumiippat qamutit illerngi nunap allanngortinneqarneranut ilapittuutaassapput. Allanngortinneqarnerat pissutigalugu naasut immikkuullarissut naasarfii aserorneqarsinnaapput imaluunniit aggulunneqarsinnaallutik, piffimmilu naliliiviusumi naasut qasutigoortut piffimmi killilimmi naasartut navianartorsioqqajaanerussallutik. Aamma pingaartumik sajuppillatsitsisarluni misissuiffiusuni nunap ersitsumik innarligaaffii siammasissinnaapput. 

Sunniutit tamakku ukiumi misissuinikkut pitsaanerpaamik killilersimaneqarsinnaapput nunammi apummit saassimanera naasunut nunamullu illersuutaassammat. Aamma Canadami ilisimaneqartut qamutit naqinnikitsunik assakaasullit atorneqarsinnaapput.  

Jameson Landimi 1990-ikkunni ukiuunerani sajuppillatsisisarluni ukiukkut ingerlanneqaraluarpataluunniit nunap allanngortinneqarnissaa eqqumaffigisariaqarpoq tassami tappavani qamutit aqqutaat nunallu innarlerneri allat suli takussaammata. Taamaammat misissuinerit pilersaarusioqqissaarneqartariaqarput avatangiisillu pillugit ilisimasat sukumiisut aallaavigalugit malittarisassanik aallaaveqartariaqarlutik.  

1996-imi Nuussuarmi misissueqqissaarluni qillerinermit misilittakkat naapertorlugit qamutit nunakkooruteeqqat killeqanngitsumik angalanerat mianersorfigilluarneqartariaqartoq. Suli ullumimut nunami tamaani angallavii takussaapput. Suliat allat sunniutaat malittarisassat malillugit iluarsaqqinneqarput ullumikkullu ersigunnaangajassimallutik. 

2007-mi aatsitassaqarneranik misissueqqissaarnermi annertuumik assartuisoqarneratigut Nuussuarmi 30 km-iusunik illinersuaqalersimavoq. Allanngortitanik iluarsaaqqinnerit 1996-imi misissueqqissaarnerit kingorna iluarsaaqqinnertulli iluatsitsigisimanngillat, ullumikkullu suli erseqqeqalutik. 2015-imissaaq paasineqarpoq illinerni taakkunani nuna qeriuaannartoq annertunngitsumik innarligaasimasoq (itersarsuaqalersimasoq).  

Uumasut akornusersugaaneri tassaapput nujoqqatitsinerit pissusilersuutinillu allannguinerit. Sajuppillatsitsisarluni misissuinerit piffimmi annertoorujussuarmi uumasunut sunniuteqassapput, piffimmili ataatsimi sivikittuinnaasassallutik, misissueqqissaarlunili qillerinerit piffimmi aalajangersimasumi sunniutaat piffissami sivisunerusumi atuuttassallutik (qillerinerit qaammatinik arlalinnik sivisussuseqarsinnaasarput.  

Misissueqqissaarnerit ingerlaneranni qulimiguullit atorlugit assartuinerit aamma assorsuaq akornusersuiffiusarput. 

Piffimmi naliliiffiusumi pingaartumik tuttut nerlerillu akornusersorneqaqqajaassapput piffissallu suliaqarfiusup ingerlanerani taakku uumaffimminnit pingaarutilinnit nujoqqatsinneqarnissaat ulorianaateqarsinnaavoq. Assersuutigalugu tuttut piniarnerup nalaani qangaanerusoq pisarineqarfigisartakkaminniit nujoqqatsinneqarsinnaapput. Amerlanertigulli sunniutit sivikitsuinnaasassapput – tassa ukiup ingerlanerani piffissaq ataaseq.  

