Aarhus University Seal / Aarhus Universitets segl

Nr. 15: Davis Strædip

Merkel, F., Boertmann, D., Mosbech, A. & Ugarte, F (eds). 2012. The Davis Strait. A preliminary strategic environmental impact assessment of hydrocarbon activities in the eastern Davis Strait. Aarhus University, DCE – Danish Centre for Environment and Energy, 280 pp. Scientific Report from DCE – Danish Centre for Environment and Energy No. 15. http://www.dmu.dk/Pub/SR15.pdf.

Imaqarniliaq kalaallisooq

Nalunaarut una utaqqiisaagallartumik siumut sammisillugu Davis Strædip kalaallinut ataasortaani, erseqqinnerusumik oqaatigalugu  62° aamma 67° N akornanni, uuliasiornerup uuliamillu qalluinerup avatangiisinut sunniuti-ssaanik nalilersuineruvoq. 

Avatangiisinik nalilersuineq Nationalt Centre for Miljø og Energi (DCE) aa-mma Pinngortitaleriffimmit suliarineqarpoq Aatsitassanut Pisortaqarfik su-leqatigalugu, Kalaallit Nunaata avataani Davis Strædemi uulisiornissamut a-kuersissutinik amerlanersunik neqerooruteqarfeqarfilernissamik aalajangii-nissamut ilaatinneqarnissaa siunertaralugu.  Naqitat saqqummiunneqareer-simasut sulilu saqqummiunneqanngitsut, naliliisimanerit pingasut massa-kkut akuersissuteqarfiusunut atatillugu suliarineqarsimasut tunngaviga-lugit, avatangiisini biologiskimillu avatangiisit naliliinermi sammineqarput  pinngortitami illerssorneqareersut, uumasut nungutaanissamit aarlerinar-torsiortinneqartut, minngutitsinerup annertussusii aammalu uumasunik isu-malluutinik iluaquteqarneq ilanngullugit nalilersuineqarpoq. Ullumikkut pissutsit eqqartorneqarnerat tunngavigalugu uuliasiornerup kingunerisin-naasai nalilersorneqarput. Paasissutissanik amerlanerusunittaaq pissarsiso-qarpat taava sunniutaasinnaasut nalorninnginnerusumik nalilersorneqarsin-naalersissagaluarpai.

Neqerooruteqartiit amerlanerusut agguaanneqassagaluarpata pilersaarutaa-voq misissuinissamut pilersaarusiorneqassasoq ilisimasanik amigaateqarfiit immerneqaaatissaannik aammalu avatangiisinut tunngatillugu pilersaarusi-ornerup uuliasiornermullu atatillugu ingerlatat killilersuiffigineqarnissaan-nik. Ilisimasat nutaat avatangiisinik nalilersuinermut nutarrutaassapput taa-nnalu tassaassaaq avatangiisinik nalilersuisarnermi aallaavigineqartartussaq massakkumut avatangiisinik naliliisarnermut utaqqiisaasumut taartaasusaa-ssaq.

Nalilersuiffiusoq takutinneqarpoq figur 1.1.1.-imi. Tamanna akuersissute-qarfissatut ilimagineqartoq ingerlatat pissutaallutik annertuumik uuliaarlu-ertoqassagaluarpat sunnerneqartussaavoq. Anori sarfallu apeqqutaallutik uulia killilersukkap takutinneqartup avataanut tissukarsinnaassaaq.

Nalunaarusiaq Råstofdirektoratimiit piniarneqarsimavoq suliarineqarlunilu Danmarks Miljøundersøgelser-nit (DMU) aamma Pinngortitaleriffimmit (GN).

Uuliasiorfimmi ingerlataasartut tamarmiusut naatsumik nassuiarneqarput ajornartinnagulu nalilersorneqarlutik misilittakkat malillugit ingerlatat pi-sartullu annertunerusumik avatangiisinut sunniuteqartartut pingaarneru-tillugit. Kalaallit Nunaannili uuliasiorneq misilittagaqarfigineqanngimmat nalilersuinerit tamaani pisunik tunngaveqanngillat allanili maanga asser-suunneqarsinnaasunik atugaqarfiusuneersuni misilittakkanik tunngaveqar-lutik. Pingaartumik Alaskami 1989-imi Prince William Sund-imi uuliaarlu-erujussuarnermut tunngatillugu allaatigisarpassuit, norskillu Barentshavimi uuliasiornermut (2003) tunngatillugu avatangiisinik naliliineri aammalu Ar-ktisk Rådip ”Arctic Oil and Gas Assessment” (Link) tigulaariffigineqarlutik.  Kiisalu aamma qanittukkut Mexikanske Golf-imi (2010) immap naqqaniit uuliamik aniasoorujussuarnermit ilisimasat pissarsiarineqartut, naak tassannga misilittagarineqalersut suli killeqaraluartut, ilanngussorneqarlu-tik.

Uuliasiorfiusussatut naatsorsuutigisami nalilersuiffiup avannarpasinneru-sortaani kippasinnerusortaanilu silarlukkajunnera sikoqarpallaartarneralu pissutigalugit ukiuunerani upernaqqaarneranilu (decemberimiit aprilimut) misissuinerit ajornartorsiuteqartarumaartut   naatsorsuutigineqarpoq. Uulia-siornivilli aallartinneqassagaluarpat ingerlatat ukioq naallugu ingerlanne-qartarumaartut naatsorsuutigineqarpoq.

Avatangiisit

Immap ikerani avatangiisit

Nalilersuiffimmi pissutsit atuuttut naatsumik nassuiarneqarput oceanografi sikullu pissusii salliutillugit. Tamatuma kujasinnerusortaa nalinginnaasu-mik ukioq kaajallallugu sikuuneq ajorpoq, avannamut kippasinnerusortaa eqqaassanngikkaanni. Nalilersuiffiup avannarpasinnerusortaa februarip mi-ssaaniit aprilimut sikuusarpoq.  Ilaanneeriarluni tamaani iluliaqartarpoq, pi-ngaartumik ukiuunerata naajartornerani upernaakkullu. Ilulissalli Fyllas Bankip avannaani qaqutigoortuupput. Tamatumunnga pissutaapput immap  sarfai, itissutsit assigiinnginnerat aammalu sermit iigartartut ilulialiorneru-sut tamaannga ungasissumiinnerat. 

Kujataata avataani avasissup ikkannersui nalilersuiffimmi pissutsinut assi-ngunerpaapput. Tamakkua ikkannerit sakkortuumik sarfartuunerat pissu-taalluni imaq inuussutissaqarluartoq tamakkunani annertuumik pikialaar-tinneqarpoq taammalu sivisuumik annertuumillu pinngorarnermik piler-sitsilluni. Ikkannersuit sikoqartaratilluunnit sikuisattuusarput, Store Hel-lefiskebanki, nalilersuiffiup avannarpasinnerusortaaniittoq eqqaassanngi-kkaanni. Ikkannersuarni annertuumik pinngorartitsineq avataani itinerusuni pinngoratitsinermut naleqqiullugu qaammatinik arlalinnik sivisunerusar-poq. Pissuseq tamaani pingaarutilik alla tassaavoq immap issittumiitup im-mallu kissalaarnerusup naapiffiat. Tamaani aporaaffiusoq tappiorarnartunut assigiinngitsunik, ilaatigut nerisassat takkussorneratigut taamalu pilersitsi-nerup siulliup tulliatalu qanoq annertutiginerannut planktoneqarneranullu sunniuteqartarpoq. Aammalumi imaq tarajoq sinerissap qanittuaniittoq sa-naneqaatimigut akuugaanermigullu avataata imaanit immikkoortinneqar-tarpoq, taannami nunamit qanitaminiit imermik akoorneqartarmat.

