Boertmann, D. & Mosbech, A. (eds.) 2011. Eastern Baffin Bay - A strategic environmental impact assessment of hydrocarbon activities. Aarhus University, DCE – Danish Centre for Environment and Energy, 270 pp. - Scientific Report from DCE – Danish Centre for Environment and Energy no. 9. http://www2.dmu.dk/Pub/SR9.pdf
Nalunaarusiaq una Kalaallit Nunaata avannaani kitaani, Baffin Bugtip Kalaallit Nunaannut atasortaani uuliasiornikkut uuliamillu qalluinikkut avatangiisinut siunniutaasinnaasunik siumut naliliineruvoq. Erseqqinnerusumik oqaatigalugu kalaallit imartaanni 71° aamma 78° N (Figur 1) akornanniittumi. Tamanna Baffin Bugtimi nalilersuiffimmik (Baffin Bay ”assessment area”) taagorneqarpoq. Baffin Bugtip ilaa 2010-mi uuliasiorniarluni qinnuteqarfissatut ammarneqarpoq akuersissutillu arfineq marluk 2010-mi decemberimi tunniunneqarnikuupput.
DMU 2009-mi utaqqiisaagallartumik siumut sammisillugu tamaani uuliasiornerup avatangiisinut sunniutigisinnaasaanik nalilersuinermik saqqummiussivoq (Boertmann et al. 2009). Nalunaarusiarlu una tassaavoq utaqqiisaagallartup nutarternera, nutarterinermullu pissutaavoq massakkut tunuliaqutaasumik misissuinerit, Aatsitassaanut Pisortaqarfiup 2008-mi aallartissimasaasa, inernerisa pissarsiarineqarsinnaalersimanerat.
Nalunaarusiaq una Aarhus Universitetimi Nationalt Center for Miljø og Energi-mit (DCE ) Pinngortitaleriffimmillu (GN) Aatsitassaanut Pisortaqarfik suleqatigalugu suliarineqarpoq.
Imartaq nalunaarusiami uani sammineqartoq 2010-mi neqerooruteqarfimmit anneruvoq (tak. Figur 1). Uuliaarluertoqarneratigut uuliakoorneq neqerooruteqarfiup avaterujussuanut siaruaassinnaanera tamatumunnga pissutaavoq.
Imartaq pineqartoq issittorsuarmiippoq taamaattumillu tamatuma uumasoqarnermut takussutissartaanik ilisarnaataasunik naapitsivissaalluni: Uumasui assigiinngisitaat amerlasoorsuunngillat, nerisareqatigiinnerit naatsuinnaapput, tamannalu annertoorujussuarmik uumasuaraaqqanit katersuusimaffiuvoq. Uumasulli assigiinngitsut amerlasoorsuunnginnerat illuatungilerneqarpoq uumasut tamaaniittut ilaasa amerlasoorujussuunerannik, uumasullu tmakkua ilaat tassaapput nerisareqatigiinnermi pingaaruteqarluinnartut. Tamatuma kinguneraa uumasunut nerisareqatigiinnermi qaffasinnerusumiittunut nerisareqatigiinnermi appasinnerusumiittut qaqugukkut sumilu takkusimaartarnerat apeqqutaalluinnartarmat.
Imartaq nalilersuiffigineqartoq uumassusillit/uumasoqatigiinnerullu tungaatigut pingaarutilerujussuuvoq. Upernaakkut sumiiffiit ilaanni tappiorarnartuliorneq annertoorujussuusarpoq, immap naqqani uumasoqatigippassuaqarpoq aammalu tamakkua timmissanut miluumasunullu imarmiunut pingaaruteqarluinnartuupput. Timmissanut tamakkununnga ilaapput (kalaallinut nunanullu allanut) pingaarutillit navianartorsiortut allattorsimaffianniittut, soorlu appat siggukitsut, mitit, taateraat, imeqqutaallat qilanngallu. Miluumasut imarmiut ilagaat (kalaallinut nunanullu allanut) pingaarutillit, soorlu nannut, aarrit, qilalukkat qernertat qaqortallu arfiviillu.
