Aarhus University Seal / Aarhus Universitets segl

Nr. 22: Grønlandshavip kalaallinut atasortaani uuliasiornikkut ingerlatat avatangiisinut sunniutigisinnaasaannik siumut naliliineq

Please cite as: Boertmann, D. & Mosbech, A. (eds.) 2011. The western Greenland Sea, a strategic environmental impact assessment of hydrocarbon activities.  Aarhus University, DCE – Danish Centre for Environment and Energy, 268 pp. - Scientific Report from DCE – Danish Centre for Environment and Energy no. 22. http://www2.dmu.dk/Pub/SR22.pdf

Imaqarniliaq kalaallisooq

Grønlandshavip kalaallinut atasortaani uuliasiornikkut ingerlatat avatangiisinut sunniutigisinnaasaannik siumut naliliineq

Nalunaarusiaq una Grønlandshavip kalaallinut atasortaani uuliasiorluni qalluillunilu ingerlatat avatangiisinut sunniutigisinnaasaannik siumut naliliineruvoq. Erseqqinnerusumik oqaatigalugu immamik allorniusat 68° aamma 70° 30’ N (Figur 1) akornanniittumik. Tamanna Grønlandshavimi nalilersuiffimmik taagorneqarpoq (Greenland Sea assessment area). Tamaanga tunngatillugu akuersissuteqarfinnik neqerooruteqarnissaq 2012/13-imi ingerlanneqarumaartoq ilimagineqarpoq.

2009-mi DMU utaqqiisaagallartumik tamaani uuliasiornikkut ingerlatat avatangiisinut sunniutigisinnaasaannik naliliinikuuvoq (Boertmann et al. 2009). Unalu nalunaarut tassaavoq utaqqiisaagallartumik nalunaarusiap tunuliaqutaasunik misissuinerit Aatsitassamut Pisortaqarfiup 2008-mi aallartissimasaasa angusai tunngavigalugit nutarterneqarnera. Naak ilisimasat tamakkua pigineqalersimagaluartut biologiskimik Kitaani neqerooruteqarfinnut marlunnut: Baffin Bugtimut aamma Disko Vestimut, tunngatillugu ilisimasanit annikinnerujussuupput.

Nalunaarusiaq una suliarineqarpoq DCE – Nationalt Center for miljø og Energi aamma Pinngortitaleriffimmit (GN) Aatsitassamut Pisortaqarfik suleqatigalugu

Imartaq nalunaarummi sammineqartoq neqeroorteqarfiusussatut ilimagineqartumit annertuneruvoq (tak. Figur 1). Taamaanneranut pissutaavoq uuliaarluerneq avungarsuaq siaruarsinnaasarmat taamaattumillu neqerooruteqarfiup avataanut pisinnaammat. Imartaq nalilersuiffigineqartoq nalunaarusiami taagorneqarpoq ”the assessment area” = nalilersuiffigineqartoq.

Pineqartoq issittorsuup zonianiippoq zonillu taamaattup uumasoqarnikkut ilisarnaataanik peqarluni: Uumasut assigiinngisitaat amerlasoorsuunngillat, nerisareqatigiinnerit naatsuupput, uumasuararpassuaqarfeqartiterporlu. Uumasut assigiinngitsut amerlannginnerat uumasuisa amerlasoorujussuakkuutaarnerannit illuatungilerneqarpoq, tamakkualu ilaat nerisareqatigiinnernut pingaaruteqarluinnartuupput. Imaappoq nerisareqatigiinnermi annertussutsinut tamakkua qaqugukkut sumilu takkusimaartarnerat apeqqutaalluinnartarluni.

Nalilersuiffigineqartoq sumiiffinni biologiskimit/økologiskimit isigalugu pisoorsuuvoq, aammali uumasoqarfiorpianngitsunik ilaqartiterluni. Tamatuma ilaani upernaakkutpinngorarnerujussuaqartarpoq, immap naqqani uumasorpassuaqarluni soorlulu aamma timmissanik miluumasunillu pingaarutilinnik pilerujussuulluni.

Timmissanut tamakkununnga pingaarutillit ilaapput (Kalaallit Nunaannut nunanullu allanut) aammalu navianartorsiortutut nalunaarsorsimasut soorlu appat siggukkaat (Kalaallit Nunaanni navianartorsiortutut nalunaarsugaq) naajavaarsuk (Kalaallit Nunaanni navianartorsiortutut nalunaarsugaq) sinerissamilu Scoresby Sundip paani aakkarnersuarmi appaliarsuit aappariikkuutaat millionit arlalissuit piaqqiortuupput. Timmissat tamaani piaqqisartut kisimik naapitassaanngillat, timmissalli imarmiorpassuit Svalbardimi Barentshavellu sineriaanni erniorfimminnukartut Newfoundlandimi Kalaallit Nunaatalu kujataani kitaani ukiisarfimminnukaallutik nalilersuiffigineqartukkoorlutik upernaakkut ukiakkullu aqqusaartarput. Amerlanerpaalli tassaapput appaliarsuit appallu siggukitsut, aammalu naajavaarsuit amerlanngeqisut aarlerinartorsiortutullu nalunaarsorsimasut ilarparujussui tamaana ingerlaartarput.