Nalilersuiffigineqartoq issittorsuup kujatinnguaniippoq, subarktiskiusumii-lluni. Avasissumi immap ikerani avatangiisit naammattumik misissorneqar-nikuunngillat, kisiannili paasissutissat Kalaallit Nunaata eqqaani ikkanner-suarni aalisarfiusuneersut tunngavigalugit nalilersuiffimmi immap ikerani avatangiisit ikittuinnarnik assigiinngisitaartunik uumasoqarput – tamakku-ali amerlaqalutillu eqimmattorsuusarput, taamalu nerisareqatigiinneq min-nerpaaniit nerisunut pingaarnernut ta-kisuujunani, artit amerlanngitsut uu-masoqatigiinnermi aalajangiisuunerullutik. Immami uumasoqatigiinnermi pisartoq malunnarnerpaaq tassaavoq upernaakkut tappiorarnartut naasuu-sut, nerisareqatigiinnermi toqqammaviusut, amerleriarujussuartarnerat. Ta-makkua tappiorarnartunit uumasuusunit nerisarineqartarput, ilaatigullu ki-ngunnit Calanus-init (pingaartumik C. finmarchicus) tassaasut immami uu-masoqatigiinnermut pingaarutilerujussuit ilaat.

Bentisk fauna aamma flora

Bentiske makrofauna-p pinngorartut ilarparujussui nerisarpai taamaalilluti-llu aamma aalisakkanit, timmissanit imarmiunit miluumasunillu imarmiunit pingaaruteqartumik namminneq nerisaallutik. Nalilersuiffimmi mikrofauna-mik misissuinerit ikittuinnaapput ataatsimullu isigalugu tamakkua qaqugu-kkut amerlassutsikkullu allanngoranerannut, avataanilu najortagaannut tu-nngatillugu ilisimasat amigaatigineqarlutik.  Makroalgit sinerissamiittuup-put manngertumik natilimmiuullutik 50 m sinnerlugu itissusilimmiissinnaa-sarlutik.  Biomassi aammalu pinngoraneq ulittarnerup tinittarnerullu naqqa-niittoq taassumalu avatinnguaniittoq annertuujusinnaavoq taammalu neri-sareqatigiinnermi pingaarnerpaalluni. Tamakkua mikroalgit uumasuaqqa-nut immap naqqani nipinngasunut nerisaallutillu nerinianut illersuutaallu-tillu parnguttoornissamut, sarfamut mallillu qaartarnerannut imaluunniit nerineqarnissamut illersuutaasinnaapput.  Pineqartumi mikrolagit assigii-nngisitaarnerannut artinullu katitigaanerannut, biomassimut, pilersitsiner-mut amerlassutsikkullu allanngorarnerannut tunngatillugu ilisimasat killi-lerujussuupput ilisimaneqanngingajavillutillu.

Aalisakkat

Avataasiorfimmi, ikkannersuarnilu aalisakkani natermiut, soorlu qaleralik, nataarnaq, suluppaagaq, qeeraq aalisakkallu artit aningaasarsiutigalugit pi-niarneqanngitsut amerlanersaapput. Qaleralik aalisarnermut pingaaruteqa-qisoq nalilersuiffiup timaani suffisarsorineqarpoq qalerallillu ilanngussortut amerlanersaat aamma tamatuma avataaneersuusarlutik (Kalaallit Nunaata avannaa kitaa Canadalu). Putooruttut amerlasoorsuullutik ikkannersuarnii-ttartut aalisakkanit, timmissanit imarmiunit arfernillu soqqalinnit nerisaa-lluartuupput. Sinerissap qanittuani artit pingaarutillit pingasut suffisarput: saarullik, ammassat nipisallu. Ammassak aalisakkat annerusut, timmissat i-marmiut, miluumasut imarmiut inuillu nerisaattut pingaarutiliuvoq. Saaru-llik nipisalu (suaat) aningaasarsiutigineqarput. Eqaluk aamma artiuvoq sine-rissap qanittuani pingaarutilik sukisaarsaatigalugu aalisarneqarluartartoq. Artit allat annikinnerusumik iluaqutigineqartut, akissarsiutitut imalunniit akissarsiutiginagit, tassaapput immap eqalua, nataarnaq qeerarlu.

Timmissat imarmiut

Nalilersuiffimi timmissat imarmiut ineqarfippassuaqarput, naak Kitaata a-vannarpasinnerusuani timmissat ineqarfissuisut annertutiginngikkaluartu-nik. Katillugit artit 20-it nalinginnaasumik tamaani erniortuusut naluneqa-nngilaq ineqarfiillu eqimanerpaat sinerissap qerertarpassuiniipput 63? aam-ma 66?N-p akornanniittuni, naak tamanna peqqissaartumik timmissanik pia-qqiortunik misissuiffigineqarsimanngikkaluartoq.  Artit marluk kalaallit Nu-naanni timmissat qaqutigoornerpaat ilagaat, tassalu qilanngat appallu sig-guttuut, taakkua kalaallit rødlistianni nalunaarsorsimapput ”ulorianartorsi-ungajalluinnartutut” aamma ”nungutaasinnaasutut”. 

Artinut 13-inut nalilersuiffimmiittunut tunngatillugu Kalaallit Nunaannut nunanullu allanut pingaarutaat nalilerneqarpoq ”pingaartorujussuusoq”, ti-mmissat piaqqiortartut amerlassusiat, isasartut ukiisartullu pissutigalugit (Tab. 4.7.1). Nalilersuiffigineqartoq timmissat imarmiut uki-isarfiattut pin-gaarutilerujussuuvoq. Tamassumami ilarujussua Kalaallit Nunaata kujata kitaani sikuneq ajortumut, timmissat imarmiut amerlasoorsuit Ruslandi-meersut, Islandimeersut, Svalbardimeesut Canadameersullu oktoberimiit majimut ukiisarfiata ilagaa.  Missiliorneqarpoq timmissat 3,5 millionit sin-nerlugit tamatuma sinerissamut qaninnerusortaannaani ukiisartut. Amerla-nerpaat tassaapput appat siggukitsut, mitit, mitit siorakitsut appaliarsuillu.  Timmisat imarmiut amerlasoorsuit, qanorli amerlatigineri ilisimaneqan-ngitsut, avataa tamanna inger-laarfigisarluguluunnit ukiivigisarpaat.

Miluumasut imarmiut

Miluumasut imarmiut imaani uumasoqatigiinnermi malunnaateqartumik i-laapput. Puisit assiginngitsut tallimat nalilersuiffimmiipput, ilaatigut aataat amerlasoorsuullutik tamanna tamakkerlugu ukiup annersaani puisaasut, qa-sigiarlu kalaallit rødlistianni ”nungutaanissaa aar-lerinarluinnartutut” nalu-naarsorsimasoq. Nalilersuiffiup avannarpasinnerusortaa aarrit ukiivigisarta-gaannut pingaarutilimmut ilaavoq.  Arfernut ilaapput soqqallit arlallit piffi-ssap ilaatigut nalilersuiffimmi takkusimaarajuttut, taakkununnga ilaallutik tikaagulliit, tikaagulliusaat, qipoqqaat sejhvalillu. Tamanna neriniarfiannut ilaavoq arferillu takkusimaarfigisartagaat amerlanertigut neriniagaasa pin-gaarnerit takkusi-maarnerannut atasarpoq: ammassat, isituuaqqat putooru-ttullu. Arfiviit tamaana ingerlaarfeqaramik januar-februar tamaanaqquttar-put immaqalu nalilersuiffiup tamatuma avannannguani erniortarlutik. Ar-ferit kigutilli arlallit tamaani nalinginnaapput, ilaatigut niisat, niisarnat, a-narnat aarluarsuillu. Kujasinnerusumi qilalukkat qaqortat qernertallu ukii-sarfiat nalilersuiffiup avannarpasinnerusortaanut atavoq. Kippasinnerusortaani ukiukku upernaakkullu nanoqartarpoq, tassani ape-qqutaasarluni kitaata sikuata qanoq Davis Strædemut siaruarsimatiginera.

