Aarhus University Seal / Aarhus Universitets segl

Nr. 41: Jameson Landimi mineralisiornikkut uuliasiornikkullu ingerlatanut tunngatillugu siumut sammitillugu avatangiisinik naliliineruvoq

Hansen, J., Asmund, G., Aastrup, P., Mosbech, A., Bay, C., Tamstorf, M. & Boertmann, D. 2012. Jameson Land. A strategic environmental impact assessment of hydrocarbon and mining activities. Aarhus University, DCE – Danish Centre for Environment and Energy, 94 pp. Scientific Report from DCE – Danish Centre for Environment and Energy No. 41. http://www.dmu.dk/Pub/SR41.pdf 

Naalisagaq kalaallisooq

Nunap tamatuma eqqartorneqarnera

Tunumiittoq Jameson Land mineralisiornermut uuliasiornermullu tunngatillugu soqutiginartuuvoq. 1980-ikkunni 1990-ikkunnilu uuliasiortoqarpoq mineraleqarfiillu arlallit tamaani tamatumaluunniit eqqaaniittut iluaqutigineqarlutilluunniit misissorneqarput. Mestersvigimi aqerlumik zinkimillu 1963-ip tungaanut piiaasoqarpoq Malmbjergimilu annertunerusumik molybdæneqarfeqarpoq arlaleriarluni misissorneqartarsimasumik, selskabilu ataaseq iluaquteqarnissamut akuersissutaateqarpoq.

Nalunaarusiaq una Jameson Landimi mineralisiornikkut uuliasiornikkullu ingerlatanut tunngatillugu siumut sammitillugu avatangiisinik naliliineruvoq (SMV, tuluttut SEIA). Avatangiisinut nunamiittuinnarnut tunngatitaavoq (det terrestriske miljø), taamaattumik immami avatangiisinut sunniutit eqqartorneqanngillat. Tamakkuali uuliasiornikkut ingerlatanut tunngatillugu siumut sammitillugu avatangiisinik naliliinermi allami, Grønlandshavip Kalaallit Nunaannut atasortaaniittumut tunngasumi eqqartorneqangaatsiarnikuupput (se Boertmann & Mosbech 2012).

Jameson Land naturhistoriamut tunngatillugu ilisimaneqarluartuuvoq. Tamatumunnga 1980- aamma 1990-ikkunni uuliasiornermut atatillugu tunuliaqutaasumik umimmannut, nerlernut naasunullu tunngatillugu misissuisoqarnikuunera pissutaavoq. Tamatuma kingornagut, 2008-2010-mut annertuumik aatsitassanik piaaviliorniartoqarneranut atatillugu arlalinnik nerlernik timmissanillu allanik misissuisoqartarnikuuvoq.

Jameson Land nunatut isigalugu Kalaallit Nunaanni asseqanngiusartuuvoq annertoorsuarnik ataqatigiissunik pujjitsunik naqinnigaarsuaqartiterami. Taamaallaat avannamut qaqqartoortaqarpoq, arlalinnillu siluttunik takisuunillu qooruaartarsuaqarpoq. Naqinnigaat tamakkua pukitsut nunaapput taseqqat eqqaanni naggorissut pukkitsunik orpigaqarfiusut, sineriallu atuarlugu Hall Bredningip tungaanut arlalinnik sissamut atasunik narsartaqartiterpoq. Tamakkua uumasulerujussuupput, pingaartumik umimmannik, nerlernik timmissanillu naloraarusilinnik.

Tamanna Tunumi eqimanerpaanik amerlanerpaanillu umimmaqarfiuvoq Ittoqqortoormiormiunit iluaqutigineqartunik. Umimmaqarnerupput pukkitsortaa, soorlu Ørsted Dal-i qanittuanilu qooqqut naggorissut.

Nerlerit assigiinngitsut marluk – nerlernat bramgæs nerlerillu siggukitsut – tamaani amerlasoorujussuupput. Jameson Landimi nerlerit piaqqillutillu ilaat isasarput (piaqqisuunngitsortaat). eMasarsoqarfinni amerlasoorsuullutiik naggorissuniinnerusarput, pingaartumik issortaat amerlaqalutik tatsit, kuuit sissallu qanittuani narsartat najortarpaat. Imami amerlatigipput Jameson Landimi nunap ilai nunarsuarmi nerlernut taakkjununnga marlunnut pingaaruteqarluinnartuullutik. Taamaattumik nunap ilai marluk nunarsuarmi timmissanut naluusilinnut pingaarutilittut toqqagaanikuupput (Ramsareqarfiullutik).

