Aarhus University Seal / Aarhus Universitets segl

Nr. 45: Seabird colonies in the Melville Bay, Northwest Greenland

Boertmann, D. & Huffeldt, N.P. 2012. Seabird colonies in the Melville Bay, Northwest Greenland. Aarhus University, DCE – Danish Centre for Environment and Energy, 34 pp. Scientific Report from DCE – Danish Centre for Environment and Energy No. 45 http://www.dmu.dk/Pub/SR45.pdf

 

Naalisagaq kalaallisooq

Nalunaarusiami uani Qimusseriarsuarmi angallat atorlugu timmissanik kisitsilluni angalaarneq nassuiarneqarpoq. Timmissat imarmiut ineqarfiisa (tassa innat qeqertallu timmiaqarfiusut) naluneqanngereersut sapinngisamik amerlanerpaat tikinnissaat nutaanillu nassaarniarnissaq angalanermi siunertaavoq. Angalaneq Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfimmit aningaasalersorneqarpoq, misissuinerullu inerneri DCE-p uuliasiornermut tunngatillugu ilisimasat tunngavigalugit siunnersuinerani ilisimasanut ilaalersussaapput, aammalu paasisat tamakkua uuliasioqatigiiffiit ingerlataminnut tunngatillugu avatangiisinik nalilersuinerannut atugassanngortinneqartussaapput.

Misissuinermilu angallatigalugu aallaavigalugulu atorneqarpoq tissiartaat 43 fodinik takissusilik, angalanerlu augustusimi ingerlanneqarpoq. Piffissaq taanna timmissat imarmiut ineqarfiinik nalunaarsuinermi naleqqunnerpaajunngikkaluarpoq, Qimusseriarsuarli sikoqarpallaartarmat junimi julimilu angallammik angallavigineq ajornartarpoq.

Angallaviit sinerissallu misissorneqartut Figur 2, 3 aamma 4-mi takuneqarsinnaapput. 

Misissuinerit inernerisa takutippaat timmissat imarmiut erniorfii Avannaani sinerissanut allanut naleqqiullugu akulikigisassaanngitsut, aammalu inerqarfiit amerlanersaat ikittuinnarnik timmiaqartut. Timmissat piaqqiorfiisa sumiinneri Figur 5, 8, 10 aamma 12-imi takuneqarsinnaapput.

Misissuiffigineqartumi timmissanik imarmiut ineqarfiisa pingaarnersaat qeqertani Saattuniippoq/Sabine øer. Tassani imeqqutaalarpassuit ineqarput, Kalaallit Nunaannilu sabinemågit piaqqiortut amerlanersaat tamaaniipput, minnerpaamik aappariikkuutaat 500-t. Aammalu miternik ikigisassaanngitsunik tamaani erniortoqarpoq. Timmissat imarmiut ataatsimoorlutik erniortartut tamaani nalinginnaanersaraat serfat naajarujussuillu (gråmåge). Takusanut eqqumiiginarnerusunut ilaasutut taaneqarsinnaapput Thom Ø-mi qilanngat aammalu Thayers måger Nuussup qanittuani innami timmiaqarfimmiittut. Naajat hvidvinget mågit ineqarfiinik arlalinnik peqarpoq taakkualu avannarpasinnersaat Kitaani avannarliusutut ilisimaneqartunit 240 km avannarpasinnerusumiipput. Kisianni erniortarfitsik annertusisissimaneraat imaluunniit siornatigut takuneqanngitsuuinnar­tarsimanersut oqaatigineq ajornarpoq. Fisher Øer eqqaanni naajavaarsuit arlallit takussaapput. Timmiaq taanna nungutaasinnaasutut nalunaarsorsimaffimmiittoq Qimusseriarsuarmi erniorfeqarnersoq ilisimaneqanngilaq, tamaaniinneratali tamaani annertunngikkaluartumik erniofeqarsimanissaannut takussutissaagunarpoq. 

Ingerlaarnermi immami pisorpaluk misissorneqarpoq (Figur 15 aamma 16), tassami uuliasioqatigiiffiit arlallit ataatsikkut sajuppillatitsisarlutik tamatuma nalaani Baffin Bugtimi avasinnerusumi akuersissutaateqarfimminni misissuimmata.