Uumasoqarfik pingaarutilerujussuaq tassaavoq Aakkarnersuaq, Qaanaap Ellesmere Islandillu akornanniittoq. Tamanna ukiuugaluartumiluunniit ammajuartuuvoq upernaakkullu eqqaminiittunut sikuusunut naleqqiullugu annertoorujussuarmik uumasuaqqanik pinngorarfiunerulluni. Taamaannera pissutaalluni miluumasorpassuarnik imarmiunik timmissanillu katersuuffissuuvoq, ilaatigullumi inuit tamatuma eqqaanut nunassivissinnaasimanerannut tamannarpiaq pissutaavoq. Assersuutigalugu aakkarnersuarmut tamaanga kalaallit sineriaanni nunarsuarmi appaliarsuit 80?%-ii sinnerlugit, aappariit 30 millionit sinnerlugit amerlassuseqarunartut, piaqqiortuupput. Timmissat miluumasullu imarmiut pingaarutillit tamakkua oqaatigineqartutut amerlaqalutik pingaartumik aakkarnersuarmiittarput.
Qalerallit kinguppaallu nalilersuiffigineqartup kujasinnerusortaani aningaasarsiutaapput aammalu tamaani sinerissami najugalinnut piniarneq aalisarnerlu inuuniutaapput pingaarutilerujussuit.
Uuliasiorfimmi ingerlataasartut tamarmiusut annertunerusumik avatangiisinut misilittakkat tunngavigalugit sunniuteqarnerusartut sapinngisamik salliutillugit nalilersorneqarput. Kalaallit Nunaannili uuliamik qalluinikkut misilittagaqanngimmat ingerlatamut taamaattumut tunngatillugu naliliinerit piviusunik tunngavilernagit allanili assingusunik atugaqarfiusuni misilittakkat sapinngisamik tunngaviginiarneqarput. Pingaartumik Alaskami Prince William Sound-imi 1989-imi uuliaarluerneq pillugu naqitarpassuit, aammalu norskit Barentshavet-mi (2003) uuliasiornermut tunngatillugu avatangiisinik nalilersuinerat, aamma Arktisk Rådip (Skjoldal et al. 2007) ”Arctic Oil and Gas Assessment”, internetimi (Link) ilaannakortumik pissarsiarineqarsinnaasoq, pissarsiorfigineqarput. Mexicanske Golf-imi 2010-mi aprilimi uuliamik aninasoorujussuarnerup avatangiisinut sunniutai suli nalilersorneqarnatillu nalunaarusiorneqanngillat taamaattumillu ikittuinnarnik uuliaarluerneq taanna uani nalunaarusiami taaneqarsimavoq.
Nalilersuinerni klimami pissutsit atuuttut toqqammavigineqarput. Kisiannili ukiuni qulikkuutaani aggersuni klimap allanngornerisa avatangiisinut sunniuteqalerumaarnerat ilimagineqarpoq. Pingaartumillu sikuusarnerata allannguuteqarnissaa ilimagineqarpoq. Tamanna inuuniarnikkut allanngornernik sunniuteqarumaarpoq aammalu artit ilaasa ikilinerannik najortagaasalu allanngornerannik artinullu allanut iluarusunnarnerusunik kinguneqarumaarpoq artillu nutaat takkusorlutillu tamaaniilerumaarput. Naliliinerni biologitut ilisimasat pigineqartut toqqammagivineqarput, naak arlalissuarnut tunngatillugu amigaateqartaraluartut. Misissuinerit arlalissuit 2008-mi ilisimasat toqqammaviusinnaasut pitsanngorsarniarlugit aallartinneqarput , nalunaarummilu uani inassutigineqarpoq suli amerlanerusunik misissuineqartariaqartoq ilisimasat toqqammaviusinnaasut suli pitsaaneruleqqullugit.
Ujarlernikkut ingerlatat utaqqiisaannaagallarput, amerlanertigut tamakkua ukiualuit ingerlasarput akuersissuteqarfimmilu tunniunneqartumi siamasissumik ingerlanneqartarlutik. Aammalu sikuersimanerata nalaani taamaallaat tamakkua ingerlanneqartarput, imaappoq aasaanerani ukiakkullu. Sajuppillatitsisarluni misissuinerit aamma ”site surveys” ukiuni kingullerni ilaanni novemberiulereeraluartoq ingerlanneqartarput. Misiliilluni qillerinerit septemberip naanerani sikunialinnginnerani unitsinneqarsimasussaapput, uuliaqarfik aniasuulissagaluarpat allamik periarfissaqassanngippat atugassamik sillimmataasumik qillerinissaq periarfissinniarlugu.
Ujarlerneq uuliaqarneranik, imaluunniit gassimik malussarfiunngippat ingerlatat unitsillugit atortut tamaasa peernissaat imminut akilersinnaavoq. Uuliamilli piffissap ”appraisal”-periode-p kingornagut iluaqutigineqarsinnaasumik nassaartoqarpat taava ingerlatat uuliasiorfiliorninngussapput nassaap sumut killeqarnera paasiniarlugu qillerinernik uuliamillu nassaamik piiaanissamut artulersorninngussaaq (ataaniittoq takuuk).