Timmissanut pingaarutilinnut ilaapput naloraarusillit, pukkitsumi tamani tamaaniittuusut, aammalu Kalaallit Nunaanni timmissat qaqutigoornerusunik, soorlu sabinemågenik, lille regnspovenik hjejlenillu peqarpoq.

Sinerissap killinganiittut qeqertaaqqat ilaat imarmiunik timmiaqarfiupput, soorlu miternik imeqqutaallanillu.

Uumasut Jameson Landimiittut arlallit Kalaallit Nunaanni nungutitaanissamik aarlerinartorsiortutut nalunaarsugaapput (Tabel 5) ataaserlu, tassalu nanoq nunarsuarmi nungutitaanissamik aarlerinartorsiortut nalunaarsorsimaffianni ilaavoq (Tabel 5).

Naasui assigiinngisitaaqaat arlallillu tamaaniinnaq naasarput ilaqarlutillu Kalaallit Nunaanni allami naammattuugassaanngitsunik.

Ittoqqortoormiormiut pingaartumik isumalluutinik imarmiunik atuuisuupput, nunamiutalli ataasiakkaat: pingaartumik Lameson Landimi umimmaat eqaluillu kuuit akuini aamma iluaqutigineqarput.

Aatsitassarsiorfinnik uuliaqarfinnillu sanaartornermut atatillugu avatangiisini mingutitsisinnaasunut tamaaneereersunut tunngatillugu tunuliaqutaasumik ilisimasaqarnissaq pingaartuuvoq. Manna tikillugu taamaallaat imermi Schuchert Elvillu eqqaani kinnernini grundstoffit misissorneqarnikuupput, misissuinerullu takutippaa grundstoffit arlallit annertujaamik tamaaneereersut.

Siumut sammisillugu avatangiisinik nalilersuineq

Uuliamik ujarlerneq

Ulliamik ujarlernermi ingerlatat pingaaruteqarnerit tassa sajuppillatitsiarluni misissuinerit misiliillunilu qillerisarnerit, avatangiisinullu sunniutinut makkua ilaapput:

  • sanaartorneqartut ingerlatallu tamaani pinngortitamut sunniutaat
  • uumasunik akornusersuineq
  • silaannarmut, imermut nunamullu aniatitsinerit.

Sajuppillatitsisarluni misissuinerit

Sajuppillatitsisarluni misissuinerit ukiuunerani ingerlanneqarpata qamuterpassuit barakkillu nuunneqarsinnaasut, special-truckit sajuppillatitsissumik (”Vibroseis”) nassartut atorlugit pisinnaavoq. Toqqaannartumik sunniutit ilagissavaat naasoqarfiup aserorneqarnera nunallu ingerlaarfiusup illineqalernera. Permafrosti (nunap ilua qeriuaannartoq) ajoquserneqarsinnaavoq ajoqusiinerillu tamakkua annertuumik thermokarst-innguussinnaapput (nunap qaava ammarlugu neriorneqarlersitsineq). Sajuppillatitsisarluni misissuinerit nunami annertoorujussuarmi pisarmata nunap annertuumik innarlerneqarsinnaanera aarleqqutissaavoq, sulimi 1980-ikkunni sajuppillatitsiarluni Jameson Landimi misissuinerit erseqqilluinnartunik takussutissaqarput. Kisiannili sajuppillatitsisarluni misissuinerit aasakkut ingerlanneqarsinnaapput, taammalu atortussat tamarmik helikopterinit angallanneqarlutillu nuttarneqarsinnaallutik. Periaaseq taanna aamma 80-ikkunni atorneqarpoq. Naasoqarnermut nunamullu ajoqusersuineq annikinnerulersittarpaa, kisiannili annertuumik helikopterernermik ilaqartarluni annertuumik nerlernut umimmannullu akornusersuutaasinnaasumik.

Ukiuunerani sajuppillatitsisarluni misissuinerit akornusersuinerat sivisoorsuussanngilaq misissuinerit nikerartussaammata, aammalu sæsoni ataaseq marlullunniit taamaallaat sivisussuseqartussaagamik. Kisiannili aamma annertuumik helikopterimik qitiusumik najugaqarfiup suliffiusullu akornanni angallanneqartussaavoq, tamatumalu qimaasaarutaajumaarpoq, pingaartumik umimmannut. Aasakkut helikopterimik angallannerup pingaartumik nerlerit najortagaannit pingaarnernit nujutsissinnaavai. Sunniulli taanna sivisussanngilaq sæsonip suliffiusup nalaaniinnaq pisussaagami.

