Aarhus University Seal / Aarhus Universitets segl

Nr. 375: Greenland Sea – an updated strategic environmental impact assessment of petroleum activities

Boertmann, D., Blockley, D., & Mosbech, A. 2020. Greenland Sea – an updated strategic environmental impact assessment of petroleum activities Scientific Report from DCE – Danish Centre for Environment and Energy No. 375, 380 pp. dce2.au.dk/pub/SR375.pdf

Kalaallisut imaqarniliaq inerniliussallu*

 

*Naalisagaq una tuluttuuaniit allaavoq sunniutit naliliinerillu eqqarsaatigalugit sukumiinerusunik imaqarami.

 

Tunup imartaani uuliaqarneranik misissuinerit periusissiorfiusumik avatangiisitigut naliliivigineqarnerat.

 

Nalunaarusiaq una tassaavoq Tunup avannaata imartaani uuliaqarneranik misissueqqissaarnerit qalluinerillu avatangiisinut sunniutissaannik periusissiorfiusumik naliliinerit nutarternerat. Nalunaarusiaq siulleq Tunup avannaata imartaani uuliaqarneranik misissuiffiginissaanut ammarneqarneranut atatillugu 2012-imi suliarineqarpoq. Akuersissutit tallimat tunniunneqarput aammalu sajuppillatsitsisarluni misissuisoqarluni, ukiualuilli qaangiunneranni akuersissutit tallimat tamarmik utertinneqarput. Maanna imartat taakku 2021-imi kiisalu 2022-imi neqeroorutigeqqinneqarnissaat pilersaarutigineqalerpoq.

 

Nalunaarusiami imartaq allaaserineqartoq tassaavoq 68° og 82° N (Assiliartaliussaq 1). Sumiiffik taanna Tunup imartaani naliliivittut taaneqartarpoq (Greenland Sea assessment area).

 

Akuersissutinik tunniussinermi ilaatigut piumasarineqarpoq suliffeqarfiit tamaani avatangiisinut tunngasunik suliaqarnermut peqataassasut, aningaasallu taakku Aatsitalerivimmi Avatangiisinik Aqutsisoqarfimmit (EAMRA) nakkutigineqassasut. Aningaasat taakku ilaatigut 2016-2019-imi misissuisarnernut qassiinut aningaasalersuinermi atorneqarput, misissuinerillu taagorneqarput Tunup avannaani avatangiisinik misissuinerit periusissiorfiusut, tassanilu avatangiisit pillugit aqutsinermi ilisimasariaqakkanik pitsanngorsaanissaq siunertarineqarpoq. Ilisimasat taakku periusissiorfiusumik avatangiisinik naliliinerit nutarterinermi tunngavigineqassapput.

 

Ilisimatusarnikkut suliniut taanna, ilisimasatigut amigaatit siuliani periusissiorfiusumik avatangiisinik naliliinermi paasineqartut tunngavigalugit 2013-imi pilersaarusiarineqartumik tunngaveqarpoq. Pilersaarummi siunertarineqartoq tassaavoq avatangiisit pillugit ilisimasanik, Tunup avannaata imartaata kippasinnerusortaani uuliaqarneranik misissueqqissaarnerit pilersaarusiorneqarneranni aamma taakku malittarisassaqartitaanerani kiisalu uuliamik maqisoornissamut upalungaarsimanerup ineriartortinneqarnerani atugassanik, pissarsissalluni. Pilersaarummut ilaapput ilisimatusarneq (imaani uumassusileqarfiit, uumasut assigiinngissitaarnerat, toqunartut pillugit ilisimasat kiisalu uuliap nungujartortarnera), sumiiffiit uuliamik maqisoornermut misikkarissut nunap assiliussallugit kiisalu periusissiorfiusumik avatangiisinik naliliineq taanna nutartissallugu. Pilersaarummi apeqqutit pingaarnerit pingasut sammineqarput, tassalu:

 

  1. Miluumasut imarmiut nipinit immap iluatigoortunit sunnerneqartussaajunnaarlugit imaluunniit sunniutit minnerpaasussanngorlugit sajuppillatsitsisarluni misissuinerit qanoq ingerlanneqarsinnaappat malittarisassaqartitaallutillu.
  2. Misissueqqissaarluni qillerinerni marrarmik perrassaammik akuutissanillu aniatitsisarnerit qanoq malittarisassaqartitaasinnaappat avatangiisinut sunniutit annerit qularnaatsumik pinngitsoorneqartussanngorlugit; tamatumani ilanngullugu sananeqaatit atorneqartut toqunartoqassusiinik issittumilu nungujartortassusiinik ilisimasanik aalajangersimasunik tunngaveqarluni periaatsinik avatangiisinut pitsaanerpaanik toqqaaneq.
  3. Uuliamik maqisoortoqarnerani avatangiisinut sunniutit qanoq minnerpaatinneqassappat makkuninnga tunngaveqarluni:

 

a.     sumiiffiit piffissallu sunneriarfiunerpaat pinngitsoorneqartussanngorlugit misissueqqissaarluni qillerinernik pilersaarusiorneq

 

b.     uuliamik maqisoornermut upalungaarsimanerup pilersaarusiorneqarnera, tamaani uuliaarluertoqarnerani uuliaarluernermik akiueriaatsit pitsaasut avatangiisinillu mianerinniffiusut pissarsiarineqarsinnaanngorlugit aammalu avatangiisinik nalilersuinikkut toqqarneqarsinnaanngorlugit (Net Environmental Benefit Analysis – NEBA).