Ujarlernikkut ingerlatat sunniutiginerusartagaat tassa nipiliorluni ingerlatat (assersuutigalugu sajuppillatitsisarnerit, qilleriveqarfimmiit pisorpaluk aammalu helikoptererpalunneq) akornusersuinerat. Ilimagineqarpoq akornutit tamakkua annertoorsuussanngitsut aammalu/imaluunniit qanittuinnarmut sunniiumaartut, tassami sunniutit annertunerusut iliuuseqarnertigut pinngitsoorneqarsinnaammata, assersuutigalugu imartani piffissaniluunniit sunniuteqarfigiuminarnerni ingerlatsinnginnikkut. Kisiannili sajuppillatitsisarluni immikkut ittumik 3D-seismiske-mik misissuinerit sumiiffinni aalajangersuni ingerlanneqartartut annertuunik, qaangiukkumaartunilli, sunniuteqarsinnaapput.
Ukiuunera nipiliortunut misikkarinnerujussuuvoq, taamaalinerani ilaatigut qilalukkat qaqortat qernertallu, arfiviit, aarrit ussuillut takkusimaartarmata, ujarlernerilli ukiuunerani tamakkua takkusimaarnerisa nalaanni ingerlanneqartarnissaat ilimagineqanngilaq. Qilalukkalli qernertat aasaanerani pingaarutilimmik tamaani najortagaqarput, Qimussersiarsuarmi, aammalumi qilalukkat qaqortat qernertallu Qimusseriarsuaq, Upernaviup Uummannallu kommunii ukiakkut suli uuliasiornikkut ingerlatat uninngitsut ingerlaartarfigaat.
Sajuppillatitsisarluni annertuumik misissuinerit qalerallit qimagukkallartissinnaagunarpaat, misissuinerillu tamakkua aalisarfinni pingaartuni ingerlanneqarsimappata tamanna aalisarnermut akornutaasinnaavoq. Aalisakkanilli allanik misissuinerit takutippaat sunniut taamaattoq qaangiuteqqittartoq. Aalisakkat suffisarfii sajuppillatitsisarluni misissuinikkut akornuersuinermit sunneruminarnerpaatut isigineqartarput, qalerallilli nalilersuiffigineqartumi suffineq ajorput, taamaattumik tamanna taakkua suffisarnerannut ajornartorsitaanavianngilaq.
Sajuppillatitsisarluni misissuinerit kinguppaqarfinnut kinguppaallu tamaani immikkuutaartuunerannut sunniuteqassangatinneqanngilaq.
Miluumasut imarmiut neriniarfimminnit ingerlaartarfimminniillu pingaarutilinnit sajuppillatitsisarluni misissuinernit qimagutitinneqarnissaat aarleqqutigineqarsinnaavoq. Naatsorsuutigineqarporli akornusiineq taamaattoq qaangiuteqqikkumaartoq (sapaatip akunnialui qaammataaluilluunniit ingerlaneranni) ingerlataq uneriarpat.
Paasineqarporli qamutiliusat silaannarmik ingerlasut sajuppillatitsisarluni misissuinermi atorneqartartut naqitsineq pilersitaat aalisakkat suaannik tukerlaanillu toqutsisinnaasut ungasinnerpaamik 5 m ungasitsigisoq angullugu. Norgemi aarleqqutigineqarpoq annertoorsuarmik sajuppillatitsisarluni misissuinerit aalisagaqarfissuarni ingerlanneqartut aalisagaaqqanik ima amerlatigisunik toqutsisinnaasut aalisakkanut inersimasunut akuliussorneq sunnernerlussinnaallugu. Taamatorsuaq aalisagaaqqanik eqimmaffissuarnik kalaallit imartaanni peqanngilaq, amerlanerpaamillu eqiterunnerit upernaakkut pisarput suli sajuppillatitsisarluni misissuinerit aallartinngitsut. Taamaattumik naliliineqarpoq sajuppillatitsisarluni misissuinerit aalisagaaqqanut tukerlaanut suannullu sunniutaat aalisagaqatigiinnut malunnaatilimmik sunniuteqarnissaat aarleqqutigisariaqanngitsoq.