Miluumasunut imarmiunut ilaapput pingaarutillit aarlerinartorsiortutullu nalunaarsorsimasut (Kalaallit Nunaanni nunanilu allani) soorlu nanoq, aaveq, qilalugaq qernertaq arfivillu.

Immami uumasoqarnermut immikkut pingarutilinnut ilaapput aakkarnersuaqarfiit sikuugaluartilluguluunniit ammaannartartut. Tunup avannaani aakkarneqarfissuit pingasuupput, Nordostrungingip sioraaniittoq, Siriuspolyniet Wollaston Forlandip sioraaniittoq aammalu Scoresby Sundip paavaniittoq. Sinerissamullu siassimasunik minnerusunik aakkarneqartiterpoq. Aakkarnersuit ukiuugaluartilluguunniit ammajuaannangajattuusarput upernassaliinnartorlu (april/maj) imarujussuanngortarlutik. Tamatuma kingunerisarpaa pinngoralerneq aakkanerup avataani sikuusumiit piaarnerujussuarmik aallartissinnaalersarmat. Aammalumi miluumasut imarmiut tamaani ukiisarput, timmissat aallartartut immamik ammasumik pisariaqartitsisut sinerissap ilaanit allanit piaarnerusumik tamaani qasuersersinnaasarput. Tamakkualu saniatigut piaarnerusumik pinngoralersarneq miluumasumik imarmiunik timmissanillu eqitserutitsilersarpoq, taamaattumik illoqarfiup Ittoqqortoormiit/Scoresbysundip tamaanga aakkarnersuit ilaata sanianut inissinneqarsimanera nalaatsornerinnaanngilaq. Nalilersuiffigineqartumi timmissat imarmiut erniorfissui aakkarnersuit eqqaanniipput, nunami tiffasinneruumiittartut naloraarusillit tatsinik taseqqanillu sikuersiillutik aamma tamaaniittarput. Tamatuma aavii aakkarnersuarni ukiisarput taamaattumik Tunup avannaarsuata imartaa pingaarutilerujussuuvoq.

Nalilersuiffiup kujasinnerusortaani qaleralinnik aalisarneq inuussutissarsiutaavoq, aammalu nammineq atugassanik piniarneq aalisarnerlu tamaani najugaqartunut, ittoqqortoormiinut, Tasiilamilu piniartunut avannarparterlutik nalilersuiffimmut piniariartartunut ingerlataapput pingaaruteqarluinnartut.

Uuliasiorfimmi tamakkiisumik ingerlatsineq sapinngisamik ingerlatanut pisartunullu avatangiisinut sunniuteqarnerusartunut tunngatillugu nalilersuiffigineqarpoq. Kalaallit Nunaannili uuliamik qalluinermut tunngatillugu misilittagaqanngimmat, tassunga tunngatillugu ingerlatanik nalilersuineqtamaani pisartunik tunngaveqarnani tammani pissutsinut assingusunik atugaqarfiusuni misilittakkanik tunngaveqartinneqarput. Pingaartumik Alaskami Prince William Sund-imi 1989-imi uuliaarluernerujussuarmut tunngatillugu naqitarpassuit, norskit Barentshavemi uuliasiornermut tunngatillugu avatangiisinik nalilersuineri (2003) aammalu Arktisk Rådip saqqummersitaa ”Arctic Oil and Gas Assessment”, suli massakkumut ilaanakuusumik internettimi (Link) pissarsiarineqarsinnaasoq,tunngavigineqarput. Mexicanske Golf-imi aprilimi 2010 puaasartoorujussuarnerup avatangiisinut sunniutai suli nalilersorneqaratillu nalunaarusiorneqanngillat, taamaattumik annikitsuinnarmik nalunaarummi uani eqqartuiffigineqarput.

Nalilersuinermi tunngaviusoq

Nalunaarummi uani nalilersuinermi klimami pissutsit massakkut atuuttut toqqammavigineqarput. Ilimagineqarpoq klimap allanngorneri ukiuni qulikkuutaartuni aggersuni nalilersuiffiusumut sunniuteqalerumaartut, pingaartumik sikoqartarnera allannguuteqarumaartoq ilimagineqarluni. Tamatuma inuunniarnikkut pissutsit allanngornerat kingunerissavaa, uumasut ilaasa ikilillutik annikinnerusumillu takkusimaartalernerat, aammali uumasut allat takunnissaannut tamaaniiginnalernissaannulluperiarfissiissallutik.