Sajuppillatitsisarluni misissuinerit avatangiisinut sunniutaat pitsaanerpaamik killilersimaarneqarsinnaapput ingerlatat ukiuunerani ingerlanneqarpata. Apummi naasunut nunamullu illerllersuutaallunilu uumasut eqqoruminarnerusut ukiuunerani Jameson Landimiinneq ajormata (nerlerit timmissallu allat), umimmaat kisimik akornusersuinermit eqqorneqarsinnaassapput. Periarfissaasinnaavortaaq qamutit spinngisamik oqitsut atorneqarpata angallavigisaminnik bulldozerinit atorneqarajunnerusunit nunamik aserorterinnginnerussammta.

Misiligummik qillerineq

Misiligummik qillerinerup takussaasumik sunniutigai qilleriviusoq nammineq aammalu sanaartukkat illullu sumut inissinneqarsimaneri. Kisianni aamma tassunga ilaavoq qamutit qilleriviusup sinerissamilu tulaassuiviusup akornanni aqqusineqartussaammat, taannalu nunakkut isugutasukkoortussaammat tunngavilersorluagaasariaqarmat. Aqqusinniap qanittuani ujaraaqqanik atortussanik piiaaneq aamma takussaasumik sunniutinut ilapittuutaasussaavoq.

Ingerlatat nunami isugutasumi ingerlanneqarpata nunami panertumiinnermit nunamik naasunillu annertuumik aseruinissaat ilimanarneruvoq, ilaatigut erngup kuuffii allanngortinneqartarmata aammalu erngup kuunnera sapusertoorlugu tasertanngorsinnaammat.

Qamutit ”all terrain vehicles” (ATV’er) misiligummik qillerinermi annertuumik atoneqarsinnaapput, tamakkualu Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornermik ingerlatat torinngiinnarmi illinerpassuaqarneranut pissutaapput.

Kiisalu aamma imeq annertoorujussuaq misiligummik qillerinermi atorneqartussaavoq, taamaattumik tatsinik kuunnillu minnerusunik imaarutitsisivissinnaaneq aarlerigineqarsinnaavoq.

Misiligummik qillerinerup takussaasumik sunniutai annikillilerneqarsinnaapput qillerineq ukiukkut ingerlanneqarpat, nuna aputeqartillugu. Tamannalu qilleriffiusup qanitarpiaaniitinneqarsinnaavoq. 1996-imi Nuussuarmi misiligutigalugu qillerineqarpoq, ulloq mannalu tikillugu nunami aqqutigisimasaat takuneqarsinnaapput, aammalu bulldozerit aqqutaat ujaraaqqani qilleriviusup tunngavigisaani suli erseqqivissumik takuneqarsinnaapput.

Jameson Landimi misiligummik qillerineq nunami takussaasunik qimataqarumaarpoq, pingaartumik qamutit illernisa naasoqarfinni nunamilu ajoqusiisimanerinik. Aarlerigineqarsinnaavortaaq permafrostip ajoquserneqarsinnaanera (thermokarst). Ajoqusiinerit taamaattut annertussusiannut qillerinerup nunami qanoq ittumi pinera apeqqutaavoq, nunamimi isugutasumi pisimappat ajoqusiinerit annertunerussapput, kisiannili taamaattumi naasoqarnera nunami panertumi pisumit sukkanerusumik naaqqipallassinnaaneruvoq, tassa nunap akui (substrat aamma imilersorneqarnerat) pilerseqqinneqarpata.

Misiligummik qillerinerit qilleriffiusumi qamutit helikopterillu angallaffiini uumasunik akornusersuissapput. Sunniutigisarpaa uumasut nujualasut tamatuma eqqaani sanaartukkat eqqaanni najukkaminnit nujutsinneqartarmata. Pingaartumik nerlerit umimmaallu. Ilimanarpoq nerlerit umimmaallu misiligutaasumik qillerinerup nalaani nujuffissaqartut, taamaattumik misiligummi qillerineq ataasiinnaq uumasunut taakkununnga imatut sunniuteqassangatinnanngilaq.

Uumasunik akornusersuinerit pinngitsoorneqarsinnaanerupput qillerinerit ukiukku ingerlanneqarpata, kisiannili angallanneq ingerlatallu allat akornusersuutaasut peqqissaartumik killilersornerisigut.