Misissuilluni qillerinerit aamma ingerlatanut nipiliortunut ilaapput. Maskinat sarpiillu, qilleriveqarfimmik puttasumik nikinnaveersaartitsisut (sumiiffinnimi tamani imaq itivallaartoq qillerivinnik immap naqqanut tunngasunik atuisinnaatitsinngimmat) tamakkua tamarmik sakkortuumik nipiliortuupput. Nipip tamatuma miluumassut imarmiut tatamisissinnaavai, arferillu tamatumunnga misikkarissorujussuusut oqaatigineqartarpoq. Qilalukkat qernertat, qaqortat, arfiviit aarrillu najugannaaminnit pingaarutilinniit nujutsinneqarnissaat aarleqqutigineqarsinnaavoq. Qilalukkanulli qaqortanut, arfivinnut aavernullu tunngatillugu aarlerinartoq annikitsuinnaavoq, tassami misissuilluni qillerinerup nalaa sivikitsumik ukiarluarneranilu aatsaat pisarmat. Aammalu arleqqutigineqarsinnaavoq aasaanerani tikaagulliusaanik, tikaagullinnik qipoqqarnillu nujutitsigallarsinnaaneq. Tamatumuuna piniarnissamut periarfissat sunnerneqarsinnaassapput ingerlatat piniarfiusartuni ingerlanneqarsimappata.
Ujarlerluni qillerinerup nalaani avatangiisinik sunniinissamut aarlerinarnerpaaq tassaavoq pikialasoorluni ajutoorneq (”blow-out”)-imik taaneqartartoq annertoorujussuarmik uuliamik aniasoornermik kinguneqartartoq. Uuliaarluernerup kingunerisinnaasai ataani eqqartorneqarput.
Misiliilluni qillerinermi maralluk atorneqartarpoq qillerummut perrassaataallunilu qillikkami naqitsinermut aqutsissutaasarlunilu qillernerlukunik qilleriveqarfimmut qalluutaasartoq boremudder. Taanna imermik akoqarpoq ilaannilu immamut avatangiisimut aniatiinnarneqartarluni, taamaattulli uuliamik akullit, avatangiisinut ajoqutaasut ullumikkut nunamukaassorneqartarput tassani peqqissaartumik suliarineqassallutik imaluunniit toqqortorneqassallutik.
Kalaallit Nunaanni maralluk taamaattoq imermik akulik taamaallaat atorneqartussaavoq. Qeqertarsuup avataani 2010-mi pingasunik qillerinermi maralluk qillerinermi atortoq 6000 tonnes qillernerlukullu 2261 m3 immamut aniatinneqarput. Kemikaliat akuliunneqartarajuttut ilaat imermik akoqarput, taamaakkaluartorli OSPAR’ip systemiani ”aappaluttumik” nalunaaqutsigaapput, pingaartumik pissutigalugu arriitsuinnarmik tamakkua arrotikkiartorneqartarmata. Norskit imartaanni tamakkua atorunnaarluinnarsimapput, taamaalillunilu kemikaliat avatangiisinut ajoqutaannginnerusut ”qorsuit” ”sungaartullu” atorneqarlutik. Ilanngulluguli oqaatigisariaqarpoq Norgemi maralluk qillerinermi atorneqartoq uuliamik akulik aamma atorneqarmat, kisiannili piumasaqaataalluni taanna nunaliaallugu toqqorneqassasoq/suliarineqassasoq taammalu immami avatangiisinut aniatinneqassanngitsoq.
Kalaallit Nunaanni kemikaliat akuliunneqartartut ”aappaluttut” atorunnaarnissaat anguniarneqarpoq. Qillerinikkulli pissutsit ajornartorsiutitallit pissutaallutik maannamut (2010-mi 2011-milu) akuerineqarsimavoq kemikalia akuliunneqartartoq ”Aappaluttoq” ataaseq atorneqarsinnaasoq. Kisiannili kemikaliat akuliunneqartartut ”qorsuit” ”sungaartullu” siunissami atorneqaannassanersut nalilersorneqartariaqaraluarpoq issittumi atorlugit toqunartoqarsinnaanerat arrortikkuminassusiallu paasiniarlugu.
Maralluup qillerinermi atorneqartup qillernerlukullu aniatinneqarneratigut tamatuma qanittuani uumasut immap naqqani uumasuusut sunnerneqarsinnaanerat aarlerinarsinnaavoq aniatitsivimmiit qillernerlukunik aniatitsineq immamik isortunngortitsisarmat.