 

Apeqqutit taakku pingasut qulequttatigut ataqatigiissutigut aqqanilitsigut qulaajarneqarput aammalu misissuinissat pillugit qasseersuarnik siunnersuuteqarfiullutik.

 

Tamatuma kingorna pilersaarusiaq uuliasiortitseqatigiiffinnut tamaani misissueqqissaarnissamut qalluinissamullu tallimanik akuersissutaateqartunut saqqummiunneqarpoq, misissuinerillu siunnersuutigineqartut amerlanerit ingerlatseqatigiiffinnit taakkunannga namminersorlutik oqartussat aqqutigalugit aningaasalersugaapput. Pilersaarusiaq tamatuma kingorna ilisimatusarnikkut suliutinngortinneqarpoq ima taaguuteqarluni: Tunup avannaani periusissiorfiusumik avatangiisinik misissuineq (Strategic Environmental Study Program for Northeast Greenland). Taanna makkuninnga imaqarpoq (angusat maannamut saqqummiunneqareersut ungaluuserlugit issuarneqarput):

 

  • 2017-imi aggustimi / septembarimi Tunup avannaata imartaani imiarsuarmik aallaaveqarluni misissuineq immap pissusianik uumassusileqarfinnillu misissuiffiusoq. (Hansen et al. 2019b, Møller et al. 2019, Jørgensen et al. 2019, Bouchard 2020).
  • Immap naqqata uumasuinik naasuinillu misissuineq (Hansen et al. 2019b, Wegeberg 2020b).
  • 2017 aamma 2018-mi sinerissap qanittuani aammalu tinnuttagaani qeqquakkunnik misissuineq (Wegeberg et al. 2019).
  • Timmissanik imarmiunik misissuineq; aamma 2017-imi umiarsuarmiit timmisartumiillu ataatsikkut kisitsinerit kiisalu 2017, 2018 aamma 2019-imi naajavaarsunnik taarteraarnanillu uumassusilittut uumaffiinillu misissuinerit. (Boertmann et al. 2019a, b, Frederiksen et al. 2019).
  • Miluumasut imarmiut; aamma 2017-imi 2018-imilu ukiukkut aasakkullu timmisartumiit kisitsinerit, 2016 aamma 2017-imi naalaarutinik ikkussuinerit, sajuppillatsitsisarnerit qilalukkanut qernertanut sunniutaannik misissuinerit kiisalu qaammataasanut nassitsissutit atorlugit arfiviit, aataat, natsiit nannullu ingerlaartarnerinik misissuinerit (Hansen et al. 2019a, Heide-Jørgensen et al. 2019a, b, Laidre et al. 2019, Rosing-Asvid & Dietz 2018, Rosing-Asvid & Zinglersen 2018, Videsen et al. 2019, Williams et al. 2017).
  • Uuliap akuisa illeqqanut, uillunut uumasunullu natermiunut allanut toqunartoqassusii (Agersted et al. 2018, Gustavson et al. in prep.).
  • Uuliap aggorsimasup qeqqussanut sunniutai (Wegeberg et al. 2020a, in prep.).
  • Tunup avannaata imartaani uuliap nungujartornera (Johnsen et al. 2019).
  • Sikuusumi uuliap ikuallanneqarnera aamma ikummarlukut avatangiisinut sunniutaat (Fritt-Rasmussen et al. in prep. a, b).
  • Tunumi sumiiffiit uuliaarluernermut misikkarissut assiliorneqarnerat (suliarineqarpoq.
  • Ittoqqortoormiini Tasiilamilu piniarnerup oqaluttuarineqarnera misissoqqissaarneqarneralu (Flora et al. 2019).

 

Misissuinernit taakkunannga paasisat nalunaarusiami tassani tunngavigineqarput, taakkulu kapitalini paasissutissiivinnilu tulliuttuni saqqummiunneqarlutik, immikkoorlutilu aamma saqqummersinneqarput (siuliani issuakkat takukkit). Aamma Ilanngussami C-imi innersuussutigineqarput. Paasisat sumiiffimmi naliliiffiusumi uumassusileqarfiit uuliaarluernerlu pillugit ilisimasanik pitsanngorsaaqataapput.

 

Nalunaarusiaq Danmarkimi Avatangiisinik Nukissiutinillu Misissuisoqarfimmit kiisalu Pinngortitalerivimmit suliarineqarpoq.

 

Sumiiffik neqeroorutigineqartussatut naatsorsuutigineqartumit annerusoq nalunaarusiami sammineqarpoq (takuuk Assiliartaliussaq 1). Uuliaarluernerit ungasissorujussuarmut tissukaanneqarsinnaassarnerata taamalu sumiiffiup neqeroorutigineqartussap avataanut pisinnaanerata ilanngullugit isiginiartariaqarnerat tamatumunga pissutaavoq.

