Christensen, T., Mosbech, A., Geertz-Hansen, O., Johansen, K.L., Wegeberg, S., Boertmann, D., Clausen, D.S., Zinglersen, K.B. & Linnebjerg, J.F. 2015. Analyse af mulig økosystembaseret tilgang til forvaltning af skibstrafik i Disko Bugt og Store Hellefiskebanke. Aarhus Universitet, DCE – Nationalt Center for Miljø og Energi, 102 s. - Teknisk rapport fra DCE - Nationalt Center for Miljø og Energi nr. 61
http://dce2.au.dk/pub/TR61.pdf

Eqikkaaneq

Qallunaat Avatangiisinut ministeria DCE – Nationalt Center for Miljø og Energi-imut Aarhus Universitet-imiitumi saaffiginnissimavoq una nalunaarusiaq suliareqqullugu, umiarsuarnik angallannermi avatangiisinut sunniutaasinnaasut eqqarsaatigalugit pisariaqartitat erseqissarlugit saqqummioquneqarput aammalu Qeqertarsuup tunuani Attup Uummannaata avataa-inilu ingerlatsinermi periarfissaasinnaasunik erseqissaaquneqarlutik.

Suliassap piumasaqaataa malillugu nalunaarusiaq immikkoortortaqarfiit allat avatangiisinut sunniutaasinnaanerat misissoqqissaarneqassanngillat, taamaallaalli umiartornermik sunniutaasinnaasut pineqassallutik, taamaakaluartoq avatangiisimut sunniutit allat, avatangiisinut sunniutaasinnaasunik tamanik nalilersuinermi ilanngunneqarsimapput. DCE qinnuigineqarsimavortaaq pinngortitami ataqatigiinermi misissueqissaarnermi Ecosystem Based Management – EBM tunngavigalu misissueqqissaarneq ajornangikkaangat ingerlanneqartassasoq.

Nalunaarusiaq pingaarnertut DCE aamma Pinngortitaleriffiup ilisimatusarneranik misissueqqissaarneranillu tunngaveqarpoq, nalunaarusiaq nalunaarusiamik Siumut isigaluni avatangiisinik nalilersuineq-imik (Den strategiske miljøkonsekvensvurdering) tunuliaquteqarpoq taassumallu tunuliaqutigalugit ilisimatusarnermut ilanngutassiat Qeqertarsuup kitaanut tunngasut (Boertmann et. Al. 2013).  

Nunarsuata kissakkiartornera ilutigalugu nunat issittut imartaavi aasakkut sikoqartarnerat annikilliartorpoq. Tamanna angallannikkut aalisarnikkut aatsitassarsiornikkut uuliasiornikkullu periarfissanik ammaavoq minnerunngitsumik takornariaqarnikkut. 

Umiarsuarnik angallannermi avatangiisinut sunniutaasinnaasut tassaaput, nipiliorneq timmissanik immallu miluumasuinik akornusersuineq uumassusilinni allanertanik sumiiffinni allaneersuni takkuttoorneq ajutoornerup imaluuniit ingerlatsinerup kingunerisaanik uuliamik kemikalianik eqqakanillu aniatitsinerit, tamatumanilu uuliamik aniasoorneq nunani issittuni pinngortitap ataqatigiineranni siooranarnerpaalluni.

Una nalunaarusiaq immap misissuiffigineqartup pinngortitami ataqatigiineranik, uumassusillit pingaarutillit sumiiffii aammalu uumasut pingaarutillit malussarissullu siammasissusaanik amerlassusaanik ingerlaarfiinillu saqqummiisuuvoq.

Misissuiffigineqartoq uumassuseqarnermi pingaarutilerujussuuvoq aammalu uummassusillit assigiingitsut atugarisaai immap qanoq issusaanut attuumassuteqartorujussuullutik.