Nalilersuiffimmi maralluup qillerinermi atorneqartup qillernerlukullu aniatinneqarnerisa sunniutaat nalilersoruminaappoq, tassami uumasunut natermiunut tunngatillugu ilisimasat pigineqartut pissarsiarineqarsinnaasullu annertunngeqimmata. Ilimagineqarporli maralluk avatangiisinut ajoqutaannginnerusoq atorneqarpat taava misissuilluni qillerivimmit ataasiinnarmit aniatitat sunniutaat annikitsuararsuujumaartut. Sunniutaasinnaasut pinngitsoorneqarsinnaapput maralluk qillernermi atorneqartoq qillernerlukullu maangaannaq aniatinnagit nunamukaassorneqartuuppata imaluunniit qillerinerup inernerani qillikkamut ikiorarneqaqqittartuuppata. Tamannali aamma avatangiisinut sunniuteqartussaammat taava aniatitsiinnarnissamit qanoq pitsaanerutiginersoq sanilliussuuttariaqassaaq.
Aammalumi misiliutaasumik qillerinerit nukissamik atuiffiusorujussuusarput, tamatumalu naatitsiviit gassiinik annertoorujussuarmik aniatitsineq kingunerisarpaa. Qeqertarsuup avataani 2010-mi qillerinerit pingasut kalaallit aniatitsinerata tamarmiusup 15?% -ianik annertusisitsipput.
Ujarlerluni ingerlatanut sanilliullugu uuliasiorfimmik ineriartortitsineq uuliamillu qalluineq sivisoorujussuarmik ingerlasarpoq (ukiuni qulikkuutaani arlalissuarni), tassanilu ingerlatat arlallit annertuumik ajortumillu avatangiisinik sunniisinnaasuupput. Sunniinerit tamakkua peqqissaartumik eqqarsaatigilluakkamillu pilersaarusiornikkut pinngitsoorniarneqarsinnaapput, soorlu periaatsinik ”Health, Safety and Environment” (HSE) akuerineqartunik, ”Best Available Technique” (BAT) aamma ”Best Environmental Practice” (BEP) atuinikkut. Aniatitalli katersuunnerisa sivisuumillu sunniisimanerisa (assersuutigalugu erngup tunisassiornermi atorneqartup) siornani taaneqartut atorneqaraluartullunniit kingunerisartagaannut tunngatillugu ilisimasat amigaatigineqarput.
Imeq tunisassiornermi atorneqartoq (uuliamut ilanngullugu milluarlugu qallorneqartoq) immami avatangiisinut aniatitsinikkut aarlerinartorsiortitsisut pingaarnersaraat. Uuliasiorfik ullormut 30.000 m3 angullugit aniatitsisinnaasarpoq, norskillu immap naqqani tunngavianni ukiumut aniatinneqartarpoq 174 millioner m3. Ukiuni kingullerni erngup tunisassiornermi atorneqartup aniatinneqarnera isumakuluutaajartulersimavoq, naak imeq taanna salinneqarsimagaluartoq aammalu nunarpassuit avatangiisinut piumasaqaataat malillugit ingerlanneqaraluartoq. Aammalumi immami sikulimmi tunisassiornermi erngup atukkap aniatinnera immikkut ajornartorsiutitaqarpoq immap qaffasissumiittup kaajalukaarluni akuliussuunnera annikinnerusarmat. Tunisassiornermi imermut atorneqartumut tunngatillugu ajornartorsiut pinngitsoorneqarsinnaavoq imeq qallugaq utertillugu uuliaqarfimmut immiussuuteqqikkaanni, soorlu taamaaliornissaq norskit Barentshavemi uuliasiornermut atatillugu piumasarigaat.
Aniatitsinerujussuusinnaasoq alla tassa qillerinermi maralluup qillernerlukullu aniatinnerat, tassami annertuumik qillerisarneq uuliasiorfimmik tunisassiornermilu ineriartortitsinermi ingerlanneqartarmat. Ujarlerluni ataasiinnarmik qillerinikkut avatangiisinut sunniutaasartut qulaani eqqartorneqarput. Uuliasiorfimmik ineriatortitsinermi tunisassiornermilu aniatitat annertunerungaatsiaqaat taamaattumillu immap naqqanik annertunerusumik sunniisinnaanerat aarlerinarnerulluni. Aammalumi aarleqqutigineqarsinnaavoq aalisakkat sunnerneqarsimasumiittut mamaat uuliasunnimik sunnerneqarsinnaavoq (”tainting”) uuliaminernit qillernerlukuniittunit. Maralluup qillerinermi atorneqartup qillernerlukullu avatangiisinik sunniineri pitsaanerpaamik pinngitsoorniarneqarsinnaapput taakkua marluk nunaliaallugit katersorneqarpata imaluunniit utertillugit qillersimasamut immiuteqqinneqarpata. Kisiannili maralluk qillerinermi atorneqartartoq imermik akulik avatangiisinut ulorianannginnerusunik akulik avatangiisit eqqarsaatigalugit akuersorneqarsinnaavoq.