 

Sumiiffik issittup avannaarsuaniippoq uumassuseqarnikkullu taavani ilisarnaataasartunik ilisarnaateqarluni; Uumasut assigiinngissitaartut amerlagisassaanngillat (natermiut eqqaassaanngikkaanni, nerisareqatigiiaat amerlanngillat, sumiiffiit ilaat uumassusilinnik amerlasoorujussuarnik peqartarput. Uumasut assigiinngissitaartut amerlanngitsuinnaanerat illuatungilerlugulusooq uumasut ataasiakkaat ilaat amerlasoorujussuusarput, uumasullu taakku ilaat nerisareqatigiinnermi pingaarutilerujussuusarlutik. Tassa uumasut pingaarutillit taakku piffissami sumiiffimilu amerlassusii nerisareqatigiinni qaffasinnerusunut assut pingaaruteqartarput.

 

Taaguutit tulliuttuni atorneqartut pillugit nassuiaatit

 

Avatangiisinut sunniisut (Environmental pressures).Tassaapput inuit suliaat avatangiisinut sunniuteqartut. Tassaasinnaapput aalisarnermit piniarnermillu sunniutit, umiarsuit angalanerinit imaluunniit aatsitassarsiornermit pisut kiisalu annerusut eqqarsaatigalugit silap pissusiata allanngornerata sunniutai.

 

Kinguneri (impact). Sunniutinut siammasinnerusunngorlugu taaguutigineqartoq, soorlu qillerinermi akuutissat toqunartut atorneqarnerisa avatangiisinut kingunerinut.

 

Sunniut (effect). Suliat aalajangersimasut imaluunniit sananeqaatit avatangiisinut aniatinneqartut sunniutaat pillugit atorneqartarpoq, soorlu marraap qillerinermi perrassaatigineqartup toqunartuisa sunniutaat pillugit, imaluunniit sajuppillatsitsisarluni misissuinerup nipiliornerisa miluumasunut imarmiunut nujoqqatsitsineri pillugit imaluunniit qoqersillutik tusaasaarukkallartitsinerat pillugu.

 

Avatangiisinut ajutoorutaasinnaasut (environmental risk). Inuit avatangiisinut sunniinerisa ilimanassusiinik kingunerinillu nassuiaataavoq, soorlu misissueqqissaarluni qillerinerit.

 

Misikkarissut (sensitive) tassaapput uumassusileqarfiit immikkoortuisa (uumassusillit, suut piartuaarneri) avataaniit sunnerneqarnerminnut qisuariaatigisartagaat. Qilalukkat qernertat assersuutigalugu immap iluatigut nipiliornermut misikkarissuupput. Aamma matuma kinguliani innarliasunut tunngasut takukkit. Kisianni misikkarinnerup innarlianerullu killingat titarnertut nalunaatsiginngilaq.

 

Innarliasut (vulnerable). Taaguummi tassani sunnerneqarsinnaaneq aamma ilaatinneqarpoq, ima paasillugu uumassusilik sunniummut aalajangersimasumut misikkarittarpoq sunniummit tassannga pineqaruni. Soorlu qilalukkat qernertat immap iluani nipiliornermut misikkarinnertik pissutigalugu sajuppillatsitsisarluni misissuinernit pilersaarutigineqartunit innarlerneqariaannaapput. Kisianni misikkarinnerup innarlianerullu killingat titarnertut nalunaatsiginngilaq.

 

Uumassuseqassuseq

 

Sumiiffiup naliliivigineqartup ilaa uumassuseqassuseq / uumassusileqarfiit eqqarsaatigalugit pisoorujussuuvoq, aammali sumiiffiit ilaat uumassusilinnik naammattuugassaqanngeqalutik. Upernaakkut sumiiffiit ilaanni uumasuaqqat pinngorartut amerlasoorujussuusarput, immap natermiui assigiinngissitaaqaat aammalu timmissat miluumasullu imarmiut amerlasaqalutik. Misissuinerit kingulliit takutippaat pingaartumik nunaviup avammut atanerata sinaa assorsuaq uumasuaqqat pinngorarfigisaraat, sumiiffiillu ilaanni immap nillertup koraaliinik amerlaqisunik nassaartoqarpoq.

 

Timmissat eqqarsaatigalugit timmissannik pingaarutilinnik (Kalaallit Nunaat kiisalu nunat tamalaat eqqarsaatigalugit) aammalu timmissanik navianartorsiortunik soorlu appanik (Kalaallit Nunaanni navianartorsiortutut nalunaagaasut) aammalu naajavaarsunnik (nunani tamalaani nunatsinnilu navianartorsiortutut nalunaagaasunik) naammattuugassaqarpoq kiisalu sinerissami Ittoqqortoormiit eqqaanni aakkarnersuaqarfinni appaliarsuit millionit qassiit piaqqiortarlutik (nunatsinnit akisussaaffigineqartut). Upernaakkut ukiakkullu sumiiffik naliliiviusoq aqqusaarlugu sanioqqulluguluunniit timmiarpassuit Svalbardimi Ruslandimilu erniorfimmik Canadap Kitaatalu kujataata imartaanut ukiiffigisartakkamik akornanni ingerlaartarput. Uumasut amerlanerpaasartut tassaapput appaliarsuit appallu, aammalu naajavaarsuit ikittuinnaalersimaersut amerlanersaat tamaanna aqqusaartarlutik. upernaakkut mitit amerlasoorsuullutik aakkarnersuaqarfinni katersuuttarput, ukiakkullu appaliarsuit Ittoqqortoormiit eqqaanni erniorfimminniit Svalbardip Kalaallit Nunaatalu akornannut imaanut ingerlaartarlutik.