Piniarneq iluaquteqarnerlu

Uumasut isumalluutit tamaani tamarmi inunnit iluaqutigineqarput; anniki-nnerusumik sunngiffimmi piarneq inuussutissarsiutigalugulu pinartuuneq sinerissami tamarmi ingerlanneqarpoq, annertuumilli iluanaarniutigalugu aalisarneq avataasiorluni ingerlanneqarluni. Sinerissap qanittua ukioq kaaja-llallugu sikuuneq ajormat ukioq tamaat piniarnermut periarfissarissaarpoq, naak piffissap ilaatigut piniaqqusaanngiffeqaraluartoq. Timmissat imarmiut isumalluutinut pingaarnerpaanut ilaapput ikigisassaanngitsunillu pisaqarfi-usarlutik. Appat mitillu piumaneqarnerpaapput 2008-milu nalilersuiffimmi 35.000-inik 11.000-inillu pisaasunik nalunaarutaasimallutik. Puisit aamma a-merlasuunik pisaqarfiusarput. Amii tunineqartarput Kujataanilu ammerivi-mmi suliaralugit nunani allani niuerfinnut tuniniagassiarineqartarlutik, ne-qaalli nammineq nerisarineqartarpoq. Puisini pingaarnerpaavoq aataaq uki-umut 30.000 missiliorlugit nalunaarsuiffimmi pisaralugu nalunaarutigine-qartartoq. Aaveq, qilalukkat qaqortat qernertallu ukiukkut upernaakkulllu pisarineqartarput pisassiisarnikkullu killilersorneqarlutik. Niisat, tikaagu-lliit, tikaagulliusaat qipoqqaallu tamaani pisarineqartarput, siullit taakkua marluk pisaasartunit amerlanersaallutik. Tikaagulliit, tikaagulliusaat qipo-qqaallu pisassiissutigineqartarput IWC-mit aalajangerneqartartumik. Nan-nut amerlanngitsunik, nalilersuiffiup avannarpasinnerusortaani pisaasarput pisassiissutitigut killilersorneqartumik.

Iluanaarniutigalugu aalisarneq Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiutini pin-gaarnerpaavoq, 2009-milu Kalaallit Nunaata nunanut allanut niuernikkut isertitaasa 88 %-iinik (1.7 milliard DKK) isertitsissutaasimalluni. Qalerallit, kinguppaat saattuallu nalilersuiffimmi aningaasarsiutigalugit iluaqutigine-qarput Kalaallit Nunaannilu ukiumut pisaasartut tamarmiusut ilarparuju-ssui tamaani pisarineqartarput. Saarullinniarneq ukiuni qulikkuutaani kin-gullerni annertusiartorpoq, saarulliilli nutaanik ilaartornerat assut allanngo-rardluni.  Siusinnerusumut (1960-ikkunnut) naleqqiullugu ullumikkut saa-rullittarineqartartut ikittuarasuupput; 2009-10-mi avataasiorluni saarullinni-arneq nalilersuiffimmi matoqqatinneqarpoq. Sinerissap qanittuani annertun-ngitsumik aalisarneqarpoq, aliikkutaralugu akissarsiutigaluguluunniit, soor-lu nipisat, qeeqqat, suluppaakkat, saarulliit, uukkat, ammassat, eqaluit kapi-sillillu aalisarneqarlutik.

Takornariartitsineq Kalaallit Nunaanni ingerlataavoq annertusiartortoq ma-ssakkullu nuna tamaat isigalugit inuussutissarsiutinut annerpaanut pinga-juulersimasoq. Takornariat 2008-mi 82.000-isimapput (imalunniit unnuinerit 250.000), taakkualu amerlanersaasa nalilersuiffik, pingaar-tumillumi Nuuk tikeraarsimavaat. Umiarsuillu takornarianik angallassisut takornariat amer-liartuinnartut tikittalernerannut ilapittuutaasimapput. Sinerissap qanittua takornariartitsinermut pingaaruteqarluinnartuuvoq.

Klimap allanngorneri

Klimap allanngornerisa immami uumasoqatigiinneq annertuumik sunnersi-nnaavaat, minnerunngitsumillu issittumiitut. Artit pingaarnerit sumut aggu-ataarsimanerisa eqimassusiisalu nerisareqatigiinnermi allanngorneri anner-toorujussuarmik uumasoqatigiit aaqqissuussimanerannut kinguneqarsin-naapput, taakkununngami ilaasuummata. Piniarneq aalisarnerlu qularnan-ngilluinnartumik sunnerneqartussaapput. Uumasoqatigiit ilaannut klimap allanngorneri ilungersuatitsinngitsoornavianngillat, soorlu piniarnikkut aa-mma ilungersuatinneqartartut, taammalu kingunerissallugu uuliaarluerner-nut suli misikkarinnerulerneq. Ummasoqatigiit allat takkusimanerulersin-naallutillu uuliaarluernermut akiuulluarnerulersinnaapput klimap allann-gornerisa kinguneranik. Kiisalu ilimanarpoq artit katitigaanerat allanngoru-maartoq, artimmi ilaat tammarumaarmata allallu takullutik siammarsima-ffiata avannarpariartornerata kinguneranik.

Mingutitsissutit

Mingutitsissutinut, soorlu kulbrintinut saffiugassanullu oqimaatsunut, qa-noq annertutigisumik akooreernerannut  tunngatillugu uuliasiornermut ata-tillugu avatangiisinut ajoqusiisinnaanerat sunniutigisinaasaallu eqqarsaati-galugit ilisimasat pingaarutilerujussuupput. 

Kalaallit Nunaanni mingutitsissutit ilaat, taakkununnga ilaallutik organo-klorider, suli annertujaarujussuupput tamakkua ungasissumiit Issittumut ingerlaartarnerat pissutaalluni. Tamakkua annertunerupput uumasoqati-giinni nerisaqarnikkut qaffasinnerusumik inissisimasuni, soorlu arferni na-nnunilu. Kiisalu mingutitsissutit sivisuumik sunniusimasartut nutaat massa-kkut uuttorneqarsinnaalersimapput, soorlu ikuallannaveeqqutit bromeriu-sut. Umiarsualiviit qanittuilu eqqaassanngikkaanni uuliamut attuumasut, PAH-t ilanngullugit, annertugisassaanngillat tamaaneereersutullu isigisaria-qarlutik. 

Kalaallit Nunaanni uumassusilinni immamiittuni, tassa nalilersuiffik ilan-ngullugu, mingutitsissutit suli annertugisassaanngillat. Pingaartumik mi-ngutitsineq tamakkualu uumassusilinnut sunniutigisinnaasaat, peqqinni-ssamut piginnaasanillu annikillissutaasinaasut eqqarsaatigalugit  sunniutigi-sinaasaat ilannngulugit tassani pineqarput.  Assigiinngitsut tamakkua misi-kkariffigineqassusiannik aammalu nalunaarsuinermi periaatsinut tulluassu-siannut tunngatillugu annertunerusumik ilisimasaqarnissaq pisariaqartinne-qarportaaq.