Mappit 41-ut mappimmut ataatsimut katiternerat tunuliaqutigalugu, immami uumassusillit pingaarutillit siammasissusaai pinngortitamullu ataqatigiinerat ilanngunneqarsimapput, taakkua ilaat tamarmiunngitsulli kapital 2-imi assilineqarsimapput, uumassuseqarnermillu sumiiffiit pingaarnerit sumiisusersineqarsimallutik. Tassunga atatillugu uumassusillit pingaasusaanik pinngortitamullu ataqatigiinermut pingaasusaanik nalilersuisoqarpoq. Uumassusillit pingaasusaanik nalilersuinermi aaliangiinermi tunngaviusut Biodiversitetskonventionens-ip tunngavilersorsimasaa EBSA (Ecologocally or Biogically or Biologically Significant Marine Areas) aamma Nunat tamalaat imaq pillugu suleqatigiifiata (IMO`s) aaliangiinermik tunngavilersorsimasaat PSSA (Particularly Sensitive Sea Areas) atorneqarput. Misissueqissaarnerup inerneri takussutissiaq 23-imi assilineqarsimapput.

Uumassusillit assiliortornerini umiarsuillu angallanerisa avatangiisinut sunniutaanik pinngortitap ataqatigiinerani malussarissutinik nalilersuinerit tunngavigalugit, umiarsuit avatangiisinut sunniisinnaaneranut malussarissutsimut mappimik kisitsisoqarsimavoq.

Nalunaarusiap sumiiffiit tallimat umiartornerup ineriartornerata avatangiisinut sunniisinnaanera eqqarsaatigalugu immikkut maluginiartariaqartut tikkuarpaat. Malussarissutsimut mappi sumiiffiillu tallimat immikkut maluginiartariaqartut takussutissiaq 28-imi takuneqarsinnaaput.

Nalunaarusiap siunissami ullutsinnilu umiarsuit angallavigisinnaasaat erseqissarpai. Avatangiisitigut sunniutaasinnaasut pingaarnerit misissuiffiusullu malussariffii tassaaput uuliamik aniasoqarneq, nipiliorneq, immap naqani nipiliorneq, immallu qaavani akornusersuineq, umiarsuullu uumasunut aporaasinnaanerat soorlu arfernut timmissanullu. Avatangiisitigut sunniutaasinnaasut taagorneqartut immikkoortortaqarfiit allat avatangiisinut sunniutaanut tapertaasinnaaput soorlu aalisagarsornermi piniarnermi aatsitassanik misissuinermi turisteqarnermilu.

Nalunaarusiap innersuutigaa tamakkiisumik ingerlatsinermi pilersaarusiortoqassasoq (Ecosystem Based Management plan), suliarlu massakkut ingerlasoq Arktisk Råd-ip aamma norskit tamakkiisumik ingerlatsinermi pilersaarusiaat malillugu ingerlanneqassasoq.

Massakkuugallartoq nalilersuinerup takutippaa angallannermik pilertortumik malittarisassanik tapertaliinissamik pisariaqartitsisoqanngitsoq, sakkutooqarfiup suliaa massakkut ingerlasoq Kalaallit Nunaata imartaata avatangiisaanut ajutoortoqassatillugu nalilersuinera naliliinissamut utaqqimaartariaqarpoq.      

Siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu malittarisassanut sakkussatut naleqqutissaaq Nunat tamalaat imaq pillugu Suleqatigiiffiata IMO`s tunngavilersorsimasaa PSSA (Particularly Sensitive Sea Areas) ingammik angallavinni nalunaarusiornermi suliniutini aqutsinermi sakkussaalluarsinnaalluni. Umiarsuit angallannerata ineriartorneranik pinngortitamillu ataqatigiinermik nakkutilliinikkut pisariaqartitsineq aallavigalugu malittarisassanik naleqquttunik pilersitisoqarsinnaavoq. Nalunaarusiallu uulia ikummatissaq avatangiisinut kingunerisinnaasaai pillugit misissueqqissaartoqarnissaa naleqututut nalilerpaa.