 

Miluumasut imarmiut nerisareqatigiiaanni qullerpaajullutik inissisimapput, taakkunanngali puisit, arferit qullerpaallu nannut sumiiffimmi naliliiviusumi tamarmi naammattuugassaasarlutik. Nannut assersuutigalugu imaq sikulik tamaat najortarpaat (assiliartaliussat 44, 45), qilalukkat qernertat akuttusinatik kangerlunni sinerissamilu aasiffimminniit ukiukkut nunaviup avammut atanerata killinganut ingerlaartarput. 2017 aamma 2018-imi misissuinerup nalaani paasineqarpoq Dove Bugt aasiffiusartuusoq pingaarutilik. Arfiviit annermik nunaviup avammut atanerata nalaaniittarput, ilaasalu ungasissumut ingerlallutik kangimut Svalbard qaangertarpaat. Upernaanerani qanittukkut naammattorneqarput nunaviup avammut atanerata killingani avannarpasissuseq 76° og 78°-imi attarmoortorpassuit. Aataat natsersuillu upernaakkut sumiiffiup tamatuma qiterpasissuani sikuni katersuuttarput tamaani piaqqisarlutik. Aarrit pingaartumik Tunup avannaata aakkarnersuaqarfiani (Nordøstvandet) ukiuunerani ittarput, aasaaneranilu sumiiffiup qiterpasissuani qassiinik nunami qassimasarfeqarlutik. Aasakkut tikaaguliusaat, tunnullit qipoqqaallu kiisalu kigutilissuit kujataaniit tikiuttarput nunaviullu avammut atarngata killinga najortarlugu. Miluumasut imarmiut qassiit nungutaanissamut nunarsuatsinni navianartorsiortutut isigineqarput (allassimaffimmi aappalaartumiittut) – soorlu nannut, aarrit, tunnulluit, tikaagulliusaat kiisalu arfiviit.

 

Imaani avatangiisini uumassuseqarfiit immikkut pingaarutillit tassaapput aakkarnersuaqarfiit, immami sikuugaluami annerusumik minnerusumilluunniit imaasartut. Aakkarnersuaqarfiit pingasut tassaapput Nordostrundingenip avataani Nordøstvandet, Wollaston Forlandip avataani Siriuspolyniet, kiisalu Kangerlussuup / Scoresby Sundip ammarnga. Aamma sineriak atorlugu minnerusunik allanik aakkarneqartarpoq. Aakkarnersuaqarfiit ukiuunerani imaakkajuttarput upernaakkullu annerulersarlutik.

 

Taamaannerat pissutigalugu sumiiffinnut eqqaanniittunut sanilliullugu tamaani uumasuaqqat siusinneroqisukkut pinngoralersarput. Taamaammallu miluumasut imarmiut tamaani ukiisinnaasarput, kiisalu timmissat ingerlaartut immamik sikuunngitsumik pisariaqartitsisut ukiup ingerlanerani sinerissami sumiiffinni allanut sanillliullugu siusinneroqisukkut taakkunani akunnissinnaasarlutik. Uumassuaqqat siunnerusukkut pinngoralersarnerat pissutigalugu miluumasut imarmiut timmisallu aggiasarput, kiisalu Ittoqqortoormiit illoqarfiata aakkarnersuaqarfiit ungasinngisaannut tunngavilerneqarsimanera nalaatsornerinnaanngilaq. Sumiiffimmi naliliiviusumi timmissat imarmiut ineqarfissui tamarmik aakkarnersuaqarfiit eqqaanniipput aammalu timerpasissup timmiai imersiortut tatsit taseqqallu sikuinnginnerini tamaaniittut amerlasaqalutik. Tamatuma aarri aakkarnersuaqarfinni ukiisarput tamatumanilu aakkarnersuaqarfik Nordøstvandet pingaaruteqaqaaq.

 

Qalerallit naliliiviup kujasinnerusortaani iluanaarniutigineqarput, aammalu nammineq atugassanik piniarneq aalisarnerlu Ittoqqoortoormiormiunut kiisalu Tasiilarmiunut avannamut sumiiffimmut naliliiviusumut piniariartartunut pingaaruteqarput. Aamma tamaani takornariartitsisoqartaproq, ilaatigut Ittoqqortoormiit aallaavigalugit kiisalu umiarsuit takornariutit atorlugit.

 

Naliliinermi tunngaviusut

 

Uuliaqarfiit atuunnerminni ingerlasarneri kiisalu misilittakkat naapertorlugit suliat pisartullu avatangiisinut sunniuteqarnerpaajusartut pingaarnerutillugit sapinngisamik naliliisoqarpoq. Kalaallilli Nunaanni uuliasiorneq misilittagaqarfigineqangimmat sulianik taakkuninnga naliliinerit tigussaanerunngillat kisiannili sumiiffinni allani assingusunik atugagaqarfiusuni misilittakkanik tunngaveqarlutik. Pingaartumik 1989-imi Alaskami Prince William Soundimi kiisalu 2010-imi Mexicop Kangerliumanersuani uuliamik maqisoornerujussuit pillugit allaaserisarpassuit, Barentshavimi uuliasiornerit pillugit norgemiut avatangiisinik naliliinerat (2003) kiisalu Issittumi Siunnersuisoqatigiit Issittumi Uulioasiornermik Gassisiliornermillu Naliliinerat (AMAP 2007) tunngavigineqarput.