Ingerlatanik naliliineq

Naliliinerit makkua ullumikkut artit agguataarsimanerannut, uuliamut tun-ngatillugu ingerlatanut nalinullu killigititanut qanoq tigusisarnerat aamma-lu klimami pissutsinut atuutunut tunngatillugu ilisimasanik tunngaveqar-put.  Klimalli allanngorneri nalilersuiffimmi avatangisinik annertuumik a-llanngortitsiumaartut ilimagineqarpoq, taamaattumik oqaatigineq ajornar-poq naliliinerit ukiuni qulikkuutaani aggersuni aamma atuukkumaarnersut. Aammami nalilersuiffiusup ilarujussua iluamik misissuiffiunikuunngilaq taamaattumillu ilisimalikkat nutaat naliliinernik allanngortitsisinnaapput.

Ujarlerneq

Ujarlernikkut ingerlatat utaqqiisaannaasarput ukiualunni ingerlagajuttut aa-mmalu akuersissutaateqarfimmi sumi tamaani ingerlanneqarumaartut. Uu-liamik iluaqutigineqarsinnaasumik nassaartoqanngippat taava ingerlatat taamaattut univittussaapput. Uuliamilli nassaartoqarpat taava ingerlatat i-neriartortitsininngorlutillu uuliaqarfimmik iluaquteqarninngussapput (ataa-niittoq takuuk). 

Ujarlernikkut ingerlatat sunniutaat tassaasinnaapput ingerlatat nipiliorneri (assersuutigalugu sajuppillatitsisarluni misissuinerit, immap naqqani qilleri-nerit helikopterpalunnerlu), qillerinermi aniatitsinermilu. Sunniutit annertu-nerusut pinngitsoorneqarsinnaapput illersuutaasunik iliuuseqarnikkut, soorlu misikkariffiuallaartumi ingerlatsinaveersaarnikkut imaluunniit piffis-sap ilaatigut ingerlatisannginnikkut.

Artinit tamaaniittunit sajuppillatitsisarluni misissuinerup nipiliortitsinera-nut arferit soqqallit misikkarinnerupput (tikaagullik, tikaagulliusaaq, sejhval qipoqqarlu) aamma arferit kigutillit, soorlu kigutilissuit anarnallu. Tamak-kua aasaanerani najortakkaminnit pingaarutilinnit nujutinneqarsinnaapput.  Arferit qimagutitaanerat siammartinneqarneralluunniit piniartunit pisariu-minarnerannik akornusiisinnaapput najortuartarsimasaat piniarnermut pin-gaaruteqartuusimappata. Qilalukkat qernertat, qaqortat, arfiviit aarrillu aa-mma immami sajuppillatitsisarnikkut nipiliornermit sunneruminartuupput, kisiannili najortagaat annikitsuinnarmik sajuppillatitsisarluni misissuiffim-mut ilaavoq.

 Sajuppillatitsisarluni misissuinerit qaangiukkumaarmata tamakkua, uuma-soqatigiinnut ataasiaanarluni misissuinerit sivisuumik sunniusimanissaat ili-manarpallaanngilaq. Aarlerinarsin-naavorli misissuinerit taamaattut arlallit ataatsikkut ingerlanneqarpata, imaluunniit misissuinerit sivisuumik imaluu-nniit ukiuni arlalinni ajoqutaasinnaaffimmi ingerlanneqarpata pisut assigiin-ngitsut ataatsimut sunniutaat (kumulative effekter) pilersinnaammata. Misi-ssuinerit immikkut ittut 3D-sajuppillatitsisarluni misissuinerit, amerlanerti-gut sumiiffinni annikkinnerusuni atorneqartartut, annertunerumik ajoqusii-gallarsinnaapput qaangiukkumaartunilli.

Aalisarnermut atatillugu sajuppillatitsisarluni nipiliornerup ajoqusiisinnaa-nera qaleralinnut annertuneruvoq. Taakkuami tatamitillugit nigortikkallar-neqarsinnaapput (ullualunni sapaatip akunneriniluunniit) taamalu aalisarfi-nni pisakinnerulernermik kinguneqarluni. Qalerallit sumerpiaq suffisarnerat erseqqivissumik tikkuarneqarsinnaanngikkaluartoq suffinerisa nalaani saju-ppillatitsisarluni misissuinerit pinaveersarnissaat inassutigineqassaaq (ukiu-leqqaasaani). Kinguppanik saattuanillu aalisarneq sunnerneqassagunanngi-laq.

Qilleriveqarfinni nipiliorneq aamma qaangiuttussaavoq, najukkalli ilaanni sajuppillatitsisarluni misissuinermit aalaakkaanerusumik ingerlanneqaru-maarlutik. Nalilersuiffimmi artit misikkarinnerit tassaapput arferit aarrillu. Arferit nuuffigineqarsinnaasumik najugassaqassappata ingerlatat tamakkua ajortumik kinguneqarnissaat ilimagineqanngilaq, qilleriveqarfiilli arlallit a-taatsikkut misissuiffimmi ingerlassappata tamanna kumulative effektinik aammalu arferit nuuffigisinnaasaraluaminnit nujutsinneqarnerannik kingu-neqarsinnaasoq aarlerigineqarsinnaavoq.

Maralluk qillerinermi atorneqartoq qillernerlukullu immap naqqanut aniati-nneqartut immap naqqata uumasuinut sunniuteqarsinnaavoq. Ilimagineqar-poq nalilersuiffiusumi aniatitsivippiaannarnut sunniuteqarumaartoq qilleri-nermi maralluit avatangiisinut ajoqutaannginnerusut atorneqarpata.  Sumii-ffinnili misikkarinneruni misiliilluni qillerisoqarnissaa sapinngisamik pin-ngitsoorniarluinnartariaqarpoq. Qillerisoqalersinnagu qilleriviusussami tun-ngaviusumik misissuineqartariaqarpoq tamaani pissutsit aartilluunniit im-mikkoorluinnartut uppernarsaaser-sornissaat siunertaralugu, artit soorlu i-mmap nillertup koralii imaluunniit svampeqarfiit, annertunerusumik qaller-suinermit navianartorsiortineqarnerat annertusisinnaammat. Qillerinerup kingornagut misissuinerit uppernarsassavaat malunnaatilinnik sunniuteqar-simanersoq.

Misissuilluni qillerinerit ingerlataapput nukimmik piariaqartitsisorujussuit tamatumalu kingunerissavaa annertuumik naatisiviup gassiinik aniatitsineq. Qillerinerup ataasiinnarluunniit kalaallit gassinik tamakkuninnga aniatitsi-nerat malunnaatilimmik annertusitittussaavaa.

Kiisalu misissuilluni qillerinerup uuliamik aniasoornikkut uuliakoorsinnaa-neq (”blow-out”) aarlerinartoraa (ataaniittoq takuuk).

Ujarlernermi akuerineqarsinnaanngitsunik avatangiisinik sunniinerit pina-veersaarneqarsinnaapput avatangiisinik misissuinerit tunngavigalugit peq-qissaartumik pilersaarusiornikkut ”Best Available Technique” (BAT) aamma ”Best Environmental Practice” (BEP) malillugit mianersortumik ingerlatsi-gaanni nunallu assigiinngitsut piumasaqaataat (OSPAR) malillugit suligaan-ni, assersuutigalugu sumiiffinni misikkarissuni piffissanilu aalajangersuni. 

