Aarhus University Seal / Aarhus Universitets segl

Nr. 386: Environmental monitoring of the Nalunaq Gold Mine, South Greenland 2004-2019

Bach, L. 2020. Environmental monitoring at the Nalunaq Gold Mine, South Greenland, 2004-2020. Aarhus University, DCE – Danish Centre for Environment and Energy, 76 pp. Scientific Report No. 386. http://dce2.au.dk/pub/SR386.pdf

Eqikkaaneq

Kuultisiorfik Nalunaq Iterlassuup qooruaniippoq Nanortallup illoqarfianit avannamut kangimut 40 km-inik ungasissuseqarluni Kalaallillu Nunaata kujammut isukannianiilluni. Kuulteqarfik Nalunaq 1992-imi nassaarineqarpoq, 2004-imilu Kuultisiorfik Nalunaq ammarneqarluni. Akuiagassaq piiarneqartarpoq aallaqqaammullu Europamut kingornalu Canadamut nassiunneqartarluni suliareqqitassanngortinneqartarluni. Uuliap akitsornera assartuinermilu aningaasartuutit qaffariartornerat pissutigalugu aningaasaqarniarneq ilungersunarsiartorpoq, 2009-imi martsimi akuiagassaq kingulleq nassiunneqareersorlu aatsitassarsiorfik matuvoq. 2009-ip qiteqqunnerani aatsitassarsiorfik aammaarluni ammarpoq Nalunami kuultiliassamik tamakkiisumik kuisisoqartalerluni. Akuiaavik qaqqap iluani sananeqarpoq aamarsuillu atorlugit pullartaasani akuiaanermik ilaqarluni, tassanilu aamarsuit akuiaqqissaakkat cyanidilu atorneqartarput. Akuiagassap cyanid atorlugu kuultitaajarneqartarnera pissutigalugu aatsitassarsiorfimmiit qooqqumut cyanidip aniatitap killiliussanik sippuinnginnissaa nakkutigeqqissaarneqartarpoq. November 2013-imi aatsitassarsioqatigiiffiup Angel Mining Gold A/S-ip Nalunami kuultisiorneq unitsippaa, taavalu aatsitassarsiorfik iluarsaqqinneqarpoq salinneqarlunilu 2014-imi augustip tungaanut ingerlanneqartumik.

Aatsitassarsiornermut atatillugu pingaartumik marluk avatangiisitigut ajutoorfiusinnaapput: I) aserorterineq, akuiagassap suliarineqarnera, akuiagassap aallarunneqartinnani toqqorterneqarnera, qaartiternerlukunik eqqaaneq kiisalu ujaraaqqanik aqquserniakkoorneq pissutigalugu saffiugassanik siammarterisoqarsinnaanera. Suliat tamakku aqqutigalugit toqqorsivinnit qaartiternerlukuniillu saffiugassat arrorsinnaapput, akuiaanermi imeq atugaq atorlugu siammarsinnaallutik kiisalu pujoralaat atorlugit siammarsinnaallutik. II) 2009-2013-imi aatsitassarsiortoqarnerani cyanid toqunartoqalissutissamisut kimitussuseqarluni avatangiisinut aniasinnaanera navianaateqarpoq. Aatsitassarsiorfimmi sulinermi erngup atukkap aniatinneqarneratigut imaluunniit piaariitsoorluni cyanidimik maangaannartitsinikkut navianartoq pisinnaavoq, assersuutigalugu assartuinermi ajutoornikkut imaluunniit cyanidimik akuukkat kukkusumik maqinneqarnerisigut. Ajutoorfiusinnaasut tamakku pissutigalugit avatangiisit malinnaavigineqarnerannut suleriaasissiortoqarpoq avatangiisinut sunniutit kissaatigineqanngitsut pissagaluarpata paasisinnaajumallugit pinngitsoorsinnaajumallugillu.

2004-imiit 2019-imut ukiut tamarluinnangajaasa Nalunami avatangiisit misissuiffigineqartarput aatsitassarsiorfinermi avatangiisit sunnigaasimasinnaanerat malinnaavigiumallugu. Nalunaarusiami tassani malinnaaviginninnermit paasisat inerniliussallu pingaarnerit saqqummiunneqarput. Avatangiisit malinnaavigiumallugit misissugassanik tigooraasarnermi ilaatinneqarput orsuaasat, eqaluit, kanassuk, qeqqussat kiisalu uillut, taakku nunami, imermi imaanilu avatangiisit sunnigaanerinut takussutissaatinneqartarput.

Nunami avatangiisit sananeqaatinit As, Co, Cr aamma Cu-mit akunnattumik mingutsitaapput akuiagassanik aserorterinermit pujoralatsitsineq, qaartiternerlukunik ilioqqaanerup akuiagassanillu toqqortarinninnerup kingunerisaanik, aammali aqqusinikkut ujaraaraasukkut ingerlaartarnerup malitsigisaanik. Tamatuma inernerisanik pujoralammik mingutsitsinerup annikinnerpaatinneqarnissaa kaammattuutigineqarpoq. 2009-imi aatsitassarsiornermi tunisassioriaatsip allanngortiterneqarneratigut mingutsitsineq annikillivoq. Tamanna akuiagassap suliarinneqartarneranik, tassa aserorterneqartarneranik, qaqqap iluanut inissinneqartarneranik aammalu akuiagassap qaartiternerlukullu nunap qaavinnaatinneqarunnaarneranik pissuteqarpoq. Tamatuma kingorna aqqusinikkut ujaraaraasukkut angallanneq annermik pujoralatseriviulerpoq. 2013-imi aatsitassarsiorfiup matunerata kingorna pujoralammik mingutsitsineq suli annikinnerulerpoq, 2017-imilu aatsitassarsiorfiup matuneranit ukiut sisamat qaangiunnerani sananeqaatit orsuaasani uuttukkat pinngortitap nammineq akuisut annertussuseqalerlutik. Pujoralammik mingutsitsineq takuneqartoq pissutigalugu kaammatuutigineqarpoq siunissami sunniutit taama ittut annikinnerpaatikkumallugit aatsitassarsiorfinni nutaani avatangiisit pillugit piumasaqaasiortoqartassasoq.