 

Nalunaarusiami matumaninaliliinerit silap pissusianik atuuttunik tunngaveqarput. Silap pissusiata allanngorneri sumiiffimmi naliliiviusumi avatangiisinut sunniuteqartarput, pingaartumillu sikuusarnera maanna allannguuteqalereerpoq. Tamatuma malitsigisaanik uumaniarnermi pissutsit allanngormata uumasut ilaat ikilillutillu siammarsimannginnerulissapput, allallu iluaquserneqassapput kiisalu nutaat takkullutik aalaakaasunngussallutik.

 

Naliliinerit uumassusillit pillugit ilisimasanik pissarsiassaasunik 2016-2019-imi misissuisarnertigut pitsanngorsimaqisunik tunngaveqarput.

 

Misissueqqissaarnerit

 

Misissueqqissaarnerit ingerlaavartuuneq ajorput, amerlanertigut ukiualunni ingerlasarput amerlanertigullu sumiiffimmi akuersissuteqarfiusumi tamarmi siammarsimasarlutik. Aammattaaq imaanerinnaani ingerlasarput, tassa aasakkut ukiakkullu, qularnanngitsumik juulimiit oktoberimut. Kisiannili sajuppillatsitsisarluni misissuinerit 2010-2016-imi sikunik aserorterut atorlugu ingerlanneqarput.

 

Misissueqqissaarneq uuliaqarneranik gasseqarneranillu takutitsiviunngippat taamalu misissueqqissaarnernik siammaanissaq akilersinnaanngippat misissueqqissaarnermi suliat unitsinneqassapput atortullu piiaarneqarlutik. Akerlianilli uuliaqarpat piffissami nalilersuiffimmi iluaqutigineqarsinnaasutut paasineqartumik, suliat qilleriviliornermut ikaarsaartinneqassapput tassanilu uuliaqarfiup killingi paasiniarlugit qillerisoqartassaaq, atortulersuutit sullissiviillu ikkussuunneqarlutik, kingornalu uuliamik nassaarineqartumik qalluivinik aallartinneqassalluni (matuma kingulia takuuk).

 

Misissueqqissaarnertigut akornusersuinerit annersaat sulianit nipiliorfiusunit pisarpoq (soorlu sajuppillatsitsisarluni misissuinernit, qillerinernit kiisalu qulimiguullit angalasarnerinit). Annertugisassaangitsunik, ataavartuunngitsunik sumiiffinnilu aalajangersimasuniinnaq atuuttunik sunniisoqartarnissaat naatsorsuutigineqarpoq, tassami sunniutit annerusut pinaveersaartitsiniarnikkut pinngitsoorneqarsinnaammata, soorlu sumiiffinni piffissaniluunniit misikkariffiulluartuni suliat pinngitsoortittarnerisigut. Taamaattorli sajuppillatsitsisarluni misissuinerit 3D-it immikkuullarissut sumiiffinni killilinni ingerlanneqartartut malunnaateqaqisuik sunniuteqarsinnaasarput, ingasannerpaagunillu uumasunut sunnertialluinnartunut naliliiviusup iluaniittunut sunniuteqarnerlussinnaallutik pingaartumik qilalukkanut qernertanut, arfivinnut aammalu aavernut. Aamma sumiiffimmi ataatsimi suliat arlaliugunik kattullutik sunniuteqarsinnaapput, tamannalu assersuutigalugu sajuppillatsitsisarluni misissuinissanik pilersaarusiornermi ilanngullugu isiginiartariaqarpoq.

 

Sajuppillatsitsisarluni misissuinerit sakkortuut aamma qaleralinnik piffissami aalajangersimasumi nujoqqatsitsisinnaapput, aalisarfinnilu pingaarutilinni tamanna pippat misissuinerit aamma aalisarnermut pitsaanngitsumik sunniuteqarsinnaallutik. Aalisakkanilli allanik misissuisarnerit naapertorlugit sunniutip taassuma ataavartuuneq ajornera malunnarpoq. Suffiviusartut sajuppillatsitsisarluni misissuinernut malussarilluinnartutut isigineqartarput, qalerallilli tamaani suffisanngillat, taamaammallu ajornartorsiut tamanna tamaani atuutinngilaq.

 

Miluumasut imarmiut sajuppillatsitsisarluni misissuinernit akornusersugaallutik neriniarfigisartakkaminnit ingerlaarfigisartakkaminnillu ingalatseratarsinnaapput. Kisiannili sajuppillatsitsisarluni misissuinermit ataatsimit (sapaatit akunnerinik qaammatinilluunniit arlalinnik sivisussuseqartumit) sunniutit ataavartuunavianngillat suliat unitsinneqartussaanerat pissutigalugu. Sulialli qassiit kattullutik sunniutaat uumasunut sunniuteqarsinnaapput. Kalaallit Nunaanni sajuppillatsitsisarluni misissuinerit malittarisassiorneqarsimapput miluumasunut imarmiunut (pingaartumik arfernut) ajoqusiiniviit pinaveersaartikkumallugit, sumiiffinnilu pingaarutilinni sunniutit killilersorumallugit qilalukkanik qernertanik, arfivinnik aammalu aavernik illersuiviit qassiit toqqartorneqarsimallutik.