Ineriartortitsineq tunisassiornerlu

Ineriartortitsineq tunisassiornikkullu ingerlatat nalilersoruminaatsuupput sumiiffissaat qanorlu annertutiginissaat ilisimaneqanngimmat. Sunniutinut nalinginnaasumik ingerlatat qassiunerat, qanoq tamaani imminnut ungasi-tsiginerat qanorlu sivisutigisumik ingerlanneqarnerat apeqqutaasussaavoq. Tassunga atatillugu pingaartuuvoq ataatsimoortumik sunniutissaasa naliler-sorneqarnissaat.

Piiaanermut, tunisassiornermut assartuinermullu atatillugu ingerlatat sivi-suujusarput (ukiunik qulikkuutaartunik sivisussusillit) aammalu ingerlatat arlaqartut ajorluinnartumik avatangiisinik sunniisinnaapput.

Aniatitsinerit

Ineriartortitsinerup tunisassiornerullu nalaanni qillerinerit ingerlassapput aammalu maralluk qillerinermut atorneqartoq qillernerlukullu ujarlenerup nalaaniit annertunerujussuarmik aniatinneqassallutik.  Aniatitat sapinngi-samik annikillisarneqartariaqarput, atoqqittarnerisigut aammalu piiarnerlu-kut uterartinnerisigut taamaallaallu kemikaliat avatangiisinut ajoqutaanngit-sut aniatinnerisigut (assersuutigalugu ”qorsuit” ”sungaartullu”), issittumi toqunartoqarneri arrortikkuminarnerilu misiligarneqareersimasut kisimik atorneqartariaqarput. Kemikalianik ”qernertunik” atuinissaq Kalaallit Nu-naanni inerteqqutaavoq kemikaliallu ”aappaluttut” taamaallaat atorneqarsi-nnaapput immikkut akeritissimagaanni. Aniatitat toqunartuunngitsut im-map naqqani aserorternerit angisusiisa agguataarsimanerat allanngortissin-naavaat aammalu aniatitsiviusup qanittuani uumasut natermiut sunnersin-naallugit.

Aniatitalli isumakuluutigineqarnerusut tassa tunisassiornermi imeq atorneqartoq (uuliamut ilanngullugu pumperlugu qallorneqartoq) uuliaminernik akoqarsinnaammat. Misisuinerit nutaanerusut maluginiarpaat uuliamineerannguit timmissat, aaalisakkat pinngorartullu sunnertaraat. Sunniutit taamaattut pinngitsoortinnissaannut periusissaq piukkunnarnerpaaq tassaavoq erngup tunisassiornermi atorneqartup pitsaanerusumik saleqqaarlugu iginneqartarnissaa, imaluunniit suli pitsaanerussagaluarpoq imeq utertillugu qillikkamut utertinneqartartuuppat, soorlu Lofoten-Barentshavemi tamanna atorneqartoq.

Erngup umiarsuit ballasterisimataata aniatinneqarneranut atatillugu arle-rinarpoq uumasut maanimiunngitsut eqqunneqarnisaat aammami maa-niittut qerliinnarlugit amerliartortartunik eqqussuissutaasinnaammat. Taamaattumik imeq ballasterineqarsimasoq suliarineqartariaqarpoq peq-qussutillu aalajangersut malillugit aniatinneqartariaqarluni. Tamanna suli imatorsuaq Issittumi ajornartorsiutaanngikkaluarpoq. Kisiannii aarlerinar-tua annertusiartortussaavoq klimap allanngorneri uuliamillu tunisassiorfim-mik pilersoqarpat umiarsuit uuliamik assartuutit amerliartornerat peqatiga-lugu.

Uuliasiorfimmik ineriartortitsineq uuliamillu tunisassiorneq nukissarujussu-armik atuisuupput ingerlatallu taamaattut Kalaallit Nunaata naatitsiviup ga-ssiinik aniatitsineranut annertuumik ilapittuutaasussaapput. Norgemi uulia-siorferujussuit ilaat ataaseq ullumikkut Kalaallit Nu-naata tamarmiusup CO2 –mik aniatitaata marloriaataanik aniatitsivoq.

Pisorpaluk

Qillerinernit atortullu inissititernerisa nipiliornerat ineriartortitsinerup tuni-sassiornerullu nalaani ingerlaannartussaavoq, tamannalu arferit aasami na-jortagaasa annaaneqarnerannik tamakkualuunniit illikarnerannik kingune-qarsinnaavoq, pingaartumik tunisassiorfiit arlallit ataatsikkut ingerlanneqa-ssappata. Umiarsuit (sikunik aserorterutit ilanngulugit) helikopterillu nipili-ornerat ujarlernerup nalaaniit atamaarnerulersussaasoq maluumasunik i-marmiunik timmissanillu imarmiunik sunniisinnaavoq. Artit nalilersuiffim-mi eqqoruminarnerit tassaapput timmissat amerlasoorsuullutik piaqqiortar-tut, arfiviit, qilalukkat qernertat, qaqortat, tikaagulliit, tikaagulliusaat, niisat aarrit – artit nipip ulorianartumik nassataqartarneranik ilisimasallit, soorlu aallaaniarnermiit. Qangaanilli piniarfiusartut aamma sunnerneqarsinnaap-put. Timisartut aalajangersukkut qutsissutsikkullu aalajangersukkut timmi-sarnerisigut helikopterip nipiliornerisa sunniutaat annikillisinneqarsinnaap-put.

Atortoqarfiit inissinneqarnerat

Imaannarmi atortoqarfiit sumut inissinneqarnerat atassuteqaatinillu pilersi-tsinerup qanittumi immap naqqata uumasui sunnersinnaavai neriniarfiillu pingaarutillit aserorsinnaallugit – aaveq taama eqqoruminartuuvoq, naak taanna nalilersuiffiup avannarpasinnersaani naapitassaanerugaluartoq.  Mi-tit siorakitsut ukiisut neriniarfii ikkannersuarniittut (pingaartumik Fyllas Bankimi) aamma misikkarissuupput. Nunami atortulersuutit tamaani tim-missat erniortut sunnersinnaavaat, eqaluit kuunnut aalajangerssumut ajornissaat mattussinnaallugu, sinerissap qanittuani naasut uumasullu ase-rorsinnaallugit, aammalu nunap alianaatsuunera sunnernerlussinnaallugu. Kingulleq taanna takornariaqarnermut pingaarutiliuvoq.

Aalisarnermut immikkut sunniuteqartussat tassaapput isumannaatsuuni-ssaq pillugu matusat/tikeqqusaanngitsut (500 m-eriugajuttut) imaannarmi atortuugallartut ataavartulluunniit eqqaanni pilersinneqartartut. Tamakkua annertuumik qaleralinniarluni kinguppanniarlunilu aalisarfiulluartunut su-nniuteqartussaapput.

Atortulersuutit qaammaqqutillit ikumasullu (gassi ikumasoq) timmissanit imarmiunit taartillugu qaninniarneqartarmata, pingaartumik mitit, imma-qalu appaliarsuit tamakkununnga qaalluitsisarnissaat aarleqqutigisariaqar-poq.

Pissutsit arlallit ataatsimut sunniutaat (Kumulative effekter)

Kumulative effektit uuliasiorfinni ingerlatanit tamanit (inunnit pisunik kli-mallu allanngornerinik ilallugit) pisut, ingerlatat qanoq annertutiginissaat ilisimatinnagu assut nalilersoruminaapput. Sunniutit suunissaannut apeq-qutaassaaq ingerlatat qanoq annertutiginerat, ingerlatat qassiunerat tamak-kualu qanoq sivisutigisumik ingerlanissaat.  Naliliinissaq tamakkua ilisima-lernissaannut utaqqittariaqassaaq.