Ineriartortitsinermi qalluinermilu nukik atorneqartartoq annertoorujussuuvoq, aamma uuliaqarfiusinnaassup annertoorujussuup Baffin Bugtimi nalilersuiffigineqartumi pilersinneqarnera annikigisassaanngitsumik Kalaallit Nunaata naatitsiviup gassiinik aniatitsineranik tamarmiusumik annertusisitsisussaavoq. Assersuutigalugu norskit uuliasiorfii Kalaallit Nunaata aniatitaata CO2 –p tamarmiusup marloriaata sinnerlugu aniatitsipput.
Atortut sumut inissinneqarnerat taakunanngalu akornusersuinerit miluumasut imarmiut sunnersinnaavaat, neriniarfiinit pingaaruteqarluinnartuniit uteqqittussaajunnaarlugit nujutsillugit imaluunnit ingerlaartarfii allanngortillugit. Baffin Bugt-imi tunngatillugu pingaartumik qilalukkat qernertat, qaqortat arfiviit aarrillu eqqarsaatigineqarput. Tamatumalu aamma uumasut takkua piniarneqartartut piniarniarnerat ajornarnerulersissinnaavaa.
Tassunga atatillugu oqaatigisariaqarpoq sajuppillatitsisarluni misissuinerit uuliasiorfiup atuunnera tamaat ingerlanneqartarmata, tamatumalu sunniutai qulaani eqqartorneqartut uuliamik qalluinermi aamma atuuttarput taammalu taamaattuarnermikkut sunniuteqarnerlussinnaallutik.
Atortut nunamut inissinneqarneratigut nunami sunniutissaat nalilersorneqarlutillu sapinngisamik annikitsuutinniartariaqarput, taasami tamakkua nunap taamaattup takornarianit ornigineqarneranik annikillisitsisarmat.
Annertuumik helikopterimik angallannertaaq timmissanik miluumasunillu imarmiunik najortagaanniit pingaarutilinniit nujutitsisinnaavoq. Tamanna pinngitsoorniarneqarsinnaavoq aalajangersunik timmisartut timmiffilernerisigut aalajangersumillu portussusilimmik timmeqqusaanerisigut.
Ineriartortitsiviusuni qalluiffiusunilu atortut immap naqqaniittut (puilasut ruujorillu) aammalu qilleriveqarfiit aalajangersumik ilusillit aalisarnermut periarfissanik killiliijumaarput. Nalinginnaasumik sillimaniarnikkut killeqarfik/palleqqusaanngiffik atortunit taamaattunit 500 m ungasissusilimmiittarpoq.
Uulia qallugaq umiarsuit atorlugit aallarussorneqartussaavoq, taakkualu imaq ballasterisartik uuliamik usilersortinnatik maqillugu peeqqaartartussaavaat. Taamaaliornikkut uumasunik tamaanimiuunngikkaluartunik kalaallit imartaanni takornartaasunik tikiussuisinnaaneq (imaappoq uumasut tamaaneereersut qerlerlugit amerliartortut) aarleqqutigineqarsinnaavoq. Aarlerinartoq tamanna minnerulersinneqarsinnaavoq erngup ballastiusimasup nunarpassuit imarsiornermut tunngatillugu kattuffianni IMO-mi piumasarineqartut malillugit suliarineqarneratigut.
Ajornartorsiut tamanna Issittumi imatorsuaq ajornartorsiutaasimanngilaq, kisiannili klimap kissakkiartornerata kinguneranik annertunerulernissaa ilimagineqarpoq.
Erseqqissartariaqarpoq ineriartortitsillunilu uuliasiulernissap kingunerisinnaasaanik siumut naliliiniarneq assut ajornakusoortuummat, tassami sumi inissisimanissaat, qanoq annertutiginissaat, qanoq sivisutigisumik ingerlanissaat ingerlatallu suunissaat aammalumi teknikikkut aaqqiissutit suut atorneqarnissaat ilisimaneqanngimmat.
Uuliasiornermut atatillugu avatangiisinut ajornerpaamik sunniutaasinnaasut tassa annertoorsuarmik uuliaarluernerit. Tamakkua pisarput supisuusamik aniasoorujussuarnertigut (”blow-outs”) qilleriviup ammarngata nakkutigineqarsinnaajunnaarneratigut imaluunniit uuliap toqqortorneqartup ingerlanneqartulluunniit ajutoorutaaneratigut, assersuutigalugu umiarsuup uuliamik assaartuutip ajunaarneratigut.