 

Silaannarmik seqqortaatit sajuppillatsitsisarluni misissuinermi atorneqartartut naqitsinerisa 5 meterit tikillugit ungasissusilimmi aalisakkat suaannik quperluusaannillu toqutsisinnaanerat uppernarsineqarsimavoq. Norgemi aarleqqutigineqarpoq sumiiffinni annertuumik sajuppillatsitsisarluni misissuiffiusuni aalisakkat kinguaassiaat ima toqorarneqartigisinnaasut allaat aalisakkat inersimasut amerliartornerannut sunniuteqarsinnaalluni. Taama amerlatigisunik aalisakkanik kinguaassiorfeqarnera Kalaallit Nunaata imartaani ilisimaneqanngilaq, aamma upernaakkut amerlanerpaasarput tamatumalu nalaani nalinginnaasumik sajuppillatsitsisarluni misissuisoqarneq ajorluni. Taamaammat Tunup imartaata ilaani aalisagaqarfiit sajuppillatsitsisarluni misissuinernit annerusumik sunnigaanissaat ilimanaateqanngitsutut inerniliunneqarpoq.

 

Misissueqqissaarluni qillerinerittaaq nipiliorfiusarput. Maskiinat sarpiillu qillerivimmik puttasumik nikitsaaliusartut (tassami sumiiffinni tamangajanni immap naqqanut qajannaakkanik qilleriviliorfigissallugu imaq itivallaartarpoq) assut nipiliortarput. Nipi miluumasunut imarmiunut ungasissumiittunut suunniuteqarsinnaasarmat nipiliorfik ingalatsertarpaat, pingaartumillu arferit misikkarissuuput. Taamaammat qilalukkat qernertat, arfiviit aarrillu najugannaamminnit pingaarutilinnit nujutsinneqaratarsinnaapput. Aamma aasap qaammataani arfiviit, tikaagulliusaat, tikaagulliit qipoqqaallu ataavartuunngikkaluamik nujutsinneqarsinnaapput.

 

Piniakkat piniarfinnaaniit nujutsinneqarsimappata miluumasunik imarmiunik piniarneq sunnerneqarsinnaavoq, tamannalu naliliiffiup kujasinnerusortaani Ittoqqortoormiit eqqaanni kiisalu Tasiilarmiut piniariartarfianni Kangerlussuup eqqaani pisinnaavoq.

 

Misissueqqissaarluni qillerinermi marraq perrassaatitut, qillikkap naqitsineranik aqutsinermut aammalu qillernerlukunik qilleriviup qaanut qalluinermi atorneqarpoq. Taanna imermik imerpallaateqarsimagaangami qillerinerup kingorna imaanut maqinneqarsinnaavoq, uuliamilli akullit avatangiisinut ajoqutaanerusartut ullumikkut nalinginnaasumik nunaliaallugit suliarineqartarput imaluunniit nakkutigisaasumik toqqortarineqartarlutik.

 

Kalaallit Nunaanni maannamut marraat perrassaatit imermik imerpallatat kisimik atorneqartarsimapput. 2010-imi Qeqertarsuup avataani qillerinermi marraq perrassaat 6000 tons kiisalu qillernerlukut 2261 m3-inik annertussuseqartut maqinneqarput. Aamma Akuutissat avatangiisinut ulorianannginnerusut ”qorsummik” ”sungaartumillu” nalunaaqqutsikkat kisimik atorneqarsinnaaput (OSPAR-ip immikkoortiterinera takuuk.). ”Aappalaartumik” ”qernertumillu” nalunaaqqutsikkat akuerisaanngillat. Taamaattorli qillerinerup avatangiisinut ulorianannginnerulersinneqarnissaanut iluaqutaanissaat uppernarsarneqarsinnaappat ”aappalaartut” (arrortikkuminaatsut) akuersissuteqarfigineqarsinnaapput. Malittarisassat taakku Norgemi qillerinermi akuutissat atorneqarnerinut malittarisassat assigaat. Oqaatigineqassaarli Norgemi marraq qillerinermi perrassaat uuliamik akulik aamma atorneqartarmat nunamut kingorna toqqortarineqarnissaa / suliarineqarnissaa taamalu imaani avatangiisinut aniatinneqannginnissaa piumasaqaatigalugu. Kalaallit Nunaanni 2010-ikkunni qillerinerup kingorna ajornarunnaarsimavoq.

 

Qillerinermi perrassaammik imermik akulimmik qillernerlukunillu aniatitsinermi maqitsiviup eqqaani marraap katersuunneratigut immallu iserissertinneqarneratigut immap naqqata uumasui sunnerneqarsinnaapput. Tunup avannaata imartaani marrarmik perrassaammik qillernerlunillu maqitsinerup sunniutai nalileruminaapput. Taamaattorli marraat perrassaatit avatangiisinut ulorianannginnerpaat atorneqarpata misissueqqissaarluni qillerinermit ataasiinnarmit maqitsinerit annikitsuinnarmik piffimmilu annikitsuinarmi sunniuteqarnissaat naatsorsuutigineqarput. Kisianni assersuutigalugu koraaleqarfiit nassaarineqaqqammersut assorsuaq sunnertiassapput.