Ineriartortitsinerup tunisassiornerullu sunniutaat killilersimaaneqarsinnaa-voq sukumiisumik avatangiisinik misissuinerit (uumasoqarfiit eqqoruminar-nerusut sunnerneqarnerannik paasiniaanerit) tunngavigalugit atortoqarfin-nik assartuillunilu aqqutinik pilersaarusiornikkut. Taamatuttaaq BEP, BAT aamma nunat allat immamut silaannarmullu aniatitat millisinniarlugit male-ruaqqusaat (assersuutigalugu OSPAR aamma HOCNF) atulersinneqartaria-qarput.

Uuliaarluerneq

Avatangiisit eqqarsaatigalugit ingerlatani qulaani eqqartorneqartuni aju-toorneq ajornerpaaq tassaavoq annertoorsuarmik uuliaarluerneq.  Uuliaar-luerneq qillerinerup nalaani pisinnaavoq (”blow-out”) imaluunniit uuliamik toqqortuiffimmi assartuinermiluunniit pisinnaalluni. Anertoorsuarmik uuli-amik aniasoornerit qaqutigoortutut oqaatigisariaqarput, teknikikkummi aa-qqiissutissat isumannaallisaanikkullu pissut-sit nutarterneqartuarmata. Taa-mali pisoqarsinnaanera aarlerinartuarpoq.

Davis Strædemi nalilersuiffimmut tunngatillugu uuliamik aniasoqarpat qa-noq pisoqarnissaanut tunngatillugu pisuusaartitsinermik modellit atorlugit misiliisoqarsimanngilaq.

Uliaarlluerujussuarnerup immaqa uumasoqatigiiffiit tamaasa sunnersinnaa-vai, pinngoratitsivinniit nerisareqatigiinnermi qullerpaanut. Tamanna uu-masoqatigiinnik artinillu sunniinissamut, ilami immaqa uumasoqatigiinnik ataatsinik, ukiuni qulikkuutaani arlalinni atuussinnaasumik aarlerinartorsi-utaavoq, soorlu Alaskami Prince William Sundet-imi uppernarsarneqartoq.  Uumasoqatigiit ilaannut tunngatillugu toqusartut taarserneqarsinnaasarput, nalinginnaasumik

toqusarnermik taarserneqarluni, uumasulli ilaannut tunngatillugu nalingin-naasumik toqusarnermut ilasaataasinnaalluni.  Uumasut ilaat sukkasuumik siumut saaqqittarput, allalli arriitsuararsuarmik qaangiiniartarlutik qanoq uumariaaseqarnerat uumasoqatigiillu qanoq atugaqarnerat tassani apeqqu-taalluni. Artit uuliamit eqqoruminarnerusut  piniarneqartuusullu uuliamit sunnerneqarnerat annikillisinneqarsinnaavoq pisaasartut killilersuiffiuneru-sumik ikiliartuutaanngitsumillu aqutsivigineqarneratigut. Pitsaasunik im-mami sikuusartumi pinarveersaartitsisinnaannginneq avinngarusimasumii-kkajunnerallu uuliaarluerneqartillugu ajornerusumik kinguneqartitsisarpoq.

Nalilersuiffiusoq tamanna immikkoortunut arfineq pingasunut avitaavoq uuliaarluernermit qanoq navianartorsiortinneqarsinnaanerat tunngavigalu-gu immikkoortitikkanik. Misissuineq artit arteqatigiikkuutaalluunniit qanoq tamaaniittigisarnerat, artit imaluunniit uumasoqatigiit uuliamit sunnerumi-narnerat, uuliap qanoq sivisutigisumik sumiiffigisinnaasaanik (oil residen-cy) isumalluutinik atuinermik aammalu apeqqutinik ataasiakkaanik allanik tunngaveqartinneqarpoq.

Ukiup qanoq ilineratigulluunniit avataani sumiiffiit, tasaanerusut nunaviup tunngaveqarfia, eqqoruminarnerpaanut ilaapput. Tamakkuami timmissanut imarmiunut ingerlaanut ukiisunullu pingaarutilerujussuupput, kinguppan-nik saattuanillu aalisarfiullutik aammalu arfernit soqqalinnit neriniarfiullu-tik. Upernaakkut ukiuuneranilu nalilersuiffigineqartup kujammut kimmut isua uuliaarluernermit assorsuaq navianartorsiortikkuminartutut nalilerne-qarpoq. Tamatumunnga pissutaavoq annertoorujussuarmik qaleralinniar-fiunera aammalu martsimi aprilimilu natsersuarnit kitaata sikuata sinaava erniorfiummat.

Ukiup qanoq ilinerisa sanilliussuunneranni misikkarissutsimut uuttuutit pi-viusut aammalu agguaqatigiissitsinerit tunngavigalugit tamanut tunnga-tillugu ingerlanneqartut takutippaat ukiuunera ajoqusiiffigissallugu ajorner-paasoq, upernaaq ukiarlu qanittuararsuarmik tulleralugit, aasarli uuliaarlu-ernermit taama eqqoruminartiginani. Taama assigiinngisitaarnermut pissu-terpiaavoq timmissat imarmiut amerlasoorsuullutik ingerlaartut/ukiisut  u-pernaakkut, ukiukkut ukiakkullu tamanna najortarmassuk. Ataatsimut isi-galugu timmissat imarmiut uuliaarluernermit navianartorsiortikkuminarto-rujussuupput, pingaartumik appakkut mitikkullu (havænder).

Nalilersuiffiusumi sinerissap qanittua immikkut eqqoruminartuuvoq assi-giinngitsorpassuarnik kangerlunni iterlannilu uumasoqarfiusoq uuliap u-niffigisinnaammagu uuliap toqunartuinik eqiteriffinngorlugu. Aalisakkat suffisut, soorlu ammassat nipisallu upernaakkut, eqaluit kuuit paavini ka-tersuuttartut timmissalu imarmiorpassuit ajoquserneqarsinnaapput – aasa-kkut, ingerlaarnermik nalaani pingaartumillu ukiukkut Atlantikup avannaa-ni Kalaallit Nunaatalu kitaani kujataani timmiarpassuit katersuuffigisarta-gaanni.  Sinerissap qanittuani sivisuumik sunniusima-sinnaavoq uulia kin-nerni ujaranngortuni, ujaqqat akornanni, uiloqarfinni qaarsullu quppaani unissimappat.  Uuliaarluerfinni taamaattuni uulia arriitsuinnarmik aniaru-saarsinnaavoq ataavartumillu mingutitsilersinnaalluni ukiunik qulikkuu-taanik arlalinnik sivisussuseqarsinnaasumik. Alaskami Prince William Sund-imi uuliaarluernerit taamaattut timmissat najortagaat suli ulloq manna tikillugu iluarsisimanngillat.  Sinerissap qanittua tamaani aalisartunut pini-artunullu pingaarutilerujussuuvoq, uuliaarluerneqarpallu ingerlataat malu-nnartumik sunnerneqarsinnaapput inerteqquteqarfitsigut piniakkallu najor-takkaminnik allanngortitsinerannit. Takornariaqarnertaaq sinerissap qani-ttuani uuliaarluernermit ajoquserneqarumaarpoq.

