Johansen, P., Asmund, G., Aastrup, P. & Tamstorf, M. 2008: Environmental Impact of the Lead-Zinc Mine at Mestervig, East Greenland. National Environmental Research Institute, University of Aarhus, Denmark. 30 pp. - Research Notes from NERI no. 241.
Eqikkaaneq
1956-imiit 1963-mut Danskit aatsitassarsioqatigiiffiata Nordisk Mineselskabip Tunumi Mestersvigimi aqerloq zinkilu qallorpaa. Kong Oscars Fjordip kujataata timaani nunap iluagut 10 kilometerinik sulluliornikkut aatsitassat qallorneqarput. Akuigassat 554.000 tonsiusut piiarneqarmata aqerloq akuiariigaq 58.000 tons kiisalu zinki akuiagaq 75.000 tons tunisassiarineqarput. Aatsitassarsiorfimmiit kangerlummi sissamut akuiakkat aallarussorneqartarfiannut aqquserniortoqarpoq. Akuiarnerlukut aqerlumik zinkimillu akuiaaffimmeersut aatsitassarsiorfiup eqqaani sivinganermut iliorarneqarput, tassanngalu amerlanersaat kuummut Tunnelelvimut taaneqartartumut Kong Oscars Fjordimut kuuttumut sarrisimallutik.
Mestersvigip avatangiisiinik misissuinerit siulleq 1979-imi ingerlanneqarput. Taamani paasinarsivoq Tunnelelvip marraa Kong Oscars Fjordimullu akua aqerlumik zinkimillu akulerujussuusut. Aammattaaq aatsitassarsiorfiup ataatungaani Tunnelelvip ernga (arrorsimasunik seqummakuaqqanillu) aqerlumik zinkimillu akulerujussuusut paasinarsivoq. Qillinerit (ujaqqat naaneri) aatsitassarsiorfimmiit 10 kilometerit tikillugit ungasissulik tikillugu aqerlumik zinkimillu akoqarnerulersimapput, tamatumuunalu aqerlup zinkillu silaannakkut siammarsimanerat takuneqarsinnaavoq. Annerpaamik sunnerneqartut tassaapput aappilattut ulittarneraniittut. Kong Oscars Fjordip kujataata tungaata ilarujussua aqerlumik zinkimillu annerusumik akoqarfiulersimavoq. Saffiugassamik oqimaatsumik mingutsitsineq pingaartumik piffinnit pingasunit pisuuvoq: Tunnelelvip akuata avannaata aamma kujataata tungaanit kiisalu umiarsualiveqarfimmit (Nyhavn), kuup akuisa akoranniittumit. Mingutsitsinerup aallaavigisai tassaapput akuiarnerlukut Tunnelelvikkut ingerlaarsimasut, kiisalu umiarsualiveqarfimmi Nyhavniumi aqerlup zinkillu akuiakkat aniasoorutigineqartarsimasut.
Tappavani suut uumassusillit 1985, 1991, 1996 aammalu 2001-mi misissuiffigeqqinneqarput, misissuinernilu tamani aappitaluttut ilanngunneqartarlutik. 1985-imi misissuinermi uillut ilanngunneqarput 1991-imilu aalisakkat puisillu aamma ilanngunneqarlutik. Misissuinikkut paasineqarpoq uumassusillit immarmiut cadmiummimik kanngussamillu akoqarnerulersimanngitsut, aappilattullu kisimik zinkimik akoqarnerulersimasut. Uumasulli allat aqerlumik akoqarnerulersimapput, soorlu uilukkut assigiinngitsut pingasut akoqarnerulersimapput kiisalu kanassut tingui saarngilu aqerloqarnerulersimallutik. Puisit 3 Kong Oscars Fjordimiittut Kalaallit Nunaanni sumiiffinnut allanut sanilliullutik saffiugassamik oqimaatsumik akoqarnerunngillat.
1985, 1986, 1991 aammalu 2001-imi misissuisoqarmat Nyhavnimi akuiakkanit aniasoorutigineqarsimasut akuiarnerlukullu Tunnelelvikkoorussat Kong Oscars Fjordip kujataata tungaani sissami sioqqanik marrarmillu assorsuaq mingutsitsimanerat paasineqarpoq.
Suut unerarfiit 1979-imili misissuiffigineqartartut aqerlumik zinkimillu akuerukkiartorsimapput: marraq, aappilattut aalisakkallu. Kisiannili Kong Oscars Fjord suli ukiorpassuarni saffiugassanit oqimaatsunit mingutsitaanissaa naatsorsuutigisariaqarpoq. Suut mingutsinneqarsimasut (akuiarnerlukut akuiakkallu) siammariartornerat aammalu marrarmik mingutsitaanngitsumik akoorneqarnerat qallernerneqarneralluunniit ilutigalugu mingutsitsinerup kigaatsuinnarmik annikilliartornissaa naatsorsuutigisariaqarpoq. Tamatumalu saniatigut immami avatangiisit aqerlumik zinkimillu akui allanngorartarnissaat naatsorsuutigisariaqarpoq, tassa sumiiffiit mingutsitaasimasut neriorneqarlutik qulaarneqaraangata qaffasittarlutik, pingaartumik umiarsualiviup eqqaani, kingornalu neriuisoqartinnagu akugisaat appartarlutik.
Hele rapporten i pdf (2.201 kB)
