Christensen, T., Aastrup, P., Boye, T., Boertmann, D., Hedeholm, R., Johansen, K.L., Merkel, F., Rosing-Asvid, A., Bay, C., Blicher, M., Clausen, D.S., Ugarte, F., Arendt, K., Burmeister, A., Topp-Jørgensen, E., Retzel, A, Hammeken, N., Falk, K., Frederiksen, M., Bjerrum, M. & Mosbech, A. 2016. Biologiske interesseområder i Vest- og Sydøstgrønland. Kortlægning af vigtige biologiske områder. Aarhus Universitet, DCE – Nationalt Center for Miljø og Energi, 210 s. - Teknisk rapport fra DCE - Nationalt Center for Miljø og Energi nr. 89. http://dce2.au.dk/pub/TR89.pdf
Namminiilivinnermut, Pinngortitamut, Avatangiisinut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfik Aarhus Universitetimi Avatangiisinut Nukissiuuteqarnermullu Ilisimatusarfik (DCE) qinnuigaa, nalunaarusiaq manna, Kalaallit Nunaata Kitaani aamma Tunup Kujataani sumiiffinnik avatangiisinik uumassusilinnillu mianerinniffiusunik pingaarnernik (matuma kingorna ”misissuiffiusut”) sumiissusersiniarfiusoq suliareqqullugu. Pinngortitap sunnertiasup (pinngortitap ataqatigiinnerata uumassusillillu assigiinngissitaarnerisa) innarlitsaaliorneqarnissaanut atatillugu suliniuteqarnerup sakkortusineqarnissaa siunertaralugu uumassusilinnik ilisimasaqarnermi tunngavissat pitsaanerulersinneqarnissaat nalunaarusiami siunertarineqarpoq.
Nalunaarusiami paasissutissat pissarsiarineqarsinnaasut, Kalaallit Nunaanni sakkussiassanik uuliamillu ujaalernissaq sioqqullugu sumiiffinni pingaarutilinni sunnertiasunilu suliniuteqarnikkut avatangiisinut
sunniutissanik nalilersuinermut nalunaarsuinermullu atatillugu DCE-mit aamma Kalaallit Nunaanni Pinngortitaleriffimmit (GN) suliarineqartut tunngavigineqarput. Kiisalu Pinngortitaleriffiup isumalluutinik
uumassusilinnik atuineq pillugu siunnersuinermut atatillugu paasissutissat ilaatinneqarput. Paasissutissat taakku sulianut nalunaarusianik kiisalu ilisimatusarnermi allaatigisanik tapertaqartinneqarput.
Nalunaarusiami misissuiffiusuni pinngortitap uumassusillit ornittagarisartagaallu ataqatigiinneri , kiisalu uumasut pingaarutillit siammarsimaneri, amerlassusaat ingerlaarfiilu ilisaritinneqarput. Nalunaarusiami sumiiffiit assigiinngitsut pingasunngorlugit sumiissusersiniarneqarput:
1) Sumiiffiit pingaarnerit uumasunik immikkoorfiusut, sumiiffinnut uumasoqatigiit ataasiakkaat toqqissisimanerinut ulorianartorsiorfiusunut taaguutaavoq. Sumiiffiit taakku naliginnaasumik tassaapput uumasut pigineqartut katersuuffii, kisiannili aamma sumiiffiit taakku allanik uumasoqarsinnaapput, soorlu ingerlaarfiusinnaallutik. Nalunaarusiami Kalaallit Nunaanni uumasut assigiinngitsut 65-it sinnerlugit amerlassusillit saqqummiunneqarput, sumiiffiillu uumasunut taakkununnga pingaarutillit assigiinngitsut ilisaritinneqarlutik.
2) Pinngortitami sumiiffiit pingaarutillit aammalu nunaminertanik tunngaveqartut/pinngortitami ataqatigiiffiusut allat, sumiiffinnik uumassusillit annertuumik kinguaassiorfiusunik, naasoqarluartunik imaluunniit immikkut ittunik naasulinnik, sumiiffinnik uumassuseqarnikkut immikkoorutilinnik, uumassuteqassutsimut
assigiinngissitaarnerata sumiiffiinik allanik il.il. uumassusilinnik
annertuumik peqartunik ilaqartinneqartut. Nalunaarusiami sumiiffiit taamaattut assigiinngitsut 15-it missaanniittut ilisaritinneqarput.
3) Sumiiffiit avatangiisinik uumassusilinnillu soqutigisaqarfiusut tassaapput sumiiffiit, uumasut aalajangersimasut pingaarnertut najugaat aammalu pinngortitami immikkoortut akulikinnerusumik uumaffiusut. Nalunaarusiami misissuiffiusut iluanni avatangiisinik uumassusilinnillu mianerinninnissamut soqutigisaqarfiusut 23-t sumiissusersineqarput.
Sumiiffiit matuma siuliani taaneqartut tamarmik immikkut paasissutissartaqarput, GIS-imut (Geografisk Informations System) misissueqqissaarnermut ilaatinneqarsinnaasunik.