 

Marrarnik perrassaatinik qillernerlukunillu aniatitsinermut taarsiullugu nunaliaassinikkut imaluunniit qillerinerup kingorna qillersimasamut maqitsinikkut sunniutit pinngitsoorneqarsinnaapput. Taamaaliornerli immini aamma avatangiisinut sunniuteqarfiusarpoq aniatitsinermut sanilliullugu oqimaalutartariaqartunik.

 

Kiisalu qillerinerit nukerujussuarmik pisariaqartitsiviusaramik gassinik kiassiartortitsisartunik annertoorujussuarmik aniatitsinermik kinguneqartarput. 2010-imi Qeqertarsuup avataani qillerinerit pingasut Kalaallit Nunaata aniatitsineranik 15%-imik qaffatsitsipput.

 

Misissueqqissaarluni qillerinerup nalaani avatangiisinut sunniutaaratarsinnaasoq annerpaat tassaavoq tissaluttoorneq (blowout), uuliamik maqisoorujussuarmik nassataqartarpoq. Uuliammik maqisoornerup kingunerisinnaasai matuma kinguliani eqqartorneqassapput.

 

Ineriartortitsineq tunisassiornerlu

 

Misissueqqissaarnerup nalaani pisartut paarlattuannik uuliasiorfimmik ineriartortitsineq uuliamillu nioqqutissiorneq sivisoorsuarmik ingerlasarput (ukiut qulikkaat), suliallu qassiit avatangiisinut kingunerlorujussuarsinnaallutik. Sunniutit tamakku pilersaarusiorluarnikkut, peqqissutsimut, isumannaallisaanermut avatangiisinullu akuerisaasunik suleriaaaseqarnikkut, periaatsinik pissarsiarineqarsinnaasunik pitsaanerpaanik (BAT) atuinikkut kiisalu Avatangiisit eqqarsaatigalugit suleriaatsinik pitsaanerpaanik annertuumik pinaveersaartinneqarsinnaapput. Taamaattorli aniatitsinerit (soorlu nioqqutissiornermi imermik atorneqartumik), siuliani taaneqartunik iliuuseqaraluaraanniluunniit aniatitsiviusartut kattullutik sunniutaat pillugit ilisimasat amigaatigineqarput.

 

Imeq uuliamik qalluinermi atorneqartoq imaanut aniatitsinermi annerpaajusarpoq. Uuliasiorfik ullormut 30.000 m3 tikillugit annertutigisumik aniatitsisinnaasarpoq, ukiumullu Norgep nunavittaata avammut atanerani 160 millioner m3 aniatinneqartarlutik. Ukiuni kingullerni erngup uuliamut ilanngullugu qaqitap aniatinneqarnera aarlerinartoqartinneqartarpoq taanna salinneqartaraluartoq nunallu tamalaat piumasaqaataat malinneqartaraluartut. Aamma erngup uuliamut ilanngullugu qaqinneqartup immami sikuusumi immap qaata aalaterneqarluni killilimmik akulerutitsivigineqartartumi aniatinneqarnera immikkut ajornartorsiutitaqarpoq. Erngup uuliamut ilanngullugu qaqinneqartartup avatangiisitigut ajornartorsiutitai assersuutigalugu akui pillugit piumasaqaatit sakkortusinerisigut pinngitsoortinneqarsinnaapput, imaluunniit pitsaanerusumik erngup qillikkamut utertinneqarneratigut (re-injection).

 

Aniatinneqaratarsinnaasut annertuut allat tassaapput marraq perrassaat kiisalu qillernerlukut, tassami qalluiviliornerup uuliamillu qalluinerup nalaani qillerinerit amerlasussaaqimmata. Misissueqqissaarluni qillerinerup ataatsip avatangiisinut sunniutai siuliani oqaluttuarineqarput. Qilleriviliornerup qalluinerullu ingerlanerini aniatitat annerujussuussapput, taamalu immap naqqa annerusoq sunnerneqarsinnaassalluni. Marraap perrassaatip qillernerlukullu avatangiisinut sunniutaannik pinaveersaartitsiniutit pitsaanerpaat tassaapput nunamut taakkuninnga igitsiartorneq imaluunniit qilleriviusimasunut maqitseqqinneq. Marrarmik perrassaammik imermik imerpallatamik avatangiisinut ajoqutaannginnerusunik akulimmik atuinikkut aniatitat avatangiisitigut akuerineqarsinnaanerulernissaat anguneqarsinnaavoq.

 

Qilleriviliorneq qalluinerlu nukimmik annertoorujussuarmik pisariaqartitsiviusarput, Tunullu avannaata imartaani uuliaqarfissuarmi qillerivik Kalaallit Nunaata gassinik kiassiartortitsisartunik aniatitsineranut tamarmiusumut annertuumik ilasaataassaaq. Assersuutigalugu Norgemi uuliasiorfiit angisuut ilaat ataaseq Kalaallit Nunaanni aniatinneqartut marloriaataannerit annerusumik CO2-mik aniatitsisarpoq.