Aniatitsinerit

Sajuppillatitsisarluni misissuinerit misiligummillu qillerinerit tamarmik maskinaniit aniatitsinermik ilaqartussaapput. Pingaartumik misiligummik qillerinerit annertoorujussuarmik illup naatitsiviup gassiinik, NOx aamma SO2, annertoorujussuarmik aniatitsiviusarput, taakkualu marluk taaneqartut paamik, ”Arctic haze”, (”black carbon”) sialummillu/apinermillu seernartumik pilersitsisarput.

Misiligummik qillerineq nnaammassigaangat maralluk qillerinermi atorneqartoq qillernerlukullu annertoorujussuit peerneqartussaapput. Tamakkua siusinnerusukkut Canadami Alaskamilu avatangiinut qimaannarneqartaraluarput, amerlanertigut assatamut immiullugit. Nuussuarmi 1996-imi qillerinerup kingorna maralluk qillerinermi atorneqartoq masattoq siaruarterneqarpoq manngernerusortaalu tuapaasanut qilleriveqarfiusimasumut assaalugit matoorunneqarlutik. Mangernerusortai tamatuma kingorna nilissimapput massakkullu nunami itersanngortitersimallutik qularnanngitsumik aattornerup nalaani imermik immerneqartarlutik taamalu qillerinermi maralluk atorneqarsimasoq upernaakkut kuuguttarsimassagunarlugu.

IAlaskami maralluk qillerinermi atorneqartoq qillernerlukullu massakkut assaanneqassaarput sapinngisamillu atoqqinniarneqartarlutik sinnerilu eqqaavissuarnut akuerisaasunut inissinneqartarlutik. Jameson Landimi misilugutmmik qillerinermi periaaseq taanna atorneqartariaqaraluarpoq.

Uuliamik qalluineq

Uuliamik qalluilluni ingerlatat ujarnernermi ingerlatanit sivisunerujussuusarput, amerlanertigut ukiunik qulikkuutaannik arlalinnik sivisussuseqarsinnaasarlutik. Tamatumunnga atatillugu avatangiisinut sunniutissat pingaarnerit makkuupput:

  • sanaartukkat ingerlatallu takussaasumik sunniutaat
  • uumasunik akornusersuineq
  • imermut, nunamut silaannarmullu aniatitsineq
  • imermik atuineq.

Sunniutit takussaasut

Uuliamik qalluineq annertuumik avatangiisinut takussaasumik sunniuteqartarpoq. Sanaartugarpassuimmi kisiisa eqaagaanni tamakkua nuna annertoorujussuaq qallersimasarpaat. Uuliamik qalluinermut atortuinnaat saniatigut illut, umiarsualiviit, timmisartoqarfiit, quujorersuit, eqqaavissuit, ujaraarartarfiit tankillu sananeqartarput.

Sanaartukkat tamakkua aamma permafrost sunnersinnaavaat thermokarst-eqalersillugu taammalu illut sanaartukkaallu marrikkiartulersillugit, taamaalippallu ajutoorsinnaaneq, soorlu quujorersuarnik napisoornissaq, aarlerinarnerulersarpoq.

Tamakkua saniatigut Alaskami annertuumik erngup ingerlaarnerani allanngornerit, erngup nunap qaavani annertoorsuarmik masarsunnguulluni taseranngortiternera aammalu erngup nunap iluaniittup inissisimanerata allanngornera kingunerai.

Taamatut sanaartugarpassuit ”nalunaaqutsiussaasa” uumasut najugaannik naasoqarfinnillu pingaarutilinnik aseruinissaat aarlerinarpoq, tamannalu uumasunut ikittunnguakkuutaanut imaluunniit annertunngeqisumik najugassalinnut ajortumik kinguneqarsinnaavoq. Uumaffiit agguataarneqarnerat (”habitat fragmentation”) takussaasumik avatangiisinut sunniutaavoq pingaarutilik, tamannalu pingaartumik uumasunut uumaffigisamik assigiinngitsut akornanni ingerlaartartunut, soorlu umimmannut eqalunnullu sunniuteqrumaarpoq.

Kiisalu uuliasiorfik takussaasumik pingaarutilimmillu sunniuteqarpoq, assersuutigalugu takornariaqarnermut. Jameson Landimi uuliasiorfik annertoorujussuarmik nunap pissusiinut sunniuteqarsinnaavoq, nuna manissukujuuginnaammat avungarsuarlu isikkiveqarluni.

Sunniutit takussaasut teknologiip pigineqartup pitsaanerpaap (BAT – ”Best Available Technology”) aammalu avatangiisinut tunngatillugu iliuutsip nutaanerpaap (BEP – ”Best Environmental Practice”) atorneqarneratigut pinngitsoorniarneqarsinnaapput. Alaskap issittortaani misilittakkat takutippaat uuliasiorfiit nutaat, pisoqqanut naleqqiullutik, nuna annikinneerarsuaq atortaraat.