Sunniutit taama ittut ilisimasat pitsaasut tunngavigalugit sukumiisumik pilersaarusiornikkut malittarisassaqartitsinikkullu piffissaq sumiiffillu eqqarsaatigalugit akornusersuinerit annikinnerpaaffianiitsineqarsinnaapput. Assersuutigalugu aatsitassaqarnermik ingerlatsiviup ’uumasoqarfiit pingaarutillit’ pillugit misissuivinni malittarisassai taaneqarsinnaapput, taakkunuunalu assersuutigalugu qeerlutuut alluumasartut isasut akornusersorneqarnissaat annikillisarniarneqartarpoq. Aamma nipitigut nunamullu sunniutit eqqarsaatigalugit suliat ukiuunerani ingerlanneratigut akornusersuineq annikinnerussaqaaq pingaartumik nerlerit sunnertiaqisut ukiuunerani aallarsimasussaanerat pissutigalugu. 

Eqqagassat misissueqqissaarnerup ingerlanerani isumagineqartussat annersaat tassaapput qillernerlukut qillerinermi pinngortartut aammalu marraq qillerinermi perrassaatigineqartartoq. 3000 meteriusumik qillerinikkut qillernerlukut 850 tons pilersinneqassapput marrarlu perrassaat 600 tons atorneqassalluni, taakkulu qillerineq naamasseriarpat iginneqartussaassallutik. Alaskami marraq perrassaat qillernerlukullu qilleriffiup eqqaanut iginneqartarsimagaluarput (’sumpsinut’) 1996-imilu Nuussuarmi taamaaliortoqarsimavoq. Ullumikkut kaammattuutigineqarpoq eqqaavissuarnut nakkutigisanut ingerlanneqartassasut imaluunniit qillerivimmut maqeqqinneqassasut eqqagassanit assaanneqarsimasunit seerinikkut avatangiisinut sunniisoqaqqunagu. Issittumi piffinni allani eqqagassat taama ittut suli assaanneqartarput. Piffimmi naliliiffiusumi akuutissat avatangiisinut uloriananngitsut kisimik nunat tamalaat akuerisanik allattuiffiiniittut OSPAR, HOCNF) atorneqartariaqarput (soorlu nunatta imartaani qillerinermi akuerisatut ittut), aammalu marraq qillerinermi perrassaat qillernerlukullu aallarunneqartariaqarput imaluunniit ajornanngippat qillikkamut maqeqqinneqartarlutik.  

Misissueqqissaarnerni aniatitsineq annertooq alla tassaavoq maskinat aniatitsinerat, tassami misissueqqissaarnerit ingerlanneqarneranni orsussarujussuaq atorneqartarpoq. Taakku tassaapput silaannaat kiatsinnartut aammalu mingutsitsisuusut soorlu SO2 og NOx. Siulliit taaneqartut nunarsuup kiatsikkiartorneranut ilapittuutaapput kingulliillu sialummik seernartunngortitsisarput aammalu issittup pujoraanik mingutsitsinermit pissuteqartumik, issitsillugu qatsungasumi pinngortartumik pilersitsisinnaasarlutik.  

Misissueqqissaarnerit allatigut avatangiisinut sunniuteqarsinnaapput, soorlu imermik assorsuaq atuiffiusarput, piffinnilu panikuluttuni kuuit tatsillu imaarunnerinik kinguneqarsinnaallutik. Aammattaaq sunniutit nalinginnaanerusut pisinnaapput, soorlu issittumi sulianit nalinginnaanerusunit pisut. Sunniutit taama ittut pitsaasumik pilersaarusiornikkut aammalu oqartussat malittarisassaqartitsinerisigut pinaveersaartinneqarsinnaapput.

Qalluineq 

Qalluineq ukiorpassuarni ingerlassaaq; amerlasuutigut ukiut qulikkaat arlallit ingerlanneqartarpoq taamaammallu aamma avatangiisit sivisuumik sunnersimaneqartarlutik. 