Uuliamik aniasoorujussuarnerit ullumikkut qaqutigoortorujussuanngorput, tassa teknikki isumannaallisaanerillu pitsanngorsarneqartuarmata. Aarleriunnaartariaqanngilarli, pingaartumik ”frontier”-områdinik taaneqartartuni, kalaallit imartaattut ittuni iluliarsualinni, taamaattunimi ajutoornissaq ajunaarnissarlu aarlerinarnerusarmat. AMAP (Skjoldal et al. 2007) naliliivoq Issittumi uuliaarluernissaq uuliap assartorneqarneranut atatillugu aarlerinarnerpaasartoq.
DMI Baffin Bugtimi uuliaarluernerup tissukarfissaa assersuusiorlugu modeliliorsimavoq uuliaarluerfinnut sisamanut tunngatillugu. Tamatuma takutippaa avasissorsuarmi uuliaarluerneq sinerissamut anngutikulanngitsoq anngutinngivissinnaasorluunniit, ilaanneeriarlunili sineriak kilometerinik 100-ikkuutaanik arlalinnik uuliakoorfiusumiit ungasissusilik sunnerneqarsinnaasartoq.
Sinerissap qanittuani uuliaarluerneq imaannarmi uuliaarluernermi aseruinerpaasartutut isigineqartarpoq. Immamili Baffin Bugtenimisut ittumi taamatut ataatsimut isiginninneq allaasariaqarpoq. Tamatumunnga pissutaavoq sikoqarnera uuliamik tigooraasinnaallunilu sumorsuaq ingerlatsisinnaammat imatut annertunerusumik uuliaarluernermik arrortitsinani. Sikuli aamma immamut sikoqanngitsumut naleqqiullugu uuliaarluernerup siaruarnissaanik killilersimaarinnissinnaavoq . Immani sikulinni uuliaarluernerup qanoq pisarneranut tunngatillugu ilisimasat killilerujussuupput.
Imartat sinerissap qanittuaniittut uuliaarluernermit ajoquseruminarnerunerannut pissutaavoq uuliap assigiinngisitaartorujussuarnik uumasoqarfiit uumasorpassuallit, assersuutigalugu ammassat suffisut, ikkannersuit immap naqqani aarrit nerisartagaannik uumasullit timmiarpassuillu najugaat aqqusaartarmagit. Uulia iterlanni kangerlunnilu unissinnaavoq uuliap akui toqunartullit immami immallu naqqani uninngalersinnaallutik. Aarleqqutissaavortaaq uuliap immap naqqata sananeqaataanut, sissami tuapannut uiloqarfinnullu nippussinnaanera taammalu arriitsuinnarmik uulia avatangiisinut tamaaniittunut siaruarterusaarsinnaalluni sivisoorsuarmik sunniusimalluni, assersuutigalugu timmissanut sissamik qanittuanillu atuisunut. Aammalumi imartat nunap qanittuaniittut tamaani najugalinnit piniarfiullutillu aalisarfiupput.
Immami sikoqanngitsumi uuliap immap qaavani siaruartarnerata uulia arroriartupallannerulersittarpaa taamalu avatangiisinut sunniutai minnerulersittarlugit. Taamaakkaluartoq Baffin Bugtimi nalilersuiffimmi tamatumalu qanitaani imartani sinerissamiit ungasissumiikkaluartut uuliaarluernernit ajortumik eqqornerlunneqarsinnaanerat ilimagisariaqarpoq. Ilisimasalli pigineqartut naammanngillat taamaattut sumerpiamiinnersut tikkuarnissaannut. Taakkua, assersuutigalugu tassaasinnaapput frontzonit, pikialaarfiit, ”up-welling”-ngeqarfiit sikullu tissukartut sinaavisa ilaat (”marginal ice zone”), tamaani immap qaavatungaani tappiorarnartunik naasuusunik uumasuusunillu upernaakkut annertoorujussuarmik pinngorarfiusut.
Immalli qaavani uuliaarluernerup kinguppaat qalerallillu, kalaallit aalisarnerannut pingaaruteqarluinnartut, sunnernavianngilai.
Timmissat immap qaavani uuliaarluernermit ajoquseruminartorujussuupput, Baffin Bugtimilu nalilersuiffiusumi timmiaqatigiippassuaqarpoq uuliaarluertoqassagaluarpat navianartorsiortinneqartussanik. Amerlasoorsuullutik piaqqiortartunut ilaapput appat, appaliarsuit, mitit, imeqqutaallat qilanngallu, aammalu mitit siorakitsut pingaartunik tamaani isasarfeqarput.