Nalilersuinerit biologitut ilisimasanik pigineqartunik, pissutsinut arlalinnut tunngatillugu suli naammanngeqisunik, tunngaveqarput. Misissuinerit arlallit 2008-mi aallartinneqarput ilisimasat tunngaviusinnaasut pissarsiarineqarsinnaasut pitsaanngorsarniarlugit, nalunaarummilu uani ilisimasat tunngaviusinnaasut pitsanngorsarniarlugit misissueqqinneqarnerunissaainassutigineqarpoq.

Ujarlerneq

Ujarlerluni ingerlatat utaqqiisaannaasarput, ukiualunnik sivisussuseqarajupput amerlanertigullu akuersissutaateqarfiusumi sumi tamaani ingerlanneqartarlutik. Aammalu tamakkua sikuunnginnerinnaani, tassalu aasaanerani ukiakkullu, ingerlaneqartarput, qularnanngitsumik julimiit oktoberimut.

Ujarlerneq qallorlugu imminut akilersinnaasumik uuliaqarneranik immaqaluunniit gasseqarneranik malussarfiunngippat ingerlatat unitsinneqartarput atortullu tamarmik peerneqartarlutik. Akerlianilli uuliamik nassaartoqarpat piffissap ”appraisal”-periodemik taasap ingerlareerneratigut iluaqutigineqarsinnaasutut paasineqartumi ingerlatat uuliasiorfimmik pilersitsiartorninngortarput peqarfiup killeqarfii ujarlugit qillerininngorlutik atortussaqarfinnillu sanaartorninngortarlutik uuliamik nassaarineqartumik piiaavinngortarlutik (ataaniittoq takuuk).

Ujarlernikkut ingerlatat sunniutiginerusaat tassaajumaarput ingerlatat pisorpaluttut akornusersuineri (assersuutigalugu sajuppillatsitsisarluni misissuinerit, qillerinerit helikoptererpalunnerlu). Ilimagineqarpoq tamakkua annertunngitsumik, qaangiukkumaartumik sumiiffinnullu aalajangersimasuinnarnut sunniuteqarumaartut, tassami sunniutaasinnaasut annertunerusut isumannaallisaanikkut iliuutsitigut pinngitsoortinneqarsinnaammata, assersuutigalugu sumiiffit ukiulluunniit qanoq ilineri misikkarinnerusut atornaveersaarnerisigut. Sumiiffinnili annertunnginnerusuni misissuinerit, 3D-seismiske undersøgelser taaneqartut, malunnartumik sunniuteqarsinnaapput, ajornerpaassagunik uumasoqatigiinnik ajoquseruminarnerusunut sunniuteqarsinnaasunik – nalilersuiffiusumi tassaasut qilalukkat qernertat, arfiviit immaqalu aamma tunnullissuit. Sumiiffimmi ataatsimi ingerlatat arlaqarpata tamanna ataatsimoortumik sunniuteqarsinnaavoq, assersuutigalugu tamanna sajuppillatitsisarluni misissuinissat pilersaarusiorneranni naatsorsuutigereerneqartariaqassaaq.

Sajuppillatitsisarluni annertuumik misissuinerit qalerallit tamaanngaannit qimagukkallarnerannik kinguneqarsinnaassagunarpoq, tamannalu aalisarfiusuni pingaarutilinni pissappat aalisarnermut ajortumik kinguneqarsinnaavoq. Misissuinerni paasinarpoq aalisakkanulli allanut tunngatillugu sunniut taamaattoq sivikitsuinnaajumaartoq. Suffisarfiit sajuppillatitsisarluni misissuinernut misikkarinnerusutut isigineqartarput, qalerallilli nalilersuiffigineqartumi suffineq ajorput, taamaattumik tamaani taanna ajornartorsiutaanngilaq.

Sajuppillatitsisarluni misissuinerit akornusersuinerat pissutigalugu miluumasut imarmiut neriniarfimminnit ingerlaartarfimminnillu pingaarutilinnit nujutsinneqarnissaat aarlerigineqarsinnaavoq. Ilimagineqarporli sajuppillatitsisarluni misissuinerup ataasiinnaap sunniutiginnaasai sivikitsuinnaajumaartut (sap.ak. qaammataalunniluunniit sivisussusillit), ingerlatarmi unittussaammat. Ataatsikkulli ingerlatat ataatsimut sunniutaasa akornusiinerit annertunerulersissinnaavaat.