Uuliamik qalluinermit avangiisit sunnigaaneri misissueqqissaarnermisulli arlalinngorlugit avinneqarsinnaapput: 

  •  unap allanngortinneqarneri
  •  uumasut akornusersorneqarnerat
  •  eqqakkat aammalu silaannarmut immamullu aniatitat
  •  marraq qillerinermi perrassaat qillernerlukullu
  •  imermik atuineq 

Nunap allanngortinneqarneri atortorissaaruterpassuit uuliamik qillerivimmut atatillugit pilersinneqartut inissinneqarnerinit pisarput. Uuliamik qillerivik 20 hektarinik angissuseqalertorsinnaasarpoq, aammalu sinerissami umiarsualivimmiit aqquserniortoqassappat imaluunniit timmisartunut mittarfiliortoqassappat nuna allanngortitaq annerujussuusinnaavoq. Nunap allanngortitaanerisa tamakku kingunerisaannik uumaffiit aserorneqarsinnaapput imaluunniit aggulunneqarsinnaallutik, uumasut ingerlaartarfiit asserneqarsinnaallutik, erngup ingerlaarfii (pingaartumik upernaakkut) allanngortinneqarsinnaallutik aammalu nuna qeriuaannartoq qeriunnaarsinneqarsinnaalluni. 

Nunamili naliliiffiusumi nunap ilua Alaskami North Slopemisut Siberiamisulli masattuunngimmat atortorissaaruteqarfinnik inissiinermi nuna taakkunanisulli sunnigaatiginavianngilaq. 

Pujoralatsitsineq taakku piffiup eqqaanut unerarnerat nunamik allannguinertut aamma oqaatigineqarsinnaapput.  

Aammattaaq atortorissaaruteqarfiit piffimmi qalluffiusumi nunap takujuminassusianut sunniuteqarsinnaapput. 

Nunami naliliiffiusumi pingaartumik naasut qaqutigoortut killilimmik siammarsimaffillit sunnertiasussaassapput, aammali tuttut aasisarfimmik ukiisarfimmillu akornanni angalasartussat aqqutinnaamik asserneqarneratigut sunnerneqarsinnaapput. Aamma eqaluit majortarfii asserneqarsinnaapput. 

Nunap sunnigaaneri amerlasuut avatangiisit suliffigineqartut pillugit ilisimasat pitsaasut tunngavigalugit sukumiisumik pilersaarusiornikkut pinaveersimatinneqarsinnaapput, aamma periaatsinik atortunillu nutaanik atuinikkut piffik sunnigaq imermillu atuineq annikillineqarsinnaapput. 

Uumasut akornusersorneqarnerat atortorissaaruteqarfinnit (inoqarneranit) aallaaveqarpoq aammalu nunami suliarpassuarnit aallaaveqarluni – soorlu aqqusinertigut angallannermit, qulimiguullit ingerlasarnerinit inuillu nunami angallannerannit. 

Nunami naliliiviusumi pingaartumik nerlerit akornusersoqqajaaneqassapput, nerlerillu najugannaaminnit nujutsinneqarsinnaapput piffiit taama ittut eqqaanni atavissunik atortorissaaruteqarfiliortoqarpat. Aamma timmissat imarmiut piaqqiortut kiisalu sinerissami qeerlutuukkut akornusersorneqarsinnaapput kiisalu ineqarfimminnit isassarfimminnillu nujutsinneqarsinnaassallutik.  

Tuttut najugannaaminnit aamma akornusersorneqarlutik ingalatsinneqarsinnaapput, tamatumanilu aamma piniarneq sunnerneqarsinnaalluni.  

Tamatumani sunniut immikkut ittoq tassaavoq uumasut eqqakkani nerisassarsiortartut qillerivimmut kajungilersinnaammata. Pingaartumik tulukkat terianniallu najugaqarfinnut taama ittunut qaninniartarput najugaqarfiullu eqqaani uumasunut sunniuteqarsinnaapput uumasoqatiminnik piniarnerusalerunik. 

Akornusersuinerit pilersaarusiornikkut malittarisassaqartitsinikkullu pinaveersaartinneqakannersinnaapput, soorlu qulimiguullit aalajangersimasumik pukkinnerpaaffeqartillugillu ingerlaartinneqartarpata, soorlu nunami suliaqarneq pillugu Kalaallit Nunaanni oqartussat malittarisassiaanni oqaatigineqartutut.  

