Aarhus University Seal / Aarhus Universitets segl

G_No. 109: Propagation of airgun pulses in Baffin Bay 2012

Wisniewska, D.M., Kyhn, L.A., Tougaard, J., Simon, M., Lin, Y.-T., Newhall, A., Beedholm, K., Lynch, J. & Madsen, P.T. 2014. Propagation of airgun pulses in Baffin Bay 2012. Aarhus University, DCE – Danish Centre for Environment and Energy, 150 pp. Scientific Report from DCE – Danish Centre for Environment and Energy No. 109 http://dce2.au.dk/pub/SR109.pdf

Imaqarniliap kalaallisuunngortinnera

Baffinbugtenimi uuliamik ujaasineq kalaallinit 2006-imi ammarneqarpoq, taamanikkumiillu sumiiffimmi uuliaqarnersoq gasseqarnersorlu qulaajaaffiginiarlugu immap naqqanik sajuppillatitsisarluni misissuisoqalerpoq. Kalaallit Nunaata avannaani Baffinbugtenimi umiarsuarmik immap naqqanik sajuppillatsitsiartortarluni sisamariarluni angalanissaq aqqaneq-marloriarlunilu misiliilluni qillerisoqarnissaa 2012-imi aasakkut pilersaarutaasimavoq. Kalaallit Nunaata imartaani immap naqqanik sajuppillatsitsisarluni misissuinissat akuerineqannginneranni avatangiisinut sunniutaasinnaasunik nalilersuineq (VVM-imik naliliinermik taaneqartartoq) pillugu nassuiaasiortoqartassasoq piumasaqaataavoq, tassami qamutillit nipimik aallartitsisartut atorneqartut nipitoorujussuummata. Tassani immami avatangiisinut nipiliornissatut naatsorsuutigineqartut pillugit ingerlatseqatigiiffimmit qarasaasiaq atorlugu qanoq issinnaaneranik takussutissiornissaq piumasaqaataavoq aamma ingerlatseqatigiiffiit Baffinbugtenimiittut tamarmik VVM-imik naliliinerminni sulianit tamanit nipiliornerit ataatsimut katillugit piffissaq kingusinnerusumut allaat sunniutigisinnaasaanik qarasaasiatigoortumik missingiussaminnik takussutissiortussaatitaapput . Tamanna suliniutit qinnuteqaatigineqartut akuersissutitassaannik tunniussinnginnermi immami uumasunut sunniutaasinnaasunik nalilersuisoqarniassammat taamatut piumasaqaateqartoqarpoq. Missingersuiniarluni periutsini eqqoqqissaartumik pinissaq pingaaruteqartorujussuuvoq, tassami tamakku sajuppillatsitsisarluni misissuinernit nipit assigiinngitsunik ungasissulinninngaanniit ungasissusillit nipitussusiannik missingiussiniarnernut atorneqartarmata.  Taamatulli periuseqarnerni nipip qamutilimmit aallartinneqarnermini imarmi siammartarneranik pissutsit ilisimaneqanngitsut ilagaat. Suliniut manna umiarsuarnik sisamariarluni nipi atorlugu immap naqqanik sajuppillatsitsisarluni misissuiartornissanit sisamaasussatut pilersaarutigineqartunit nipit siammartarnerisa uppernarsarneqarnissaat tunngavigalugu nipimik suliniutitut angisuutut pilersinneqarpoq. Aammattaaq nipi atorlugu uuttortaanerit EIA-ni periutsit atorneqartut eqqortuunersut misissorniarlugit atorneqartarput. Nipinik uuttortaanerit, immap tarajoqassusia, kiassusia itissusialu pillugit paasissutissanik katersukkat eqqortumik pinissaq tamanna suli eqqornerusunngortinniarlugu nipimik siammartiterissummi Woods Hole Oceanographic Institutionimi (WHOI) ineriartortinneqarsimasumi aamma atorneqartussaapput.