Naqitsinerupsajuppillatitsisarluni misissuinerni atorneqartartunit qamutilinnit silaannarmik ingerlasunit pisup aalisakkat suaat piaraallu tukerlaat annerpaamik 5 m ungasitsigisumiittut toqussinnaavai. I Norgip aarleqqutigaa annertuumik aalisagaararpassualimmi sajuppillatitsisarluni misissuinerit aalisagaaqqanik ima toqoraatigisinnaasut allaat aalisakkat inersimasut nutaanik ilaartornerat ajoquserneqarsinnaalluni. Taamatorsuaq aalisagaaqqanik ataatsimoortoqartarnera kalaallit imartaanni ilisimaneqanngilaq, eqiterunnerilli amerlanerpaasarnerat pisarpoq upernaakkut sajuppillatitsisarluni misissuinerit nalinginnaasumik aallartittarnerat sioqqullugu. Taamaattumik inerniliineqarpoq sajuppillatitsisarluni misissuinerit aalisagaqatigiinnik malunnartumik sunniisinnaanera Grønlandshavip kalaallinut atasortaani aarleqqutissaanngitsoq.

Ujarlerluni qillerisarnerit nipiliornermittaaq pilersitsisarput. Maskiinarpaluk, angallatit qilleriviit puttaasut nikinnaveersaartillugit atorneqartut sarpii (tamaanimi imaq qilleriviit immap naqqanut tunngasut atornissaannut itivallaarpoq)sakkortuumik nipiliorput. Pisorpaluup taamaattup miluumasut imarmiut ungasissorsuarmiikkaluartut sunnersinnaavai nipiliorfimmit nujuttillugit, pingaartumimmi arferit nipimut misikkarissuupput. Taamaattumik qilalukkat qernertat, arfiviit aarrillu najortakkaminnit pingaarutilinnit nujuttinneqarnissaat aarlerinarsinnaavoq. Tunnulissuit, tikaagulliusaat qipoqqaallu aasaanerani tamaannga qimagusimagallartinneqarsinnaanerat aarleqqutissaavortaaq.

Miluumasunik imarmiunik piniarneq sunnerneqarsinnaavoq ileqquusumik piniarfiusartut piniagassai nujutsinneqarpata.

Misiliilluni qillerinermi maralluk boremudder qillerummut pujassaatigalugu, qillikkami naqitsinermut nakkutilliissutitut atortartoq aammalu qillernerlukut (sequnnerit) qallornerannut atorneqartarpoq. Maralluk taamaattoq imermik akuliusimappat amerlanertigut qillerereernikkut immamut aniatiinnarneqartarpoq, maralluilli uuliamik akullit avatangiisinut ajoqusiinerusartut ullumikkut nunaliaanneqarajupput passunneqassallutik imaluunniit nakkutigisamik toqqortorneqassallutik.

Kalaallit Nunaanni boremudder imermik akulik taamaallaat atoqqusaavoq. Qeqertarsuup avataani 2010-mi qillerinerni pingasuni boremudder 6000 tons qillernerlukullu 2261 m3 aniatinneqarput. Kemikalialli akuliunneqarajuttartut ilaat OSPARs systemimi ”aappaluttutut” (navianarsinnaasutut) nalunaaqutsigaapput. Norskit imartaanni tamakkua atorneerutivissimapput taammalu avatangiisinut ajoqusiinnginnerussartut ”qorsuit” aamma ”sungaartut” kisimik kemikaliatut atorneqalerlutik. Ilanngulluguli oqaatigisariaqarpoq Norgemi aamma boremudder uuliartalik atorneqarmat, kisiannili taanna nunamukaaneqartasasoq taamalu immamut aniatinneqassanngitsoq piumasarineqarluni.

Kalaallit Nunaanni akuutissat kemikaliat ”aappaluttut” atorunnaarsinneqarnissaat anguniagaavoq.Qillerinikkulli atukkat ajornakusoortuunerat pissutigalugu maannamut (2010-mi 2011-milu) akuutissap kemikaliaasup ataatsip ”aappaluttup”, arriitsumik arroriartortarnera pissutigalugu taamatut nalunaaqutsigaasup, atorneqarnissaa akuerisaagallarpoq. Akussalli ”qorsuit” ”sungaartullu” siunissami atorneqarnissaat nalilersorneqartariaqarpoq toqunartoqarnerat issittumilu arroriartortarnerat pissutigalugu.

Boremudderip imermik akoqartup aniatinneqartarnera qillernerlukullu aniatitsiviusup eqqaani immap naqqani uumasunut sunniuteqarnerlussinnaanerat aarlerinartoqarpoq atortussat qaleriiaarneqarlutillu imaq isortunngortittarmassuk.

