Bach, L., Asmund, G. & Søndergaard, J. 2012. Environmental Monitoring at the Nalunaq Gold Mine, South Greenland, 2011. Aarhus University, DCE – Danish Centre for Environment and Energy, 42 pp. Scientific Report from DCE – Danish Centre for Environment and Energy No. 20. http://www.dmu.dk/Pub/SR20.pdf
2011-imi septemberip 2-miit - septemberip 12-iannut avatangiisinik misissuinerit arfineq pingajussaat kuultisiorfiup Nalunap, Kujataani Nanortalimmiit 40 kilometeri missaanni ungasissuseqartup eqqaani ingerlanneqarpoq. 2010-imi misissuinerup kingorna aatsitassarsioqatigiiffik Angel Mining Gold A/S ujaqqanik kuultitalinnik piiaalersimavoq, aammali ujaqqat kuultitallit siusinnerusukkut piiarneqareersimasut akugissuunngitsut qaarsup iluani assartuutit atorlugit kigaatsumik killilimmillu usitussuseqarluni assartulersimallugit. Kuulti cyanid atorlugu puttallartitsinikkut immikkoortiterneqartarpoq (Carbon-in-Pulp). Kuultip ujaqqaniit immikkoortinneqarnerani cyanidip atorneqarnera pissutigalugu cyanidip qooqqumut aniatinneqartup killiliussanik qaanngiinnginnissaa sukangasumik nakkutigineqarpoq.
Uillut, qeqqussat kanassullu Iterlassuarmi sumiiffinni assigiinngitsuni 4-5-imi pisariortorneqarput, Napasorsuup qooruata kuuani eqallut pisarineqartarput kiisalu qillinerit (ujaqqat naaneri) Flavocetraria nivalis qooqqumi sissallu eqqaani sumiiffinni assigiinngitsuni 20-ini katersorneqarlutik. Aammattaaq qillinernik sumiiffimmi mingutsitaanngitsumiittumiit aatsitassarsiorfiup eqqaanut nuussisoqarpoq. Misissugassatut tigooqqakkat tamarmik pinngoqqaatinut 12-inut misissuiffigineqarput: arsen (As), kuulti (Au), cadmium (Cd), kobalt (Co), krom (Cr), kanngussak (Cu), savimineq (Fe), kviksølv (Hg), nikkeli (Ni), aqerloq (Pb), selen (Se) aammalu zinki (Zn). Paasisat 1998-2001-imi aatsitassarsiorneq sioqqullugu uuttortakkanut kiisalu misissuisarnerni siusinnerusukkut ingerlanneqartuni paasisanut sanilliunneqartarput.
2011-imi imaani avatangiisit aatsitassarsiornermiit annikitsuinnarmik sunnerneqarsimapput. Uillut kanassullu tingui pinngoqqaatinik qaffasinnerusunik nassaarfigineqanngillat, qeqqussalli uuttortaavinni tamani kiisalu sanilliussiviusumi Cu-mik akoqarnerulaalersimallutik. Kiisalu uuttortaavinni ataasiakkaani qeqqussat Au-mik kiisalu Co-mik akoqarnerulaalersimapput.
Eqallut kuunniittut tingui 2011-imi saffiugassanik Cd-mik kiisalu Pb-mik akoqarnerat malunnarpoq.
Talittarfiup, ujaqqanik aserortikkanik ilioqqaaviup kiisalu aatsitassarsiorfiup tammaarsimaffiullu eqqaanni Cu, Cr, As aammalu CO ukiuni siuliini sanilliussivinnut sanilliullugit annertungaatsiaqaat. Qillinerit nuussat saffiugassanik akui 2011-imi uuttukkat 2007-imut aammalu 2008-imut sanilliullugit appasinnerupput, 2010-imulli sanilliullugit qaffasinnerullutik. Qaffasinnerunerat pissuteqarsorineqarpoq sullup 300 meterinik qaffasissusillup paavani silami ujaqqanik aserorterinermik, akuiagassap akoqarluartup talittarfiup eqqaanut assartorneqarneranik kiisalu aqquserngup pujoralatsitsineranik.
Aqqusinermiit avasilliartorluni qillinerit Cu, Cr, As aamma Co-mik akui 2005-11-imi uuttortarneqartarput. Aqqusinermiit avammut ungasilliartortilluni saffiugassat annikilliartupiloortarput mingutsitsiviunerpaat uuttortaavinni 11 kiisalu 20-imiittut eqqaasanngikkaanni. As aamma Co aqqusinermiit 2000 meterit avasissusilimmi qaffasissut nassaarineqarput, taavali Cr aqqusinermiit 1000 meterinik avasissusilimmi nalinginnaasumik qaffasissuseqalerluni kiisalu Cu aqqusinermiit 500 meterinik avasissusilimmi nalinginnaasumik qaffasissuseqalerluni.
Napasorsuup Qooruani avatangiisit sunnigaanerat, nunami imermi, imaanilu, oqaluttuarineqartoq killilittut isigineqarpoq kiisalu sunnigaanerat 2004-2009-imi kuultisiornermit annikinnerusutut isigineqarluni.