Baffinibugtenimi nipimik uuttortaassutit paasissutissanik katersissutit 21-t immami uuttortaaveqarfinni immikkoortuni arfineq-marluusuni itissutsinilu pingasuni inissinneqarsimasuni siaruaanikkut misissuisoqarpoq. Uuttortaavinni tamani aamma itissutsini assigiinngitsuni kissamik aamma immap tarajoqassusianik paasissutissanik katersissutit agguataarneqarsimapput aamma paasissutissanik katersuivinnik tamakkuninngalu qaqitseriarluni periutsimi avatangiisit pillugit paasissutissanik katersilluni CTD-nik uuttortaasoqarpoq. Tamatuma saniatigut nipimik aallartitsissut qamutilik ilisarnaaserniarlugu nipimik qamutillip qanigisaani nipinik immiussissutit atorlugit immiussisoqarpoq. Misissuinermit tassannga paasissutissat Shell nipi atorlugu sajuppillatsitsisarluni misissuilinnginnerani, sajuppillatsitsisarnerata nalaani kingornalu paasissutissanik ilaneqarput. Paasissutissat tamakku uuttortaavinnit paasissutissanik katersaneersuullutillu aamma CTD-mik paasissutissaammata Baffinbugtenimi sumiiffinni assigiinngitsuneersuupput. Tamatuma kingorna paasissutissat assigiinngitsut marlunnut immikkoortitat taakku WHOI-mit periusissiami nutaaliaaqisumi atorneqarput.

Suliniut iluatsippoq aamma paasissutissanik katersuiviit katillugit 21-iusut ilaat 19-it 2012-imi nipi atorlugu immap naqqanik sajuppillatsitsisarluni misissuisoqareermat qaqeqqinneqarsinnaasimapput. CTD-mik uuttortaanerit piffissap misissuiffiusup nalaani marloriarluni uuttortaavinni tamani uuttortaasoqartarpoq. Baffinbugtenimi Qimusseriarsuarmilu nipi atorlugu immap naqqanik sajuppillatsitsisarluni misissuinerit iluaqutaanerpaat tassaanerupput tunua´tungaani nipiliornerit sisamariarluni umiarsuarmik nipi atorlugu sajuppillatsitsisarluni misissuiartortarnerni aallaqqaammut nipiusartut assigaat. Minutsimiit minutsimut nipi (tuluttut SEL-imik naalisagaq) nipimut tunuliaqutaasumut umiarsuit atorlugit nipimik sajuppillatsitsisarluni misissuiartortoqanngineranit issariarnermut 120 dB re 1 µPa2 s mut sanilliullugu nipi 70 dB-mut nipittortarpoq, nalinginnaasumik nipi tunuliaqutaasoq siusinnerusukkut 20 dB-nik nipitunerugaluarpoq. Ullup unnuallu ataatsip ingerlanerani nipi nipittoriartuuaartoq (cSEL) issariarnermut 153 dB re 1 µPa2 s -niit issariarnermut 189 dB re 1 µPa2 s - nut nipittorpoq.

Umiarsuarmik nipi atorlugu immap naqqanik sajuppillatsitsisarluni misissuiartornerni nipi tunuliaqutaasoq nipittoriartuinnartartoq aamma ersarippoq, tassami nipimik qamutilimmit nipi aallartitaq nipip tulliuttup aallartinneqannginnerani nipaarunneq ajormat tunuliaqutitulluunniit nipinngortarmat. Sumiiffimmi ataatsimi nipi atorlugu arlalinnik sajuppillatsitsisaraanni nipimik qamutilimmit nipit arlallit assigiinngitsumik sakkortussuseqartut tusaaneqarsinnaasarput. Nipip tunuliaqutaasup nalinginnaasumik nipittoriartortarnera pissutigalugu nipimik qamutilimmit nipip nipit allat 1 aamma 10 kHz-it akornanniittut tusarsaajunnaarsissinnaavai, pingaarnerpaamik nipit sumiiffimmi uumassuseqartunut pingaaruteqarsinnaasut, ingammik nipimik qamutillup eqqaaniittut.

Nipimik qamutillip aappaanik 0,5, 1, 2, 4 aamma 8 sømilinit ungasitsigisumiit nipiliortitsisoqarpoq. Nipimik qamutilimmit nipit immiunneqartut nipimit tunuliaqutaasumit nipitunerujussuupput immaqalu 50 kHz tikillugu nipitussuseqarsinnaasarlutik. Angusap tamatuma nipimik qamutillup immami uumasunut miluumasunut sunniutigisinnaasaasa, ingammik arfernut kigutilinnut, kingunerisinnaasaanik naatsorsuinermi ilanngussisoqartariaqarnera takutippaa.