Jameson Landimi uuliasiorfiup takussaasumik qanoq sunniuteqarnissaanut sumi inississimanissaa apeqqutaassaaq, assersuutigalugu sinerissamut umiarsualiorfiusussamut qanoq ungasitsiginera. Alaskami permafrostimut erngullu kuuttarneranut tunngatillugu ajornartorsiutitut annertutigisumik nunatat annikitsuinnaat ajoquserneqarsinnaassapput, tassami Jameson landimi panertorujussuummat isugutaqarnanilu. Sunniutit pingaaruteqarnerusut tassaajumaarput umimmaat nerlerillu uumaffiisigut annaasat aammalu ruujorersualersuinikkut umimmaat ingerlaartarfiinik assiinerit tamakkua pinaveersaarlugilluunniit annikillisarneqarsinnaanngippata.

Uumasunik akornusersuineq

Uuliasiorfiup tamaaniinnerinnarmigulluunnit uumasunik akornusersuivoq, aammalu inuit tamanna pissutigalugu ingerlatarpassui, assersuutigalugu timmsiartunik helikopterinillu angallanneq aqqusernillu eqqaanniittunik akornusersuineq.

Akornusersuinerit uumasut najortagaanniit nujutsissinnaavaat, akornusersuinerillu aamma nuna uumasut iluaqutigisinnaanngisaat annertusitissavaat, taamatullu assigiinngitsunik sanaartugaqarfiit akornusersuissallutik.

Pissutsit akoirnusersuutaasinnaasut pitsaanerpaamik pinaveersaarneqarsinnaapput angallanneq peqqissaartumik annikillisarlugulu killilersuiffigigaanni, ilaatigut taamaaliorneq uumasut ingerlatanik sungiussinissaannut periarfissiissammat. 

Jameson Landimi uumasut uuliasiorfeqarnertigut akornusersuinermit eqqoruminarnerpaat tassaajumaarput umimmaat nerlerillu, aarleqqutigisariaqarporlu nerlerit umimmaallu tamaannga uumaffigisaminnit pingaarutilimmit, piniartunit Ittoqqortoormiormiunit piniarneqartarfiannit peersivillugit nujutsinneqarsinnaanerat.

Imermut, nunamut silaannarmullu aniatitat

Uuliasiorfimmiit aniatitaq annerpaaq tassaasarpoq imeq uuliamut qallukkamut ilanngullugu qallorneqartartoq – taaneqartartoq produktionsvand. Erngup taassuma toqunartut annikitsunnguit, mingutitsissutit immaqalu aamma stoffinik radioaktiviusunik akoqarsinnaasarluni.

Nunani allani produktuionsvand immaqa annerusumik annikinnerusumilluunniit salissimasoq kuunnut kuutillugu aniatinneqartarpoq, kisiannili imaaliartorpoq imeq tamanna uuliamik qillerivimmut uterarttinneqartaleriartorluni, taamaaliortarnerlu massakkut Alaskami atorneqarpoq. Kisiannili erngup produktionsvandip tamakkerlugu qillerivimmut utertinneqarnissaa ajornanngittuaannanngilaq. Taamaakkaangat peqqissaartumik imeq sinneruttoq saleqqaarlugu aatsaat aniatinneqarsinnaalissaaq. Imaannarmi uuliasiornermut naleqqiullugu nunami uuliasiorfinni pitsaasunik saliiviliornissaq ajornannginneruvoq.

Uuliasiorfittaaq maskinaniit tartaarnerup gassiinik aammalu gassimik ikumatitsinikkut, uuliamik allamut nuutsikkut periaatsit assigiinngitsut annertoorujussuarmik silaannarmut naatitsiviup gassiinik aniatitsipput. Naatitsiviup gassii annertoorujussuit (CO2 aama metan), VOC, NOx aamma SO2 tassani pineqarput. Kingulleq taanna ”arctic haze” –imik pilersitsisarpoq aammalu nakkaanermik ssernatumik aammalu paamik nakkaatitsineqartarpoq (”black carbon”).

Nutaanik qillerineq tunisassiorneqaleraangat uninneq ajorpoq. Nutaanimmi qillerineqartuartarpoq, tamakkunanngalu maralluk qillerinermut atorneqartoq qillernerlukullu eqqarneqartuartussaapput. Taamaaligaangat qillikkanut atorunnaartunut tamakkua uterartinnissaat periarfissaavoq.