Nalilersuiffiup avannarpasinnerusortaa kippasinnerusortaalu ukiuunerani upernaakkullu kitaata sikoqartarnera pissutigalugu isumakulunnarneruvoq. Sikulimmi uuliaarluertoqarneratigut uulia sikut akorninut sikullu ataani ilu-llisimanernut unerarsinnaavoq.  Aallaqqaammut sikup uuliaarluerneq siaru-atsaaleqqaassavaa, uuliali sikumut nipinngammat sumorsuaq sikumit anga-llanneqarsinnaavoq (imatut nungukkiartorani) taamaattumillu avatangiisit, soorlu immap timmiai miluumasullu imarmiut uuliaarluerfiusumit ungasis-sorujussuarmiittut sunnernerlussinnaallugit. Uulia aamma sikup sinaavani sinaaqarfianiluunniit uninngatinneqarsinnaavoq pinngorarfissuarmi pin-ngorarnermut ajoquseruminartumi, timmissanut imarmiunut miluumasu-nullu imarmiunut ajoqutaalerluni.  

 Ataatsimut isigalugu uuliaarluerneq pitsaanerpaamik pinaveersaarneqar-sinnaavoq pilersaarusiorluarnikkut periaatsinillu isumannaallisaataasunik aaqqissuussanik atuinikkut (HSE), mianersortumik pissuseqarnikkut (BEP, BAT) aammalu nunani allani peqqussutit (OSPAR) malinneqarnerisigut. Immami sikuusumi uuliaarluernerup pissuserisartagaanut tunngatilluguli ilisimasat massakkut pigineqartut killeqarput sikuusumilu uuliaarluernerup akiorneqarnissaanut teknologi pigineqartoq ullumikkut suli naammanngi-laq.

Pinngorarneq uumasuaqqallu tappiorarnartut

Naliliineqarpoq imaannarmi immap qaavani uuliaarluernerup sunniutaa pingorarnermut uumasuaqqanullu tappiorarnartunut annertuujussaanngit-soq tamakkua annertoorujussuarmut siaruarsimanera amerlassusiallu eq-qarsaatigigaanni. Ajortumilli sunniuteqarsinnaanerat (pinngorarnerup min-nerulernissaa) sumiiffinni aalajangersuni upernaakkut algenileruttorfiani, ajoquseruminarnerpaaffimmi ajoqutaasinnaanera isumakulunnartuuvoq.

Mexico Golf-imi 2010-mi Macodo-brønden-imi uuliamik aniasoornermit, immap iluani itissutsini assigiinngitsuni uuliaminertarujussuit sumorsuaq siaruarfigisaannit, misilittakkat malillugit immaqa pinngorarnermut  uuma-suaqqanullu tappiorarnartunut tunngatillugu naliliineq allanngortittariaqar-sinnaavaa, taamatut ittumik nalilersuiffimmi uuliamik aniasoorneqassagalu-arpat. Massakkulli Mexicanske Golf-imi ajutoorneq tunngavigalugu inerni-liinissaq piaarpallaarpoq, tassami tassanngaanniit ilisimatuutut paasissuti-ssiissutit suli annertunngeqimmata. Qularutissaanngilarli immap naqqani Mexico Golf-imi aniasoornersuartut angitigisumik aniasoorneqassagaluar-pat ilimagisariaqartoq tamanna immap qaavani aniasoornermit annertune-rusumik pinngorarnermut, uumasuaqqanut tappiorarnartunut aamma aali-sakkanut tukerlaa-nut/kinguppaallu piaraannut ajoqusiineq annertuneruju-ssuussagunartoq.

Aalisakkat peqquillu piaraat tukerlaat

Ataatsimut isigalugu suaat peqquillu piaraat tukerlaat inersimasuninnganit uuliamut misikkarinnerupput, aammalu uumasoqatigiit ilaartortuunerat appassutaasumik akornuserneqarsinnaavoq tamannalu ikilinermik kinguneqarsinnaalluni ukiuni arlalissuarni aalisarnikkut pisakinnerulernermik kinguneqartumik. Saarullik Atlantikormioq eqqoruminartorujussuuvoq suaat piaraallu tukerlaat immap qaava 10 m angullugu itissusilik najortaramikku, akerlianilli kinguppat qalerallillu piaraat tukerlaat  itinerusumiittarlutik taamalu immap qaavani minguttitamiit ajoquserneqarsinnaanerat annikinnerulluni. Immap iluani aniasoorujussuarnikkut itissutsini assigiinngitsuni annertoorsuanngorluni unerartoq suannut tukerlaanullu itissutsini assigiinngitsuni sunniisinnaavoq peqarneranullu, soorlu kinguppannik, qaleralinnik, saattuanik putooruttunillu, sunniisinnaalluni.

Immap naqqata uumasui 

Uumasut natermiut uillut peqquillu uuliaarluernermit eqqoruminartuup-put, imaannarmili imatut sunniuteqarnissaa ilimagineqanngilaq uulia im-map naqqanut kivinngippat. Ikkattumi (< 10-15 m) toqunartut uuliamiittut immap naqqanut pisinnaapput tamaani naasunut, immap natermiunut uu-masunullu tamaaniittunut tamakkualu iluaqutaanerannut sunniuteqarnerlu-ssinnaallutik, pingaartumik miternut siorartuunut, miternut siorakitsunut, allernut, ussunnut aavernullu. Immap naqqaniit annertoorsuarmik aniasoor-nikkut itisuup naqqani uumasut aamma sunnerneqarsinnaapput.

Aalisakkat inersimasut

Imaannarmi immap qaavanut aniasoorneq aalisakkanut inersimasunut sun-niuteqarnissaa ilimagineqanngilaq. Akerlianilli immap naqqani aniasooru-jussuarneq ”blow-out” aalisakkat ikerinnarmiut natermiullu avasiinnarsuar-miittut eqqorsinnaavai, toqqaannartumik imaluunniit nerisareqatigiinnik-kut. Qalerallit taakkuninnga marlunnit sunnerneqarsinnaapput, taakkumi immap naqqaniit qaffarterlutik ikerinnarmi nerisassarsiortarput. Sinerissalli qanittua aarlerinarnerpaavoq, uuliaminerujussuit toqunartullu tassanngaa-nneersut iterlanni kangerlunnilu unissinnaammata aalisakkat annertuumik toqorarnerannik kinguneqartumik (qulaaniittoq takuuk).

Aalisarneq

Imaannarmi uuliaarluernerup siullermik aalisarneq eqqussavaa utaqqiisaa-gallartumik aalisarfigeqqusaanngitsutigut, taakkua pilersinneqassapput aa-lisakkanik mingutsinneqarsimasunik pisaqarnissaq pinngitsoortinniarlugu. Taamatut matuneqarsimasut qanoq sivisutigisumik matoqqanissaannut ape-qqutaavoq uuliap anianerata qanoq sivisutiginera, silap pisusii allallu. Ava-taasiorluni qaleralinniarneq nalilersuiffiusumi annertoorujussuuvoq aalisar-figeqqusaanngitsulersuisoqassagaluarpallu nalilersuiffiup kitaani Canadami aalisarfiit aamma ilaatinneqartussaassapput. Tamatumunnga pissutaavoq qaleralik ungasissorsuarmut piffissaq sivisunngitsoq atorlugu nikerartarmat taamalu aalisakkat mingutsinneqarsimasut (tipittut – ”tainted”) uuliaarluer-fimmit ungasissorujussuarmi pisarineqarsinnaallutik.

Nalilersuiffittaaq Kalaallit Nunaanni kinguppannik saattuanillu aalisarfiit pingaarnerpaat ilagaat. Aalisarfigeqqusaanngitsulersuinerup aamma aalisar-nerup aningaasarsiornikkut annertuumik annaasaqarnera kingunerisinnaa-vaa.

