Aarhus University Seal / Aarhus Universitets segl

Nr. 196: Environmental oil spill sensitivity atlas for the Northwest Greenland (75°-77° N) coastal zone

Clausen, D.S., Mosbech, A., Boertmann, D., Johansen, K.L., Nymand, J., Potter, S. & Myrup, M. 2016. Environmental oil spill sensitivity atlas for the Northwest Greenland (75°-77° N) coastal zone. Aarhus University, DCE – Danish Centre for Environment and Energy, 160 pp. Scientific Report from DCE – Danish Centre for Environment and Energy No. 196. http://dce2.au.dk/pub/SR196.pdf 

Eqikkaaneq

Ukioq 2000 uuliamik ujaasisoq Statoil, Nuuk eqqaani ´fyllas banke´uuliamik gassimillu qilleripput. 1977-miilli siullermik kalaallit Nunaami immami qillerisoqarpoq. Taamanili firmaat Cain Energy katillugit arfineq pingasunik misiliutinik qillerillutik, taakkunanilu Davids stræde, Diskollu imaani aasaanerani ukiuni 2010-11 pillutik. Tassungalu arfineq malunnik kisermaassinissamik akuersissummik pisimallutik, taakkunanili akuersissutit pingasut utertissimallugit. Kingulliit tallimat Baffin bugt avannaani siesmiskimik misissuillutik.

Statoil qillerinissaminut piareersarnerminut ukiumi 2000-mi qallunaat kalaaallillu suleqatigiillutik suliarisimavaat, Kalaallit Nunaani kitaata sineriaa assitalernissaa, qanoq uuliamut malussajatigineranik nalunaarsorneqassasoq. Taamatuttaarlu nalilersorneqassalluni immap ammaannarnaerata ajoqutigineraa. Immap nunallu assiliartalernissaata siunertarivaa tamakkiisumik misissuinissaq isumalluutinik piareersimaniarlutik uuliamik mingutsinneqarnissaat malussarinnerat pillugit. Pineqartut ukuupput: (aalisakkat, timmissat il. Il). Qangarsuarniarnisat, aalisarneq, piniarnerlu atatiinnarneqarnissaat piniarlugu. Inerneralu immap assitalernera ajortoortoqarnertigut iluaqutaalluartussaalluni, tulleriiaarinerlu pilersaarutini pisussani aaliangerneqarsinnaalluni. Immap nunallu assinga aallartinneranili arlaleriarluni allisinneqarpoq, siullermik 2004-mi asseq 68°N-mit 72°N-mut sananeqarpoq,   2011-milu immap assinga aalisinneqarluni 72°N-mit 75°N-mut (immikkoortumik saqqummiunneqarpoq). 2012-mi asseq taanna 68°N-mit 72°N-mut nutaterneqarpoq, nutaanik ilisimasanik imalimmik. Immap assiup takutippaa Kalaallit Nunaata kitaata ilaani immap ilaa pineqartoq Kap farvel kujataanit (62°N) avannaanut Kap Perry Thule-p eqqaata tungaanut(77°N).

Takussutissami pineqatut ukuupput:

  • sinerissat assigiinngitsut nassuiarneqarnerat,
  • immamut, sikunut silallu pissusiinut tunngasut,
  • uumasut isumalluutit (timmissat, aalisakkat il.il.),
  • aalisarneq piniarnerlu,
  • sumiiffiit immikkut illersorneqartut (assersuutigalugu timmissat ineqarfii),
  • qangarsuarnitsat eriagisassat,
  • Takornariartitsineq
  • Logistiskimik pissutsit periarsinnaanermik piareersarneq uuliamik kuuttoqariasaarsinnaaneranik piareersimaniarlutik.

Pinngortitat pineqartut tamarmik assigiinngitsumik immikkut pissuseqarmata (soorlu, timmissat piaqqiorfii, aalisartarfiit, qangarnisallu). Naliginnaasuuvoq nunani allani aallavigalugu uuttuut (index) atorlugit, takutinniarlugu immap ilaa qanoq malussaritsiginerunera, taamaalillugulu imap taassuma immikkoortumik pingaarutilittut sanilliunneqarsinnaalerlugit, siulliunnissaanullu iliuuseqalersinnaallutik. Tamannalu pillugu indexliortorput. Kalaallit Nunaata assinga siullermik sananeqarpoq Canadarmiut ataqatigiimmik aaqqissuuttagaannik atorlugu, soorlu Lancaster sound-mi Canada-p avannaani atorneqartumik. Sineriaq immiikkoortiterlugu agguarneqarpoq 50 km-nik takissusilinnik, tassungalu immikkoortumik sisamanik uuliamut malussajanerannut immikkoortinneqarlutik. Malussajanerannut immikkoortitsinerit aaliangerneqartarput index kisitsisit 9 atorlugit, qanoq pinngortitap inuiaallu eqqugaasinnaaffii (timmissat assigiinngitsut, miluumasut, piniartafiit, aalisartarfiit, itsarnisallu il.il). Tamakku nalilersorneqartarput qanoq uuliamik aniasoqarnissaanut malussarissusaat, taavalu kisitsitigut/ pingaarutikkullu takkutikulassusiallu agguataarnerni nalilertarlugit.