Uuliasiornermi aniatitat teknologiip pitsaanerpaap (BAT) avatangiisinullu tunngatillugu iliuutsit nutaanerpaat (BEP) atorneqarnerisigut killilersimaarneqarsinnaapput.

Silaannarmut aniatitsineq eqqarsaatigalugu ”Arctic haze” –imik nakkaasumillu seernartumik peqalernissaa arlerinarsisinnaavoq avatangiisinut inuussutissaqarpallaanngereersumut uuliaqarfiup eqqaaniittumut annertuumik eqquinerlussinnaasunik.

Erngup atorneqarnera

Uuliasiorfimmi imermik (imerneqarsinnaasumik) a<tuineq annertoorujussuuvoq, taamaattumik aarleqqutigineqarsinnaavoq tatsit qanittumiittut paqqertitilernissaat. Jameson Landimi kuuit ilarpassui imertarfissatut naleqqutinngillat aasakkut paqqertaramik ukiumilu ilungerlutik qerisaramik.

Uuliasiornermi ingerlassaq kingulleq tassaavoq uuliasiorfiusimasumik uuliaarussimasumik isaterilluni peersinissaq kingornatigullu saliinissaq. Taama pisoqaleraangat akornusersuinerit stoffinillu katersorneqarsimasuniit mingutitsinissaq aarlerinarsisarpoq. Pilersaarusiornerup sanaartulernerullu nalaanili atorunnaarpata avatangiisinut akornutaanngitsumik atortunik isaterillunilu qimatassamik saliinissap periaaseqarfiginissaa eqqarsaatigineqalereertariaqarpoq.

<h4>Uuliaarluerneq

Jameson Landimi uuliasiornikkut ingerlatani annertoorsuarmik uuliaarluertoqassappata tamanna puaasartoornikkut (”blow out”) imaluunniit ruujorersuit uuliap aqqutaasa napineratigut piumaarpoq, Issittumilu allani misilittakkat malillugit ruujorersuarmik napisoorneq uuliaarluernermik annerpaamik pilersitsisarpoq. Nunami uuliaarluerneq immami uuliaarluernertut annertutigisumik siaruarneq ajorpoq. Uuliali kuuk iluatsillugu kuussagaluarpat annertunerujussuarmut siaruaannissaa aarleqqutigisariaqarpoq, immaqalu taamaalilluni immamut siaruaassinnaalissaaq.

Nunami uuliaarluernikkut pingaartumik naasoqarnera aserorneqartarpoq, uulialu nunap millukkumaarmagu uulia assallugu piiarneqanngikkuni ukiorpassuarni tamaaniissinnaavoq. Uuliap imeqarfiit angussagaluarpagit aalisakkat sunnerneqarlutillu toqunartoqalissapput timmissallu imarmiut uuliamit eqqorneqarsinnaassapput.

Nunap uumasuisa timmiaasalu uuliaarluerneq ingalassimaniassavaat, taammaattumillu uumaffigisaminnit nigorsimatinneqassallutip peersinneqassallutilluunniit. Kisiannili ilimananngilaq ataatsimut isigalugu uumasoqatigiinnik sunniissangatinnanngilaq, aniasoorneq assersuinikkut nunami annertunngitsuumiitinneqarsinnaappat.

Uuliaarluerneq pinngitsoorniarneqarsinnaavoq BAT BEP-lu periaatsit malinneqarpata, aammalu piumasaqaateqartariaqarpoq peqqinnissakkut, isumannaallisaankkut avatangiisinullu tunngatillugu piumasaqaatinik (HSE) peqartariaqarpoq. Pilersaarusisornerup, killilersuinerup sillimaniarnerullu uuliaarluersinnaaneq sillimaffigisariaqarpaat, assersuutigalugu uuliap imerqarfinnut qanittumiittunut anngutinnginnissaa sillimaffigissavaat, taamalu immamut anngussinnaanerata pinngitsoortinnissaa piareersimaffigalugu.

Jameson Landimi uuliaarluernikkut pingaartumik naasoqarnera sunnerneqartussaavoq. Jameson landilli ilarujussua qaarsuummat, kuuppassuillu immamut atammata uuliaarluernerup sinerissamut ajoquseruminarluinnartumut anngussinnaanera aarleqqutigisariaqarluinnarpoq.