Sinerissami uuliamik mingutsinneqarsimasut sivisunerusunik sivikinneru-sunilluunniit aalisaqqusinnginneq kingunerisinnaavaa. Assersuutissaqarpoq uuliaarluerneq pissutaalluni qaammaterpassuarni aalisaqqusiunnaaneqar-tarmat, pingaartumik uuliakoq immap naqqanut sissamullu nipissimatillu-gu. Sinerissap qanittuani inuussutissarsiutigalugu aalisarneq pingaartumik najukkani saaqullinniarneruvoq, ammassalli nammineq atugassatut anneru-sumik pisarineqartarluni.

Timmissat imarmiut

Timmissat imarmiut immami uuliaarluernermit eqqornerlukkuminartoruju-ssuupput, piffissammi annersaa immap qaaniittarput uuliaarluerfioqqajaa-nerpaasartumi uuliallu siaruarterfigisartagaani. Meqqoqarnerat ajoquseru-minarnerannut pissutaavoq, ilami uuliamininnguugaluartulluunniit me-qquisa oqorsaataanerat puttalatitsinerallu aserorsinnaavaa. Timmissat min-gutsinneqartut amerlanertigut qiullutik, perlerlutik, ipillutik toqunartulluu-nniit pissutigalugit toqusarput.  Nalilersuiffiusumi sinerissap qanittua eq-qornerlukkuminarnerpaavoq, ukiormi kaajallangajallugu tamaani timmiar-passuaqartarpoq.  Timmissat tamakkua ilarpassui, piaqqiortut, isasartut u-kiisartullu ilanngullugit najugannaaqarput qeqertarpassuaqarfimmi. Uuli-aarluernissamut sillimaniarneq taamaattuni ajornakusoortorujussuusarpoq, alimasippallaarneq, sinerissap ilusaa silarlukkajunneralu ilaatigut pissutaa-llutik. Timmissat imarmiut eqqornerlunneqarsinnaanerpaat arriitsumik kin-guaassiortuupput, tassaallutik appat ilaqutaallu, appaliarsuit, mitit allerillu nalilersuiffiusumi amerlasoorsuullutik ukiisartut, tamannami nunanit assi-giinngitsuneersunik timmissanut imarmiunut ukiiffiuvoq pingaarluinnartoq (Kalaallit Nunaat kitaa sikuuneq ajortoq) timmissanit nunanit Atlantikup a-vannaaneersunit tamanit najorneqartarami.

Timmissat imarmiut ilaat nalilersuifimmeersut ukiakkut ukiuuneranilu ava-siinnarmi, ikkannersuit aalisarfiit ilanngullugit, uuliaarluernissaat aarleri-nartuuvortaaq naak timmissat imaannarmiittut sinerissap qanittuaniittunit siamasinnerusaraluartut. Artinut pingaatunut tamakkununnga ilaapput ma-lamuit, taateraat, qilanngat, appaliarsuit, appat siggukitsut mitillu siorakit-sut. Taakunannga mitit siorakitsut aarlerinarnerpaapput, amerlasoorsuu-llutik eqimaqalutik ikkannersuarni aalisarfinniittaramik (Fyllas Bankimi, Store Hellefiske Bankimi).

Tamaani uuliaarluerujussuarneq timmissanik taakkuninnga nungutsingajalluinnarsinnaavoq.

Miluumasut imarmiut

Nannut puisillu piaraat miluumasuni imarmiuni uuliamut atuunnissamut aarlerinartorsiornerpaapput, tassami annikitsuinnarmilluunniit uuliaarluer-neq toqussutigisinnaagamikku, tassa uuliap meqquisa oqorsaataanerat ase-rortarmagu. Puiseeqqat nalilersuiffimmi nalinginnaasorujussuupput (ataa-niittoq takuuk), nannulli tamaaniittarnerat allanngorarpoq, tassani Davis-strædip qanoq sikoqarnera apeqqutaasarluni.

Arferit, puisit aarrillu immaap qaavani uuliaarluernermit sunnerneqarsin-naapput. Arferit soqqallit soqqaat uuliaarluersinnaapput aammalu nerisami-nnut ilanngullugu uuliamik iioraasinnaallutik. Tamanna soqqaasa nakkartit-sissutitut atorneranik allannguisinnaavoq, toqunartortorluni naakkullu ajo-quteqalerluni toqussutaasinnaalluni. Aammalumi uuliap aalaa najuussorsin-naavaat isimikkullu uuliaarluersinnaallutik. Miluumasut imarmiut uuliaar-luernermik namminneerlutik qimatserisinnaanersut aammalu uulia uuma-sunut tamakkununnga mingutsitsisoq qanorpiaq ajorusiitigisarnersoq erseq-qissumik ilisimaneqanngilaq. Takuneqartartulli tunngavigalugit malunnar-poq artit ilaasa uulia aarlerinartutut isiginngikkaat aammalu uuliaarluerner-mut pulaqaqattaartartut takuneqartarlutik.

Miluumasut imarmiut nalilersuiffimmi uuliaarluernermit eqqorneqarsinnaa-sut tassaapput ussuit, natsersuit, natsiit, qasigissat, arfiviit, qilalukkat qer-nertat, qaqortat, nanoq, niisa, aaveq, anarnaq aamma kigutilissuaq. Qasigiaq Kalaallit Nunaanni immikkut ulorianartorsiortuuvoq, aamma natsersuaq er-niorfii Davisstrædip kangisinnerusuani sikuni eqingasuni erniorfeqaramik. Miluumasunut imarmiunut tamaani aasakkut neriniartartunut ilaapput aa-taat, natsersuit, natsiit, qasigissat, tikaagulliusaat, qipoqqaat, tikaagulliit, sejhvalit, niisat, aarluarsuit, anarnat, kigutilissuit niisarnallu. Tunnulik qa-qutigut tamaanga nalilersuiffiusumut takkuttarpoq, eqqornerlukkuminar-tuuvorli tunnullit ikittuinnaammata.

Pinngitsoortitsiniarluni iliuutsit

Ajutoorsinnaaneq avatangiisinullu kinguneqarnerlussinnaaneq annikillisin-neqarsinaapput isumannaallisaanikkut annertuumik iliuuseqarnikkut, tassa piffissat sumiiffiillu ajoqusiiffiusinnaanerusut atornaveersaarnerisigut, silli-maniarnikkut iliuusissat sunniuteqarluartut atorneqarnerigisut aammalu a-tortunik tulluartunik atuinikkut aammalu suut navianartorsiortikkuminar-nerusut nalunaarsorsimaffiannik atuinikkut.

Ilisimasat amigaataat misissuinerillu nutaat

Økologiimut tunngatillugu Davisstrædimi paasissutissat amigaataapput. A-vatangiisinut tunngatillugu aqutsinermi Davis Strædemilu uuliasiornikkut ingerlataalerumaartunut tunngatillugu aqutsineq killilersuinerlu pillugit ili-simasanik pisariaqartitsineq ilisimasanillu amigaateqarneq kapitali 12-imi takuneqarsinnaavoq. Uuliasiornermut atatillugu aqutsivigineqarnissaanni annertunerumik ilisimasaqarnissaq pisariaqartinneqarpoq makkua isumagi-neqassappata; a) naliliineq, pilersaarusiorneq ingerlatat sunniutaanerlussin-naasut sapinngisamik annikitsuutinnissaat siunertaralugu  killilersuiffigisin-naajumallugit; b) sumiiffiit ajortumik eqqorneqarsinnaasut suusut paasillu-arumallugit, aammalu uuliaarluernermut misikkarissutsimut takussutissa-tut nunap assiliaq pigineqartoq nutartersinnaajumallugu, c) annertoorsu-armik uuliaarluernerup siornagut kingornagullu atugassanik ilisimasanik tunngaviusussanik pilersitsiumalluni.