Grønlandshavemi boremudderip qillernerlulukku aniatinneqarnerat nalileruminaatsuuvoq tamaani immap naqqani uumasuusunut tunngatillugu ilisimasat killeqaqimmata. Ilimagineqarporli ujarlerluni qillerinerup ataasiinnaap aniatitai annikitsuinnarmik sunniuteqarumaartut, boremudderit avatangiisinut uloqianaateqannginnerusut atorneqarpata. Boremudderimiit qillernerlukuniillu sunniutit ajoqutaasut pinngitsoorneqarsinnaapput tamakkuninnga aniatitsinnginnikkut, taarsiulluguli qillerinerup naammassinerani tamakkua nunamukaallugilluunniit qillikkamut immiuteqqinneqarpata. Kisiannili taamaaliorneq aamma avatangiisinut sunniuteqartussaammat aniatitsiinnarnermut sanilliussuullugu oqimaaqatigiissitsivigisariaqarpoq.

Kiisalu misiliilluni qillerineq nukimmik annertoorujussuarmik piumasaqarpoq, tamatumalu illup naatsitsiviup gassiinik annertoorujussuarmik aniatitsineq kingunerisarpaa. Qeqertarsuup avataani 2010-mi qillerinerit pingasut kalaallit aniatitsinerata 15 % imik annertusissutigaa.

Ujarlerluni qillerinermi ajutoornikkut puaasartoornissaq (”blow-out”) avatangiisit ajortumik sunnerneqarnissaannut aarlerinartut annersaraat, taamma pisoqaraangat uuliamik aniasoorujussuarnermik pisoqartarmat. Uuliamik aniasoornerup kingunerisinnaasai matuma ataani eqqartorneqarput.

Ineriartortitsineq tunisassiornerlu

Uuliaqarfimmik ineriatortitsinerup uuliamillu tunisassiornerup ujarlernerup nalaaniit allaassutigaa sivisoorujussuusarami (ukiut qulikuutaat arlaliusinnaasut), ingerlatallu ilarpassui avatangiisinik annertuumik ajoqusiisinnaasuusarput. Tamakkua sunniutigisinnaasaat peqqissaartumik pilersaarusiornikkut pitsaalineqarsinnaalluarput, periaatsit akuerineqartut ”Health, Safety and Environment” (HSE)-p periaasii ”Best Available Technique” (BAT) aamma ”Best Environmental Practice” (BEP) atoraanni. Aniatitalli, (assersuutigalugu erngup tunisassiornermi atorneqartup aniatinneqarnerata) ataatsimoorlutillu sunniutaannut tunngatillugu ilisimasat amigaataapput, tamannami pisarmat qulaani taaneqartut atorneqaraluaraangataluunniit.

Imeq tunisassiornermi atorneqartoq (uuliamut ilanngullugu qallorneqartartoq) immami avatangiisinut aniatitat annerpaartaraat. Uuliasiorfiup ullormut 30.000 m3 eqqarlugu aniatissinnaavaa, ukiumullu norskit sineriaata avataani aniatinneqartarpoq 174 millioner m3. Ukiuni kingullerni erngup tunisassiornermi atorneqartup eqqarneqarnera isumakuluutigineqaleriartorpoq, naak passunneqartaraluartoq nunallu assigiinngitsut avatangiisinut tunngatillugu piumasaqaataat malinneqaraluartut. Erngup tunisassiornermi atorneqartup eqqarneqarnera immami sikuusumi immikkut ajornartorsiutitaqarpoq immammi qaavanut akuliussuunnera sikuutillugu annikillisinneqartarmat. Erngup tunisassiornermi atorneqartup avatangiisinut ajornartorsiutitai pinngitsoorneqarsinnaagaluarput akugititanut tunngatillugu piumasaqaatit sakkortusineqarpata imaluunniit imeq tamanna uuliamik qalluiviup sulluanut utertillugu immiussuunneqarpat, norskimmi Barentshavemi uuliasiornermut tunngatillugu politikkianni tamanna piumasaavoq.

Aniatinneqartoq annertooq alla tassaavoq boremudder qillernerlukullu, tunisassiornerummi ineriartortinneqarnerani annertoorujussuarmik qillerineqartarmat. Ujarlerluni ataasiinnarmik qillerinerup avatangiisinut sunniutigisartagai qulaani eqqartorneqarput. Ineriartortitsinerup tunisassiornerullu nalaani aniatitat annertunerulluartussaapput taammalu immap naqqa annertunerusoq sunnersimassallugu. Boremudderip qillernerlukullu avatangiisinut sunniutaat pitsaanerpaamik pinngitsoorniarneqarsinnaapput taakkua taaneqartut nunamut katersornerisigut imaluunniit killeriffikunut immiussuunnerisigut. Boremudderip imermik akullip avatangiisinut ajoqutaanngitsunik akullip atorneqarneratigut aniatitsineq avatangiisit tungaannit isigalugu akuersorneqarsinaasuusinnaavoq.