Miluumasut imarmiut aamma immap qaavani uuliaarluernermit sunnerneqarsinnaapput. Baffin Bugtimi nalilersuiffimmi misikkarilluinnartunik uumasoqatigeeqarpoq, taakkualumi misikkarequtaasa ilagaat inuit ingerlataannit allanit - pingaartumik piniarnermit, sunnerneqarsinnaareeramik. Tamakkua tassaapput qilalukkat qaqortat, qernertat aarrillu. Aarrit ussuillu pingaartumik immap natermiunik nerisaqartuupput taamalu nerisaminnut ilanngullugu uuliamik iijoraasinnaallutik. Misissuinerittaaq nutaalluinnartut malillugit aarluit (taamatullu aamma arferit aamma allat) anersaarnerminni uuliaarluernermeersup uuliap aalaanik najuussusinnaanertik ulorianartorsiutigaat.
Nannut ulorianartorsiortikkuminarluinnartuupput, taakkuami meqqutik uuliaarlueraangata aluttorlugit salinniartarpaat taamaalillutillu uuliamik iijorakkaminnit toqunartoqalersinneqartarlutik.
Immami sikulimmi uuliaarluerneq qularnanngitsumik sukumi quppani sikutallu ataanni katersuuttassagunarpoq. Tamatuma timmissat miluumasullu imarmiut, immamik ammasumik pisariaqartitsilluinnartuusut aammalu eqalugaasat piaraat sikup ataani katersuusimasartut sunnersinnaavai. Miluumasut imarmiut sikumi imarnersani uuliaarluernikkut pikiarsaarsinnaapput taammalu uuliap aalaanik najuussuillutik.
Aalisarneq piniarnerlu sunnerneqarsinnaapput imartat uuliaaluerneqarsimasut ingerlatanut taamaattunut tamanut matuneqartarmata. Taamaaliortoqartarpoq aalisakkat uuliamut attuussimasut pisarineqarlutilluunniit tuniniarneqassanngimmata (uuliasunnilersimasinnaammata) imaluunniit tamanna pasitsaasimaneqaannaraangat. Uuliaarluertoqarneratigut aalisarnerup qaammaterpassuarni matoqqatinneqartarneranut assersuutissaqarpoq. Aarleqqutissaavortaaq piniagassat uuliaarluerneqartillugu piniaruminaannerusinnaanerat, aammalumi puisit amii uuliaarluernillit tuniniarneq ajornarluinnassapput.
Mexicop kangerliumanersuani Macondo-brønden-imiit uuliamik aniasoorujussuarneq immap itisoorsuup naqqani (1500 m missiliorlugu ititigisoq) pivoq. Tamatuma kinguneraa uuliap itissutsini assigiinngitsuni siaruartiternera. Uulia itissutsini tamakkunaniiginnarluni sumorsuaq tissukaalluni siaruarpoq. Baffin Bugtimi nalilersuiffigineqartoq taamatuttaaq ititigisunik ilaqarpoq. Uulia taamatut immap ikerinnaani pujuusanngorluni tamaaniilissagaluarpat itissutsini assigiinngitsuni misikkarissut (pinngorartitsineq, tappiorarnartut, aalisakkat kinguppaallu piaraat), pingaartumik uuliap immami ikerinanrmi taama pujuusanngorluni ikkannersuarnut anngutissagaluarpat ajoquserneqarnissaat ilimagisariaqarpoq.
Avatangiisinik nalilersuilluni suliaq aallartinneqarmat Baffin Bugtimi nalilersuiffiusumut tunngatillugu ilisimasat nalilersuinermi atorneqarsinnaasut amigaataanerat erseqqilluinnarpoq. Misissuinerit assigiinngitsut aallartinneqarput paasisallu assigiinngtsorpassuit suliamut uunga ilanngussuunneqarlutik (Boxe 1-6).
Misissuinerit suliamut tunnganerusut ingerlatseqatigiiffiit pinngitsooratik avatangiisinik nalilersuinermi nakkutilliinermilu ingerlatassaasa saniatigut najukkanut assigiinngitsunut tunngatillugu siumut sammisillugu misissuinissaq suli pisariaqartitsineqarpoq. Taamatut najukkanut aalajangersunut tunngatillugu misissuinerit aallartinneqareerput Disko West-imi, Baffin Bugtimi nalilesuiffiup kujataani aammalu 2011-mi misissuinerit amerlanerusut aalartinneqartussaapput Baffin Bugtimi nalilersuiffimmut tunngatillugu ilisimasat tunngaviusut suli amerlisarniarlugit.