Pinngortitap pigisaanut uuliap kuutoqarnissaanut malussajanera naatsorsornera qanoq ilimanartiginera uumasup aaliangersimasup uuliamik eqqugaasinnanera, uuliamik kuuttoqassappat, aammalu uumasut sorliit uuliamut malussajanerutigineri. Pinngortitap uumasunik atorluaasinnaaneri pingaaruteqarputtaaq, alliutinneqarlutik immikkoortitsinermi. Taamatuttaarlu tamakkiisumik immikkoortitsinerit sineriap tamaat malussajanera assini takutinneqarlutik, minnerusunik immikkoortortalerlugit. Nunap taakku ilaat qinerneqarsimapput pingaaruteqartutut nalilerneqarsinnaammata, angissusaallu peqqutaalluni ajornannginnerulertsillugu, uuliamik kuuttoqassaappat saliinerup tungaatigut suliniuteqartoqarsinnaalluni.

Sammisap ilaa aamma satilitsip assii isigalugit nunap sananeqaataanik assimik sanasoqarpoq qanoq sumillu sananeqaateqarnersut (soorlu; qaarsut nalimaneri imaluunniit sioraanersut). Ilisimasaq taanna tunngavigalugu ammalu qanoq avataaneersunut, soorlu malinnut, sukumut, qanoq aallaavigalugu uuttuut (index) uuliaq anialeraluarpat qanoq imminut salissinnaatiginerat. Assersuutigalugu sineriaq ujaraannaasoq malinnut sammilluartoq mingutitsineqartillugu sukkanerusumik imminut ”uliaarluerniiarsinnaavoq” tasinngortamut oqquartamiittumut naleqqiulluni.

Paasissutissat katersukkat tunngavigalugit sumiiffinni assigiinngitsuni uuliaarluernermut sorsuutissat naleqqunnerpaat nalilersorneqarsimapput.

Atlas takussutissaq immikkoortortaqarpoq sinerissap avataani ujarlerfinnut tunngatillugu takussutissanik nunap assilianillu (kapitel 7) pingaartumik angissutsinut uuttuutit 1:1,25 million. Immikkoortup allaap imarai sinerissap qanittuanut tunngatillugu paasissutissat (kapitel 8) nunap assingi angissutsinut uuttuut 1:250.000 atorlugu. Kapitel 5-ip nunap assingisa kapitel 7 aamma 8-miittut atornissaannut ilitsersuutit imarai.

Kapitel 7 nunap assinginik avataasiorluni ujarlerfiit misikkarissusiannut pineqartunut ilisarnaatit qanoq inissisimanerinut takussutissanik imaqarpoq (aalisarfiit, aalisakkat, timmissat miluumasulluimarmiut).

Kapitel 8 nunap assinginik 15-inik angissutsinut uuttuut 1:250.000 atorlugu sanaanik imaqarpoq.

Tassani sinerissat misikkarissiisa index-værdi-mi aammalu ilisarnaatit atorlugit misikkarissutsinut agguataarineq takutinneqarput (piniarfiit, aalisarfaiit, aalisakkat, timmissat aamma miluumasut imarmiut aammalu qangarsuarnitsat eriagisariaqartut). Nunap assingisa aamma takutippaat sinerissap ilai immikkoortinneqartut. Nunap assinginut ataasiakkaanut tamanut suliarineqarsimavoq, tamatuma atorneqarneranut sunillu uumasoqarneranut tunngatillugu nassuiaat. Tamatuma saniatigut kapitel 8 aamma nunap assinginik 15-inik sinerissap qanoq ittuuneranut, angallannermut aammalu imikkoortuni tamani uuliaarluernerup qanoq sorsunneqarsinnaaneranuttunngatillugu paasissutissanik imaqarpoq.

Suliap inernivia naqitanngorlugu qarasaasiakkoortumillu kommuninut pineqartunut takutinneqartut piumasunullu tusartinneqarlutik.

Suliaq Aatsitassanik suliassaqarfinnut Avatangiisinut Aqutsisoqarfik (Miljøstyrelsen for Råstofområdet) aningaasalerneqarpoq, DCE - Nationalt Center for Energi og miljø/Aahus Universit-mik, Pinngortitaleriffik, Nunatta katersugaasivia allagaateqarfialu, minnerunngitsumillu Canadami siunnersuisut S.L Ross environmental Ltd.