Ineriartortitsinermi tunisassiornermilu nukik atorneqartoq annertoorujussuusarpoq, Grønlandshavemilu angisoorsuarmik uuliasiorfiliortoqarpat tamanna Kalaallit Nunaata tamakkiisumik illup naatitsiviup gassiinik aniatitsinerata tamarmiusup malunnartumik annertusissutigissavaa. Assersuutigalugu taaneqarsinnaavoq norskit uuliasiorfissuisa ilaat ataaseq kisimiilluni CO2-mik Kalaallit Nunaata aniatitaata tamarmiusup marloriaataanik aniatitsimmat.

Atortulersuutit sumut inissinneqarnerata taakuninngaanniillu akornusersuutit miluumasut imarmiut sunnersinnaavaat, neriniarfitoqqaminnut utertussaajunnaarlutik nujutsillugit imaluunniit ingerlaartarfimminnik allanngortitsisillugit. Grønlandshavemi pingaartumik qilalukkat qernertat, arfiviit aarrillu tamatumunnga atatillugu taasariaqarput. Tamatumalumi aamma uumasunik taakkuninnga piniagaasunik piniarneq ajornarnerulersissinnaavaa.

Tamatumunnga atatillugu taasariaqarportaaq uuliasiorfiup atuunnera tamaat sajuppillatitsisarluni misissuinerit ingerlanneqartuartarmata, tamannalu misissiuinerup eqqartorneqarnerani oqaatigineqareersut aamma piiaanerup nalaani ingerlanneqartarput sunniutinullu tamarmiusunut sakkortusaaqataasinnaallutik.

Atortulersuutit nunamut inissinneqarsimappata nunamut sunniutaasussat nalilersorneqartariaqarput sapinngisamillu annikitsuutinniartariaqarlutik, tamakkuami nunap tamatuma takornariarfissatut naleqassusianik annikillisitsisarmata.

Annertuumik helikopteri atorlugu timmisartortoqarnera aamma timmissanik miluumasunillu imarmiunik najortagaanniit pingaarutilinniit nujutitsisinnaavoq. Tamanna illuatungilerneqarsinnaavoq aqqutit portussutsillu aalajangersut atorlugit timmisartut ingerlatittarnerisigut.

Ineriartortitsiviullutillu tunisassiorfiliorfiusut aalisarfiunerat immap naqqatigut atortulersuutitigut (puilasuliat ruujorillu) aammalu qilleriveqarfiit assigiinngitsumik sannaqarnerisigut annikillisinneqarumaarpoq. Nalinginnaasumik atortulersuutit taammaattut 500 m ungasitsigalugu isumannaallisaanikkut/assersuinikkut killiliineqartarpoq.

Uulia tunisassiarineqartoq umiarsuartigut aallarussorneqartussaavoq, umiarsuarnik uuliamik usilersulersinnatik immermik ballasterisimasaminnik tamaanga imaarsisartussanit. Tamatumunnga atatillugu uumasut allarujussuarmeersut maanimiunngorsinnaasut (imaappoq amerliartorlutik matuma uumasorpiaanik inangiiartulersussat) eqqussorneqarsinnaanerat aarleqqutissaasinnaavoq.Issittumi tamanna imatorsuaq manna tikillugu ajornartorsiutaasimanngilaq ksiannili klimap allanngorneratigut annertunerulissangatinneqarpoq. Aarlerinartua annikillisinneqarsinnaavoq imermik ballastiusumik saliillunilu imaarsisarneq immikkut peqqussusioraanni, tamannalu nunarsuarmi ileqquulersussatut ilimagineqarpoq IMO-p peqqussutai nutaat atortuulersinneqarpata.

Erseqqissarneqassaaq ineriartortitsisinnaanerup tunisassiulersinnaanerullu kingunerannik sunniutaasinnaasunik nalilersuissalluni ajornartorujussuummat, tassami sumiinnissaat, qanoq annertutiginissaat, qanoq sivitigisumik atuunnissaat ingerlatallu sorpiaanissaat aammalu tamakkununnga teknikikkut aaqqiissutaasinnaasut suli ilisimaneqanngimmata.

Uuliaarluerneq

Uuliasiornermut atatillugu avatangiisnik ajornerpaamik sunniisinnaasut tassaapput uuliamik aniasoorujussuarnerit. Tamakkua puaasartoornikkut (”blow-outs”) pisinnaapput, taamaaligaangat qilligaq aqunneqarsinnaajunnaartarpoq, imaluunniit uuliap katersorneqarfiani assartorneqarneraniluunniit ajutoornikkut, assersuutigalugu umiarsuup uuliamik assartuutip ajunaarneratigut.

