Bedes citeret: Christensen, T., Falk, K., Boye, T., Ugarte, F., Boertmann, D. & Mosbech, A. (2012). Identifikation af sårbare marine områder i den grønlandske/danske del af Arktis. Aarhus Universitet, DCE – Nationalt Center for Miljø og Energi. 72 pp.
Qallunaat Avatagiisinut ministereqarfiata Danmarkimi Avatagiisinik Misissuisarfik (Nationalt Center for Miljø og Energi (DCE)) Århus Universitetimiittoq matumannga allaaserisamik allaaserinneqqusimavaa, naalagaaffeqatigiinnermi Kalaallit Nunaa eqqarsaatigalugu aningaasaqarnerup iluani pinngortitami pissuseqatigiinnerit pingaarnerit imaanilu piffiit malussarissinnaasut nalunaarsoqqullugit (Kalaallit Nunaanni immikkoortortat aningaasartuutaaffiusut pingaarnersaat EEZ, (Grønlands Eksklusive Økonomiske Zone - EEZ).
Nalunaarut biologimut tunngasunik sammisaqartut tunngaviliinerattut oqaatigineqarsinnaavoq, ilamagisat malillugit umiarsuit ingerlaarnerulernissaannit sunniiffigineqartussat malussarinnersaat imaani piffinni aalajangersimasuni nalunaarsorlugit. Nalunaarut naalagaaffimmi suliniaqatigiinnit I-mit aallaavigiveneqarpoq, taannalu pilersinneqarsimavoq imaani piffiit malussarissut nalunaarsorniarlugit, tassanilu naalagaaffiup iluani Arktisimi imaani malussarissinnaasut allattorlugillu pingaarnersiussallugit.
Nunarsuup kissakkiartornera pissutigalugu Arktisimi aasaanerani immat sikoqanngitsut annertusiartorput. Tamatumalu kinguneranik periarfissat ilagaat aatsitassanik atuisinnaaneq (aatsitassarsiorneq avataanilu sulinerit), aalisarneq, takornariaqarneq kiisalu minnerunngitsumik ilaasunik usinillu assartuinerit.
Umiarsuilli angallannerulernerisa avatagiisinut sunniutaasa kingunerisinnaavaat arktisimi avatagiisit annertuumik kalluarneqarneri. Kiassutsit appasissut uumasullu pinngoriartornerisa arritsut kiisalu migutsitsinermi sunniutit arriitsumik nungukkiartortarnerisa arlaatigut Arktisimi avatagiisinik sunniinerit annertusissinnaavaat, kujasinnerusunut naleqqiullugit.
Avatagiisinik sunniinerit ilagaat nipiliorneq, imaani uumasunik timmissanillu akornusiineq, uumasut allaneersut tikeralernerat, uuliaarluarnerillu ajortoornermit pisut imaluunniit malittarisassanik unioqqutitsisumik kuutsitsinermit. Tassunga atatillugu ajutoornerup kinguneranit uuliaarluarneq arktisimi uumasut kaaviaarnerannut ulorianarnersaavoq.
Nalunaarut pingaarnermik aallaaveqarpoq ilisimatuut misissuineri misissueqqissaarnerilu tunngavigalugit, Danmarks Miljøundersøgelsip Grønlands Naturinstitutillu pilersaarusiorluni avatagiisinik naliliineranni kiisalu piffinnik malussarissunik nalunaarsuineranni suliarineqartut tunngavigalugit. Paasisat taakku suliffeqarfinni taakkunani marlunni sulisunik suliamut ilisimasalinnit kiisalu ilisimatuut allaaserisaannit nalunaarutinik ilaqarput. Nalunaarummi ilanngunneqarput kalaallit nunaata imartaani ineqarfiit pingaarnerit pillugit ilisimasat saqqummiunneri, imaani uumasut ingerlaarfii, uumasut pingaarutillit malussarissullu amerlassusii siaruarsimassusiilu. Nunap assigi assigiinngitsut qulaani avatagiisinik naliliinermit, nalunaarummit kiisalu ilisimatuut allaaserisaanniit pisut assersuutitut takutinneqarput (immikkoortoq 8.1), piffiit pingaarutillit malussarissullu ataatsimoortumik nalunaarsorniarlugit.
Nalunaarsuinerit aallaavigaat pinngortitat attaveqaqatigiinnerinik malittarisassat, Internationale Maritime Organisationimit (IMO) –mit pilersitat, imaani piffiit pingaarutillit malussarissullu nalunaarsornissaannut atatillugu (Particularly Sensitive Sea Areas - PSSA). Periaatsit arlallit isumaqatigiissutit suliniaqatigiillu atugaat aamma atorfissaqartinneqaraangamik atorneqartarput, tassani sammineqarlutik uumassusillit assigiinngissutaat tunngavigalugit malittarisassat, Ecologically and Biologically Significant Areas (EBSA´er og Super EBSA´er),-mi nalunaarsuinermi atorneqartut, taakkulu IUCN-mit aamma atorneqarput.
Ukiup ilivitsup ingerlanerani Kalaallit Nunaata sineriaa imartaalu tamangajammi immami uumasunut piffissami sivikinnerusumi sivisunerusumiluunniit pingaaruteqarpoq. Nalunaarummi figur 4a & b piffiit kalaallit nunaaniittut, imaani miluumasunut timmissanullu pingaarutillit takutinneqarput. Nunap assiginik nalunaarsuinermi paasissutissallu allat tulluartut tunngavigalugit piffiit 12-it pingaarnerit paasissutissiiffigineqarput, kiisalu immikkut pingaarutillit ’piffiit tunngaviusut’ (Fig. 4c).
Uumassusillit attaveqaqatigiinnerata assigiinngissusiatalu pingaassusaa qajannassusialu immikkoortuni taakkunani 12-ni naliliiffigineqarput piffiillu pingaarnersiorneqarlutik qulaani malittarisassat aallaavigalugit (Tabel 1) immikkoortuni sisamani (Fig. 4c, Tabel 1-lu). Aqqaneq marluk taakku affaasa malittarisassat 11 PSSA-mit pisut malippaat. Immikkoortut marluk – V1 Nordvanspolyniet aamma V5 Qeqertarsuup tunua aamma Ikkannersuit nataarnaqarfiit immikkut pingaaruteqartutut takutinneqarput nalilerneqarlutillu pingaarut 1, immikkoortut sisamat nalilerneqarput pingaarut 2-mik, immikkoortut pingasut nalilerneqaqarput pingaarut 3 kiisalu immikkoortut pingasut nalilerneqarput pingaarut 4-mik.
Arktisimi umiarsuit ingerlaartalernissaata naleqqussarneqarnerata aaqqissorneqarneratalu avatagiisinik sunniisinnaanerit allaaserineqartut arlalissuit millisassavai. Nalunaarulli una suliarineqarsimavoq teknisk biologiskitut nalunaarutitut siunertarinngilaalu ingerlatsinissat aaqqissuussinissallu nassuiaateqarfigissallugit.