Aatsitassarsiornikkut ingerlatat - ujarlerneq

Aatsitassarsiorneq aallartikkajuppoq geologit amerlanngitsukkuutaat tamani tamaani misissuisillugit, tamakkualu avatangiisinut sunniutigisinnaasaat taassaannaagajupput tammaarsimaarfimmik sunniisimanerit, qamutinik ATV-nik angallanneq aammalu suliffigisami uumasunik akornusersuineq. Ujarlerneq kingusinnerussukkut misissugassanik piiaalluni qillerininngortarpoq ilimanartuni aalajangersuni ingerlanneqartartoq. Qillerit taamaattut avatangiisinut sunniutaat uuliasiorluni paasiniaaluni qillerinernisut ipput (qulaaniittoq takuuk), allaassutaaginnarpoq qillerinermut atorutu oqinnerujussuunerat aammalu maralluk qillerinermi atorneqartoq annikinnerujussuummat. Maralluk qillerinermi atorneqartoq qillernerlukullu avatangiisinut aniatinneqarajupput, kisiannili tamakkua toqunartunik akoqanngillat.

Jameson Landimi aatsitassarsiorneq ikittuinnarnik sivikitsumillu takussaasumik sunniuteqartarpoq uumasunillu akornusiisarluni. Sunniutit pinngitsoortinniarneqarsinnaapput salliutillugu Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfiup ujarlerfimmi sulinermut maleruaqqusai aqqutigalugit.

Aatsitassarsiornikkut ingerlatat - iluaquteqarneq

Aatsitassarsiorfiup sunniutai sivisuumik atuuttarput ilaannilu aatsitassarsiorfiup atuuffia sinnerlugu atuuttarlutik. Sunniutaat makkua ilaapput:

  • sunniutit takussaasut sanaartukkanit tamaaniittuneersut ingerlatitallu sunniutaat
  • uumasunik akornusersuinerit
  • avatangiisinut aniatitat, ilaatigut kemiskiusunik mingutitsineq pujoralallu
  • nunap neriorneqarnera kinneqalernerlu.

Takussaasumik uumasunut sunniutit akornusersuinerillu
Tamakkua qulaani uuliamik qalluinermi eqqartuinermi eqqartorneqartutut ipput. Nunalli ilaa takussaasumik sunnerneqarsimasoq ”nalunaaqutserneqarsimasoq” annertoorujussuujumaarpoq aatsitassarsiorferujussuaq ammaannartoq aatsitassarsiornermi perlukunut eqiterivittaqartoq atorlugu tamanna ingerlanneqarpat.

Aniatitsinerit

Aatsitassarsiorfimmi ingerlasumit aniatitat uuliasiorfimmi aniatitatut ipput (qulaaniittoq takuuk). Tamakkua tassaapput silaannarmut aniatitat (mskiinat pujuliaannit) illunit inerqafiusunit tammaarsimaarfinnilu igitat. Pingaartumik iluanaarniutaasumik piiaaneqarlunilu suliarinnittoqarmat tamanna annertoorujussuarmik avatangiisinik sunniuteqarumaarpoq.

Aatsitassarsiornermi avatangiisinut tunngatillugu ajornartorsiut annerpaaq tassaavoq piiarnerlukorpassuaqalersarnera. Taamaattoq tassaasinnaavoq gråbjerg (tassa minerali angujumallugu qaarsoq piiarneqartoq) aammalu ”tailings”, tassaasoq mineralip tunisassiaasup salillugu tunisassiarinerani perlukut. Sinnikut tamakkua aatsitassarsiorfiup qanittuani katersorneqartarput, taamaattumillu, takujuminaatsunngortitsinermi saniatigut avatangiisinut toqunartunik mingutitsilersinnaallutik. Taakkua kingulliit pingaartumik tassaanerupput sulfid-mineralit, imermut iltimullu akuliukkaangamik syremik pinngortitsisartut (”acid drainage”) saffiugassanik oqimaatsunik tailingsiniittunik arrortitsinnaasumik.

Mineralit piiarneqartut amerlanertigut kemikalianik atuisariaqartitsisarput avatangiisinut toqunarluinnarsinnaasunik. Assersuutigineqarsinnaavoq guultimik piiaanermi cyanid atorneqartarmat.

Aatsitassarsiorfiup avatangiisaanut mingutitsissutaasoq alla tassaavoq pujoralak ingerlatanit arlaqartunit pilersinneqartartoq: piiaanermi, assartuinermi ujaqqanillu aserorterinermi. Tassunga atatillugu ajornartorsiutaanerpaavoq saffiugassanik qoimaatsoqarnera.