Ullutsinni annertoorsuarmik uuliamik aniasoortarnerit qaqutigoortorujussuupput, teknikikkummi isumannaallisaanikkullu pissutsit nutarterneqartuarlutillu pitsanngoriartortinneqartuarmata. Aarlerinartuali suli taannaajuarpoq, pingaartumik ”frontier”-områdeni, tassa kalaallit imartaanni pissutsitut ittuni pingaartumik ilulissat aarlerinartorsiortitsivianni, tamannami pissutaalluni ajutoornissap ajunaarnissallu aarlerinartua annertunerulersarmat. AMAP (Skjoldal et al. 2007)-pIssittumi uuliaarluernissamik aarlerinartoq anneq uuliap angallanneqarneraniittutut nalilerpaa.

DMI-p Grønlandshavemi avasiartorsuarmiittuni assigiinngitsuni pingasuni uuliaarluernermut missiliuusiuullugu, uuliaarluernerup tissukarnissaa missingersuusiorsimavaa (Figur 48). Pisuusaartitsinerit 18-iusut ilaat marluk mingutitsiviusumiit kilometerinik unteritilikkuutaannik arlalinnik ungasitsigisumut uuliaarluerneq sinerissamut annguppoq.

Sinerissap qanittuani uuliaarluerneq imaannarmi uuliaarluernermiit aseruinerujussuusartutut naatsorsuunneqartarpoq. Sumiiffimmili Grønlandshavetut ittumi taamatut ataatsimut oqaatiginninneq allanngortittariaqarpoq. Tamatumunnga pissutaavoq sikoqarnera, sikup imatorsuaq uulia arrunngitsoq sumorsuaq angallassisinnaavaa. Sikulli aamma pissutaallutik aniasoortup siaruarnissaa immani sikoqanngitsuninngarnit killilersimaarneqarnerusinnaavoq. Uuliaarluernerup sikulimmi qanoq pisarneranut tunngatillugu ilisimasat pissarsiarineqarsinnaasut amerlanngeqaat.

Sinerissap qanittuaniittut uuliaarluernermit aseruiffiunerusinnaanerannut pissutaavoq uuliap assigiinngitsorpassuit amerlasoorsuillu uumaffiat, soorlu ikkannerit immap naqqani aarrit neriniagaannik uumasoqarfiit timmiarpassuillu najugaat eqqorneqarsinnaammata. Uulia iterlanni kangerlunnilu unissinnaavoq, taammalu toqunartut annertuut uuliap akuineersut immami itissuseq immallu naqqa tamakkerlugu uninngaannalersinnaallutik. Aarleqqutissaavoq uulia immap naqqani sananeqaatigut sissamulluunniit tuapalimmut unissinnaammat taammalu arriitsumik avatangiisinut anialersinnaalluni sivisuumik sunniusimalluni, assersuutigalugu timmiaqatigiinnut sissamik atuisunut. Aammami nalilersukkap kujasinnerusortaani sinerissap qanittua tamaanimiut piniarfigalugulu aalisarfigaat.

Imaannarmi uuliaarluernerup avatangiisinut sunniutai arrorsarneqarneratigut annikinnerulersarput. Grønlandshavemi nalilersuiffimmi tamatumalu qanittuani sinerissamiit ungasissumiikkaluartut uuliaarluernermit ajoquseruminartorujussuusinnaanerat isiginngitsuusaarneqarsinnaanngilaq. Ilisimasalli pigineqartut naammanngimmata tamakkua sumiinnerat toqqarlugu oqaatigineqarsinnaanngilaq. Tamakkua tassaasinnaapput frontzoninik taaneqartartut, pikialaarfiit ”up-welling”-områdit aammalu sikut tissukaattut avammut sinaavi (”marginal ice zone”), tamaanimi pingaartumik upernaakkut pinngorartoqarnera annertoorujussuusarpoq, algit planktoniusut uumasuaqqallu planktoniusut amerlasoorujussuullutik immap qaavani tamatumalu atinnguani katersuussimasarmata.

Uuliaarluernerli qaleraleqarneranik ajoqusiissasimanngilaq, tamaanimi nalilersuiffiusumi aalisagaq taanna kisimi iluanaarniutigalugu aalisarneqartuummat.

Timmissat uuliaarluernerup immap qaavaniittup assut navianartorsiortittarpai, Grønlandshavemilu ajoquseruminartunik sumi tamaani timmiarpassuaqarpoq. Assersuutigalugu appat appaliarsuillu erniortorpassuit, upernaakkut mitit takkusimaartartut aammalu aappalaartumik nalunaarsorsimasut naajavaarsuit amerlanngereeqisut. Tamatumalu ilaani mitit isasarput aammalu mitit siorakitsut ilisimaneqartumik kangerluk ataaseq isaffigisarpaat. Timmiarpassuittaaq ingerlaarlutik tamaanaqquttartut aamma ulorianartorsiortitaassapput.