Uuliamik qalluisoqartillugu avatangiisinut aniatinneqartartut annersaat tassaavoq imeq uuliamut ilanngullugu qallorneqartoq. Imeq taanna uuliap sinnikuinik akoqassutsimi saniatigut aamma mingutsitsisartunik assigiingitsorpassuarnik, aamma toqunartoqarsinnaasunik, qinngorneqarsinnaasunik, hormoninut sunniuteqartartunik imaluunniit naggorissaataasunik imaluunniillu saffiugassanik oqimaatsunik akoqarsinnaapput. Tamatumani pineqartoq tassaavoq imerujussuaq (uuliatut qallorneqartutut annertutigisoq annerusorluunniit) arlaatigut iginneqartariaqartussaq. Issittumi piffinni allani qangaanerusoq imeq taama ittoq annerusumik minnerusumilluunniit saleriarlugu kuunnut aniatinneqartarsimagaluarpoq, massakkulli Alaskami nunap iluani uuliaqarfinnut maqeqqinneqartalerpoq. Nunap iluanut maqitseqqittarneq avatangiisit eqqarsaatigalugit pitsaanerpaajuvoq, teknikkikkulli pissuteqartumik ajornarpat kaammattuutigineqarpoq imeq aniatinneqartigani salilluaqqissaarneqassasoq aammalu aniatinneqartup akoqassusia uumassusilinnullu sunniutaa malinnaavigeqqissaarneqassasoq akui akuerineqarsinnaanngitsumik qaffasissuseqaleqqunagit.  

Qalluinerup nalaani qillerinerit ingerlaqqittartussaammata aamma marraq qillerinermi perrassaat qillernerlukullu misissueqqissaarnermisulli iginneqartariaqarput, taakkuli annertunerulersimassapput qillerinerit amerlasinnaaqimmata. 

Aamma silaannarmut aniatitsineq annertussaqaaq, uuliasiorfillu ataaseq nunatsinni silaannarnik kiatsikkiartortitsisartunik aniatitsinermit qasseeriaaterpassuarmik aniatitsisassalluni. Aamma qalluisoqarnerata nalaani issittup iseriaa pilersinneqarsinnaavoq. 

Qalluinermit aniatitsinerit eqqagassallu annikillisarneqarsinnaapput periaatsinik atortorissaarutinillu pitsaanerpaanik aammalu avatangiisitigut iliuutsinik pitsaanerpaanik atuinikkut (OSPAR takuuk). Tamatigulli imerujussuaq, marraq qillerinermi perrassaat qillernerlukullu annertoqisut pilersinneqassapput avatangiisitigullu isumannaatsumik isumaginiarneqartariaqassallutik. Taama iliortoqarsinnaavoq erngup marraallu perrassaatip nunap iluanut maqeqqinneqarneratigut, marraap perrassaatip qillernerlukullu isumannaatsunut matoorunneqarneratigut imaluunniit tigooraavinnut suliareqqitassanngorlugu assartorneqarneratigut.  

Silaannarmik mingutsitsineq killilersimakannerneqarsinnaavoq uulianik svovleqarluanngitsunik atuinikkut pingaarnerpaamilli nukissiutinik allanik soorlu imermik, anorimik seqinermillu nukissiuteqarnikkut. 

Sunniutit allat. Uuliasiorfik aamma nalinginnaanerusunik avatangiisitigut sunniuteqarsinnaavoq Kalaallit Nunaanni inoqarfinni allani takussaasartunik. Taakkuli periaatsinik atortorissaarutinillu pitsaanerpaanik avatangiisitigullu periaatsinik pitsaanerpaanik atuinikkut kiisalu pilersaarusiorluarnikkut oqartussaniillu malittarisassaqartitsinikkut annikillisarneqarsinnaallutillu annikillisarneqassapput.  

Uuliasiornermi imermik atuineq annertoorujussuusinnaavoq, tamatumanilu assersuutigalugu eqaloqarfinni kuuit allanngortinneqannginnissaat imaluunniit paqqertoortinneqannginnissaat eqqarsaatigalugu imermik pissarsisoqartassalluni.