Sumiissusersiniarnermut ingerlanneqartumut aallaaviusut pingaartumik tassaapput Uumassusillit assigiinngissitaarnerinut isumaqatigiissummi piumasaqaatit (CBD) EBSA (Ecological and Biological Significant Marine Areas), Ramsar-imut isumaqatigiissummi masarsoqarfinnik pingaarutilinnik
sumiissusersiniarnermut piumasaqaatit, Nunani Tamalaani Pinngortitamik Illersuiniaqatigiiffimmi (IUNC) KBA-nik (Key Biodiversity Areas) sumiissusersiniarnermut piumasaqaatit aamma IMO-mi (International
Maritime Organization) PSSA-nik (Particular Sensitive Sea Areas) sumiissusersiniarnermut piumasaqaatit. Kiisalu nunap iluani tulleriiaarinerit/ piumasaqaatit ilaat ilaatinneqarput.
Sumiiffiit avatangiisinik uumassusilinnillu soqutigisaqarfiusut 23-t immikkut ilisimasalinnit attuumassutilinnit, piumasaqaatinik matuma siuliani taaneqartunik aallaaveqartunit toqqartorneqarput. Toqqartuinermi tassani immami sumiiffinnut tunngatillugu GIS tunngavigalugu immikkoortut tamarmik initussutsimut agguagaanerannik misissueqqissaarnerit ikiortigalugit misilerarneqarput.
GIS tunngavigalugu misissueqqissaarnerup inernerini sumiiffiillu immikkut ilisimasallit naliliinerat tunngavigalugu sumiiffissineqartut 23-t ilusiliaq 49-mut ilaatinneqarput takutinneqarlutillu.
Nalunaarusiami inerniliissutigineqarpoq, sumiiffiit 23-t taakku pinngortitami immikkoortunut uumassusilinullu (naasut uumasullu) pingaarutilinnut qulakkeerisinnaasunut ataqatigiiffittut, Kalaallit Nunaata Kitaani Tunullu Kujataani tamarmiusumi nassaassaasutut isigineqarsinnaasut. Kiisalu
nalunaarusiami inerniliissutigineqarpoq, sumiiffiit 23-iusut taakku iluini uumasunik pinngortitamilu ataqatigiinnik naleqquttumik illersuinermi Uumasut Assigiinngissitaarnerinut Isumaqatigiissummi Aichi 2020-mut anguniakkat naammassineqarsinnaasut, tassungalu nunap 17%-ianik aamma imartap 10%-iani innarlitsaaliuinissaq ilaatinneqarpoq. Sumiiffiup misissuiffiusup iluani sumiiffiit 23-t taakku katillugit nunap 44%-ianik (sermersuaq ilaatinneqanngilaq – ilaatinneqassappat 7%-imik naleqassaaq) aamma immap 13%-ianik annertussuseqarput. Sumiiffiit 23-iusuni nunallu allanngutsaaliukkap (Nationalparken) avannaani kangianilu katillugit nunap 66%-ianik annertussuseqarpoq (Sermersuaq ilaatinneqassappat 44%-ianik naleqassaaq) taamatuttaaq Kalaallit Nunaata imartaa tamakkerlugu 12%-ia.
Nalunaarusiami innersuussivigineqarpoq, Kalaallit Nunaanni pinngortitamik innarlitsaaliuinermi suliniutit ingerlateqqinneqarnerini sumiiffiit 23-t aalajangerneqartut taakku immikkut eqqumaffigineqassasut. Taamaakkaluartoq sumiiffiit 23-iusut taakku avataanni uumasunit aalajangersimasunit najorneqartartunik, siunissami innarlitsaaliorneqarnissamik pisariaqartitsiviusussanik peqartoqarsinnaavoq.
Silap pissusiata allannguutaannut, siunissami suliffissuarnik ingerlatsilersinnaanermut, umiarsuit angallannerulernerannut, piniariaatsit aalisariaatsillu allanngornerinut, nunalerinerup ineriarortorneranut il.il. atatillugu nalunaarusiami naliliisoqarpoq, Kalaallit Nunaanni nunami immamilu pinngortitami ataqatigiinnik tunngaveqarluni aqutsissut (Ecosystem Based Management, EBM) iluaqutaasumik atorneqarsinnaasoq. Aqutsissummi taamaattumi tamakkiisumik isiginniffiusumi immikkoortut assigiinngitsut tamaasa immikkoortillugit sunniutit, sunnertiassuseq innarlitsaaliuiniarlunilu suliniutit, aammalu innuttaasunik sulialinnillu attuumassutilinnik akuutitsilluni naliliiffigineqarsinnaapput.
Tassanilu innersuutigineqarpoq marloqiusamik misissueqqissaarnissaq. Siullermik uumassusillit akornusersorneqarnerminni sunnertiassusiat naliliiffigineqartariaqarpoq. Tamatuma kingorna sumiiffinni ataasiakkaani suliaqartoqarneranik paasisat, tassa sumiiffiit ataasiakkaat illersuisoqarnissamik pisariaqartitsissusiat pillugu paasisat misissueqqissaarnermut ilanngunneqartariaqarput, kiisalu sumiiffik ima nalitutigippat allaat siunissami illersorneqartariaqarnissaanik kissaateqartoqarsinnaanera ilanngullugu misissoqqissaarneqartariaqarpoq. GIS naapertorlugu misissueqqissaartariaaseq atorneqartoq nalilersuinerni tunngavissiueqataasinnaavoq illersuinermilu suliniutinik ineriartortitsinermut tapertarineqarsinnaalluni.