Miluumasut imarmiut uuliaarluernermit immap qaavaniittumitamma sunnerneqarsinnaapput. Nalilersuiffiusumi aarrit ulorianartorsiornerussapput, aarrimmi aalajangersimalluinnartuniitartuummata neriniarfimmik amerlanngeqisut pingaaruteqaqisulli eqaanniittarlutik.Misissuinerittaaq nutaat takutippaat aarluit (taamaattumillu aamma immaqa arferit allat) uuliap aalaanik uuliaarluernermeersumik najuussuinikkut ajoquseruminartuusut, tamannalu sikulimmi uuliaarluerneqarpat pisinnaalluarpoq (ataaniittoq takuuk).

Nannut pingaartumik ajoquseruminartuupput, meqqutimmi uuliaarluersimasut aluttorlugit salinniartaramikkit uuliamit iijorakkaminnit toqunartoqalersinneqartaramik.Arfiviit tamaaniittartut arfeqatigiimininnguanut 1900-ikkut aallartinneranni nungutaangajalluinnarsimasunut ilaapput. Taakkua ima ikilisimatigaat allaat toqusarnerup annikitsuinaagaluartumilluunniit annertusinera amerliartornerannut sunniuteqarsinnaammat.

Sikulimmi uuliaarluerneq qularnanngitsumik quppani sikutallu ataanni katersuukkumaarpoq taamalu timmissat miluumasullu imarmiut immamik ammaannartumik pisariaqartitsisut sunnersinnaallugit, aammali eqalugaasat piaraat sikup ataani katersuuttartut sunnerneqarumaarput. Miluumasut imarmiut tamaani immami sikoqanngitsumi annertugisassaanngitsumi uuliaarluernikkut puiarsinnaapput taammalu uuliap aalarneranik najuussuisinnaallutik.

Aalisarneq piniarnerlu akornuserneqarsinnaapput uuliaarluerfiusunimi taakkuninnga ingerlatsinissaq mattunneqartarmat. Taamatut matusisoqartarpoq aalisakkat piniakkallu uuliaarluernermiissimasut imaluunniit uuliasunnilersinnaasutut ilimagineqarsinnaasut nioqqutaanissaat (assersuutigalugu uuliasunnitsut) pinngitsoortinniarlugu. Uuliaarluerfiusumi aalisarnerup qaammaterpassuarni matoqqatinneqartarneranut assersuutissaqarpoq.Ilimagineqarsinnaavortaaq piniakkat uuliaarluerneqartillugu akuttunerulersarnissaat, aammalu puisit amii uuliaarluersimasut tunineq ajornarsisarput.

Mexicanske Golf-imi Macondo-brøndimi uuliaarluernerujussuaq itisoorsuarmeerpoq (1500 m missiliorlugu ititigisumiit). Tamatuma uulia aniasoq itissutsini assigiinngitsuni pujuusarsuanngorluni tissukartilerpaa. Uulia itissutsini tamakkunaniiginnalerpoq sumorsuarlu tissukarluni. Grønlandshavemi uuliamik aniasoornikkut pujuusarsuit pilersinneqassagaluarpata itissutsini assigiinngitsuni uumasut ajoquseruminartut (pinngorarneq, planktonit, aalisakkat kinguppaallu piaraat) aammalu uumasut immap natermiut (kinguppaat natermiullu allat) sunnerneqarumaarput, pingaartumik pujuusarsuit taamaatuut ikkannersuit aqqusaarpatigit.

Ilisimasat tunuliaqutaasut

Avatangiisinik nalilersuineq aallartinneqarmat Grønlandshavemi uuliasiornikkut ingerlatanik nalilersuinissamut ilisimsasat pingaarutillit amigaatigineqartut erseqqilluinnarpoq.Ilisimatuutut misissuinerit arlallit ingerlallugillu naammassineqarsimapput, tamakkualu inerneri nalunaarummut uunga ilanngussuunneqarput (Box 1, 2, 3, 4 aamma 5).

Misissuinerit ingerlatarpiamut tunnganerusut, avatangiisinik nalilersuinermut nakkutiliinermullu atatillugu ingerlatsiviit nammineerlutikingerlataminnut atatillugu ingerlataasa saniatigut pisariaqarpoq sumiiffinnut aalajangersunut tunngatillugu misissuinerit siumut sammisitat ingerlanneqarnissaat suli pisariaqarpoq. Misissuinerit tamaattut sumiffinnut aalajangersunut tunngatillugu misissuinerusut Disko West-imut, Kitaaniittumut, tunngatillugu aallartinneqareerput.