Iterlassuup qooruani imeq annikitsuinnarmik sunnigaasimavoq. Akuiagassap qaartiternerlukullu seerineranit kuuk sunnigaasimavoq, kiisalu 2009-2013-imi aatsitassarsiorfimmi imikkoortut cyanidip sinnikuinik sananeqaatinillu avatangiisinit annerusumik akoqaratarsinnaasimavoq. Iterlassuup qooruata qorlortuanit imermik misiligutit sananeqaatinik avatangiisinit qaffasinnerusunik akoqanngikkaluartut taamaattoq eqaluit saffiugassanik ataasiakkaanik akoqarnerulersimapput, pingaartumik Cd-mik akui qaffasilaartuarsimallutik. Akoqarnerulaarnerat aalisakkanut imaluunniit imermut ajoqutaanngitsutut nalilerneqarpoq. 2017-imi aatsitassarsiornermiit ukiut sisamat qaangiunneranni aalisakkat tinguisa akui pinngortitap nammineq akuisulli iinalersimappu. Cyanid eqqarsaatigalugu Iterlassuup qooruata kuuani imermik misiligutissat uuttuut malugisinnaasaannik cyanidimik akoqartarsimanngillat. Cyanid qaqugukkulluunniit uumasunut, aamma eqalunnut, imaluunniit avatangiisinut ajoqutaasussatut nalilerneqarsimanngilaq.

Uillunik, qeqqussanik kanassullu tinguinik misissueqqissaartarnikkut imaani avatangiisit malinnaavigineqarput. Uilluni sananeqaatit qaffasinngikkaluartut kanassuit tingui pingaartumillu qeqqussat misissukkat akui sananeqaatit qaffasilaarput qaffasillutilluunniit. Pingaartumik qeqqussat Cu-mik akoqarnerusut paasineqarpoq. Pingaarutmik Iterlassuup kuuata akuani misissugassanik tigooraaviit sunnigaasimammat imaani avatangiisit sunnigaanerat erngup atornikup sananeqaatinik kuugunneqartunik akoqarnerulersimaneranik pissuteqassasoq nalilerneqarpoq. 2017-imi aatsitassarsiorfiup matunerata kingorna ukiut sisamat qaangiunneranni qeqqussanik sananeqaatinik akui suli qaffasilaarput, akuili uumassusilinnut ajoqutaassangatinneqanngillat, ilimanarporlu aamma piffissap ingerlanerani akoqassusiat annikilliartussasoq.

2019-imi timmisartumik qulaanneqarmat nunakkoorutit illinitoqaat kiisalu eqqagassat assigiinngitsut takuneqarput. Ataatsimut isigalugu eqqagassat / pikut nunamiittut amerlanngitsuinnaappput, taavalu eqqakkat / pikut avatangiisinut navianaateqanngitsutut isigineqarput, sunniutaalli takussunarsaanermut annermik tunnganerulluni.

Ataatsimut isigalugu Danmarkimi Nukissiutinik Avatangiisinillu Misissuisoqarfik naliliivoq Kuultisiorfiusimasup Nalunap avatangiisinut sunniutai annikeqisut, aammalu avatangiisit sunnigaanerat annikillisarniarlugu suli annerusumik iliuuseqartoqartariaqanngitsoq. Aatsitassarsiorfiup ingerlalernissaa sioqqullugu avatangiisinut sunniutissanik nalunaarusiat suliarineqarsimasut paasinarsipput naammaginartuusut aatsitassarsiorfiup sunniutigiunnagaanik tikkuussiviunertik pissutigalugu. Avatangiisinut sunniutissanik nalunaarusiat kiisalu avatangiisit imminni qanoq issusiinik misissuinerit tunngavigalugit akuersissummut atasumik avatangiisitigut piumasaqaasiornissaq ajornarunnaarsimavoq, kiisalu avatangiisit malinnaavigineqarnissaannut suleriaasissaq naleqquttoq sukumiisorlu suliarineqarsinnaasimalluni. Avatangiisit malinnaavigineqarnerat 2019-imi avatangiisinik misissuinikkut naggaserneqartutut isigineqarpoq. Tassalu Kuultisiorfik Nalunaq Danmarkimi Nukissiutinik Avatangiisinillu Misissuisoqarfimmit isigineqarpoq tassaasoq avatangiisitigut piumasaqaatit naammattut kiisalu avatangiisit sukumiisumik malinnaavigineqarnerat malittarisassiorfigineqarnerallu atorlugit Kalaallit Nunaanni avatangiisinut killilimmik sunniuteqartumik aatsitassarsiortoqarsinnaaneranut takussutissaq.