Atorunnaarsitsineq 

Uuliaqarfik imaaruppat atortorissaaruteqarfiit piiarneqassapput, nuna iluarsaqqinneqarluni aammalu qilleriviusimasut simitsitsinerneqassallutik. Tamanna ukiunik qassiinik sivisussuseqarsinnaavoq qalluinerlu suli unitsivinneqartinnagu aallarnisareerneqartariaqarluni. Tamatumanissaaq aamma uuliaqarfimmiit aallarussuiffiusumut assartuinerujussuakkut uumasut akornusersorneqarsinnaapput. Aamma minguit katersorsimasut siammarneqarsinnaapput.  

Ajornartorsiutit pilersaarusiorluarnikkut aammalu periaatsinik atortorissaarutinillu pitsaanerpaanik avatangiisitigullu periaatsinik pitsaanerpaanik atuinikkut pakkersimaarneqarsinnaallutik, taamaammallu sanaartornerup ingerlanerani ingutserinissap qimagussuinissallu eqqarsaatigineqareertariaqarpoq. 

Aamma uuliamik qalluiffiup atorunnaarsinneqarnerani avatangiisinut ajornartorsiutit eqqarsaatigalugit akilersinnaassutsimik misisissuinerit ingerlanneqassapput.

Uuliamik maqisoorneq 

Nuussuarmi Qeqertarsuarmiluunniit uuliasiortoqartillugu annertuumik uuliamik aniasoorneq pisinnaavoq qillerinermi uuliaqarfimmik eqquinikkut tissaluttoornikkut imaluunniit sullulimmik alittoornikkut. Aamma umiarsualivimmi uuliamik assartuussuarnut maqitsinermi aniasoortoqarsinnaavoq. Issittumi piffinni allani misilittakkat (pingaartumik Ruslandimi) takutipaa sullulinnik alittoornerit nunami annerpaamik aniasoorutaasartut. Aniasoornissarli ilimanaatikeqaaq, aniasuunngilluinnarnissarli oqaatigineqarsinnaanngilaq. 

Nunami uuliamik aniasoorneq imaani aniasoornertulli siammartitsiviutigineq ajorpoq. Uuliali kuummut piguni piffimmut annerusumut siammarsinnaavoq, aamma imaanut taamaalilluni pisinnaavoq. 

Nunami uuliamik aniasoorneq pingaartumik naasunik aseruisarpoq, aammalu uulia issumit, sioqqanit, marrarmillu millunneqassaaq qaqinneqanngikkunilu ukiorpassuarni uninngasinnaalluni. Uulialu imermut pippat aalisakkat sunnerneqarsinnaassapput toqunartumillu sunnigaallutik aammalu timmissat imermiittartut uuliamit sunnerneqarsinnaassallutik.  

Nersutit timmissallu uuliamik mingutsitsivik ingalassimassavaat, najugannaamminnillu nujutsitaanermikkut sunnigaassallutik. Ataatsimoortulli tamarmiullutik sunnigaajunnanngillat aniasoorfik nunami killilimmi unitsinneqarsinnaassappat.  

Periaatsinik atortorissaarutinillu pitsaanerpaanik aammalu avatangiisit eqqarsaatigalugit periaatsinik pitsaanerpaanik atuinikkut uuliamik maqisoornissaq pinaveersaartinneqassaaq, aammattaaq peqqissutsikkut, isumannaallisaanikkut avatangiisitigullu piumasaqaatit qaffasinnerpaat atortinneqassapput. Pilersaarusiornermi, malittarisassiornermi upalungaarsimanermilu uuliamik maqisoorsinnaaneq piareersimaffigineqassaaq, assersuutigalugu uulia kuunnut tatsinullu pinaveersimatinneqassaaq imaanut pisinnaaqqunagu.  

Nunami naliliiviusumi uuliamik maaqisoorneq annermik naasunut sunniuteqassaaq. Uuliali imaani aniappat immamullu ingerlappat aamma uulia maqisuugaq sinerissami piffinnut sunnertianerujussuarnut siammaasiinnaavoq, uulialu immap qaaniilluni siammalertornerusaqimmat piffik annerujussuaq tamaani sunnerneqarsinnaassalluni.