Jameson Landimi aatsitassasiornermi perlukutigut imeq aqqusaartoq imermi immamilu uumasunik sunniisinnaavoq, aatsitassaqarfiusinnaasummi sinerissamut ungasinngimmata. Tamatuma kingunerisinnaavaa mingutitsissutit uumasuni illoqqortoormiunit iluaqutigineqartuneereersut annertunerulernerat, soorlu tamanna Maarmorillip eqqaani kangerlunni takuneqarsimasoq.

Aatsitassarsiorfimmiit avatangiisinut toqunartut aniatinneqartut pilersaarusiornermili illuatungilerneqareertariaqarput pinngitsuugassaanngitsunik piumasaqaasersuinikkut ingerlatani tamani atorneqartussanik. Tassani periaatsit BEP aamma BAT, taamalu HSE-standardit sakkortuut ilanngunneqarnissaat pingaartuuvoq.

Assersuutigalugu ”tailings”-it gråbjergillu mingutitsisunngorsinnaanerata siumut misissorneqareernissaat pingaartuuvoq, taamaalilluni tamakkuninnga eqiteriffiit avatangiisinut illersorneqarsinnaasunngortillugit, misissuinerillu taamaattut avatangiisinik nalilersuinermi ingerlatassallu pisortanit akuerineqarnissaanni pingaartillugit ilaatitinneqartariaqarput .

Aatsitassarsiornermi ajutoorneq

Aatsitassarsiorfimmit tassanngaannaq avatangiisinut ajoqusiinerit pisarput aatsitassarsiornermi perlukut kuunnut immamulluunniit kuugunneqaraangata. ASjutoornerit taamaattut Jameson Landimi pinngitsoorniarneqarsinnaapput aatsitassarsiornermit perlukut itersartanut tamaaneereersunut, soorlu tasinut itisuunut imaluunniit kangerlunnut naqqani imartaat taarserartuunngitsunut aammalu kinneqareersumut aatsitassarsiorneq unippat toqqortukkanik matoorutaasinnaassulimmut.

Ataatsimut sunniutit

Ilimagisariaqarpoq Jameson Landimi pingaartumik umimmannut nerlernullu ataatsimut sunniuteqarumaartoq aatsitassarsiorluni uuliasiorluniluunniit ingerlatsisoqartillugu – nalaanni imaluunniit ingerlaqqittumik – assersuutigalugu annertuumik aatsitassanik piiaaviliortoqarlunilu peqatigitillugu annertuumik uuliasiorfik ineriartortinneqarpat.

Ilisimasanik amigaateqarneq

Soorlu qulaani taaneqareersoq Jameson Landimut tunngatillugu biologitut tunngaviusumik ilisimasat ataatsimut isigalugu pitsaasuummata nutartigaallutillu. Kisianni umimmannut tunngatillugu ilisimasat amigaatigineqarput tassami 1990-ip missaaniilli umimmannik misissuisoqaqqissimanngimmat. Taamaattumik kisitsinissaq sumiiffigisartagaannillu nalunaarsuinissaq pisariaqarpoq aammalu uumasutut misissuiffigineqarlutillu akornusersuutinut qanoq qisuariartarnerat paasiniarneqartariaqarluni.

Ingerlatassat akornusersuinikkut sunniutissaat minnerpaatinniarlugit pilersaarusiorsinnaajumalluni uumasut akornusersuutinit akornusersorneqarsinnaasut qanoq akornusersuutinit sunnerneqartarnerat misissorneqartariaqarpoq. Aammami naleqqutissaaq nerlerit umimmaallu akornusersuutinut sungiussisinnaanersut misissuisoqarpat, taamaalilluni sungiussisinnaanerat annerpaatinniarneqarsinnaassammat. Taamaalilluni nunatap akornusersuutit pissutigalugit nerlernit umimmannillu atorneqarsinnaangitsup minnerpaatinneqarnissaa qularnaarneqarsinnaavoq.

Pisariaqartinneqarportaaq aatsitassarsiornermut uuliasiorlunilu ingerlatanut tunngatillugu sukumiinerusumik ilisimasaqarnissaq, pingaartumik gråbjergit, tailings-it maralluup qillerinermni atorneqartup erngullu tunisassiornermi atorneqartup toqqortorneqarnerisa avatangiisinut qanilaarnerusumik passunneqarnissaannik periaasissanik ineriatortitsineq. Ilisimasat tamakkua ilaat aamma kangerlummut Jameson Landip avataaniittumi pissutsinut takussaasunut uumasoqarneranullu attuumassuteqarput, tamaattumillu erngup taarseraannerata, kinninngortarnerup uumasoqarfiillu pingaarnerit nalunaarsorneqarnissaat aamma pisariaqarpoq.