Nipip qatituup nipillu aqqutaata Issittup imartaata immap qaavata killinnguaniittumi siammarsimanera naatsorsuutigisamit siammarluarsinnaaneruvoq. Taamaattumik nipit nipitunerpaat uuttortaatinit immap qaavanut qaninnerusuniittunit uuttortarneqarput. Itissuseq tamanna uumasut imarmiut miluumasut anersaartorfigisarpaat uumasoqatiminnillu ingiaqateqarfigisarlugu. Nipit nipitunerpaaffii aamma uuttortaatinit immap qaavaniit atsissumiittunit immiunneqarput, tamakku tassaapput nipinik assigiinnik taaneqartartut, tamatumani nipit imminnut qaleriittarput nipimillu nipitunermik pilersitsisarlutik. Sunniutip tamatuma VVM-imik naliliinermi uumasunut imarmiunut miluumasunut tunngatillugu kingunissanik naatsorsuusiornerni sunniutilinilu eqqaamaneqartariaqarpoq.

WHOI-mi nipip siammartarneranik misissuinerup, suliniummit matuminnga paasissutissanit katersorneqartunit pitsaanerulersinneqartup, paasinarsisippaa Baffinbugtip imartaani nipit siammartarnerat ima-iliallaannaq paasisassaanngitsoq. Periutsip takutippaa immap naqqata imavissuarmut itiseriarnera sinerlugu avannamut-kujammut nipi qatitooq ingerlaartartoq. Nipip ingerlaarfia tamanna uuliasiorfiutileqatigiiffiit nipi atorlugu immap naqqanik sajuppillatsitsisarlutik paasissutissaataannit katersorneqartunit aamma uppernarsarneqarpoq. Sinerissap qanittuani itissutsini assigiinngitsuni, aattunik iluliaqarfiusuni aamma nunamit apummik aattumik imilimmi nipit siammartarneri ima-iliallaannaq paasisassaanngikkaluartut, tamaattoq Baffinbugtenimi immamit ammaannartumit tamatuma nipiliorfiunnginnerunera paasineqarpoq. Nipip immami siaruartarneranik qarasaasiaq atorlugu periusissiaq piviusorsiornerpaajutinniaraanni misissuinermit matuminnga paasissutissat katersorneqartut immami avatangiisinut tunngassuteqartut assorujussuaq sunniuteqarput, taamatut aamma immap ilaata tarajukinneruffiinut tarajoqarneruffiinullu kiisalu immap naqqata sannaanut tunngassutillit periusissiamut ilanngutissallugit pingaaruteqarpoq, paasissutissallu tamakku sapinngisamik eqqornerpaajunissaat pingaaruteqarpoq.Tamatuma sumiiffimmi aalajangersimasumi VVM-imik nalilersuisoqannginnerani immap kissassusianut/nillissusianut tarajoqassusianut qanoq issusianullu aamma immap naqqata qanoq issusianik tamatumalu qaleriissiternerata sannaanik ilisimasanik aamma immap sikuata siammarsimaneranik mallillu portussusiinik (sea state) paasissutissanik katersisariaqarneq tamanullu nalunaarutiginninnissap  pisariaqartinneqarnera erseqqippoq.

Uuliasioqatigiiffiit VVM-imik nalilersuineranni nipitussutsit Jasco-mit (suliffeqarfik qarasaasiakkut periusissiamik suliaqartoq) qarasaasiakkut missingiunneqartut iluinniittutut nipit uuttortarneqartut inissipput. Taamaattumik misissuinermit tassannga angusat VVM-mik naliliinermi siumoortumik missingiussiniartarnerni atorneqarsinnaarpasipput. Aammattaaq misissuinerit takutippaat, paasissutissanik pitsavissuunngikkaluartunik, nipit immap naqqanik sajuppillatsitsisarluni misissuinernit arlalinneersut ataatsikkoortut nipittoriartortullu uumasunut imarmiunut miluumasunut sivisuumik sunniutaasinnaasunik nalilersuutitut naammattumik nipitussuseqartut.