 

Atortulersuutit imminni inissisimanerat kiisalu taakku akornusersuinerat miluumasunut imarmiunut ima sunniuteqarsinnaapput allaat uumasut taakku neriniarfigisartakkaminnit nujoqqavissinnaallutik imaluunniit ingerlaartarfii allanngorsinnaallutik. Tunup avannaata imartaani pingaartumik qilalukkat qernertat, arfiviit aammalu aarrit tamatumani eqqartorneqarput. Tamatumalu saniatigut uumasut piniarneqarsinnaasut tamakku piniarneqarnerat ajornakusoornerulersinnaavoq.

 

Immap natermiui, soorlu koraleqarfiit 2017-imi nassaarineqartut, aamma immap naqqani atortulersuutinik inissiinermik innarlerneqarataannaapput.

 

Nunami atortulersuutinik inissiisoqarpat taakku nunap pissusianut sunniutaat nalilersorneqassapput minnerpaatinniarneqassallutillu, tassami sumiiffiit takornariarfissaqqissusiat inissiinikkut annikillisarneqartussaammat.

 

Qalluivimmit tassungalu umiarsuit qulimiguullillu atorlugit angallanneq annerulissaaq. Pingaartumik qulimiguullit sumiiffinni pingaarutilinni timmissanik miluumasunillu imarmiunik nujoqqatsitsisinnaaput. Aqqutini aalajangersimasuni qutsissutinilu aalajangersimasuni ingerlaartarnikkut sunniutit pinaveersimatinneqarsinnaapput.

 

Qilleriviliorfiusuni qalluiffiusunilu aalisarneq immap naqqani atorlulersuutit eqqaanni (milluaaviit sullullillu) qilleriviillu assigiingitsut aalisarneq killeqassaaq. Nalinginnaasumik atortulersuutit taama ittut avataat 500 meterisut annertutigisoq tikillugu isumannaallisaavittut / matusatut killilerneqartarpoq.

 

Uulia qallorneqartut umiarsuit atorlugit assartorneqartussaavoq, taakkulu uuliamik usilersulersigatik imeq pertujaallisaatertik maqeqqaartarpaat. Taamaaliornikkut uumassusillit allanertat uumasunik tamaaniittunik ingiaasinnaasut imartamut tikiuttoorneqaratarsinnaapput. Issittumi tamanna maannamut annerusumik ajornartorsiutaasimanngilaq, kisiannili silap pissusiata allanngoriartornera ilutigalugu ajornartorsiut annerulerumaartoq ilimagineqarpoq. Erngup pertujaallisaatip maqinneqartarnera suliarineqartarneralu pillugit nunat tamalaat malitassaat malinneqarpata taamaalisoqaratarsinnaanera ilimanannginnerulersinneqarsinnaavoq.

 

Qilleriviup qalluiffiullu sunniutigisinnaasai assut nalileruminaannerat oqaatigisariaqarpoq tassami sumififissaat, qanoq annertutiginissaat, sivisutigisumik atuunnissaat aammalu qanoq ittuunissaat kiisalu teknikkikkut aaqqiissutit qanoq ittuunissaat ilisimaneqanngimmata.

 

Sumiiffimmi naliliiffiusumi uuliasiornerit sunniutaasa kingunerinut takussutissiaq naliliinerlu

 

Tabelimi tulliuttumi sumiiffimmi naliliiffiusumi uuliasiornerit sunniutaat pingaarnerpaat takussutissiorneqarput.

 

Uuliamik maqisoorneq

 

Uuliasiornermit avatangiisinut sunniuteqarsinnaasut annersaat tassaapput uuliamik maqisoornerujussuit. Tamakku pisarput tissaluttoornikkut (blowouts), tassa qillerivik aqunneqarsinnaajunnaaraangat pisartut, imaluunniit uuliap toqqortarineqarnerani angallanneqarneraniluunnit ajotoornerit, soorlu uuliamik usisaassuit uumiarnerini.

 

Uuliamik maqisoornerujussuit ullumikkut akuttortissimaqaat atortorissaarutit isumannaallisaatillu pitsanngorsartuarneqarnerat pissutigalugu. Ajutoorsinnaanerli atuuttuaannarpoq, pingaartumik siusinnerusukkut uuliasiorfiusimanngitsuni, soorlu Kalaallit Nunaata imartaani ilulissat navianartorsitsivigisartagaanni ajutoorsinnaaneq qaninnerussaaq. AMAP (2007) naliliivoq Issittumi uuliamik maqisoortoqarsinnaanera uuliamik assartuinermi ilimanaateqarnerpaajusoq.

 

DMI kiisalu SINTEF Tunup avannaata imartaani uuliamik maqisoortoqarpat tissukarfissaat maqisoorfissat pingasut aallaavigalugit naatsorsorsimavaat (assiliartaliussaq 47). DMI-ip naatsorsugaasa ilaanni uulia maqisoorfimmiit 100 kilometerinik ungasissusilimmi sinerissamut apuuppoq. SINTEF-ip naatsorsugaasa ilaanni uulia sineriammut 100 kilometerit sinnerlugit isorartussusilimmut tippuppoq. Tassa sumiiffimmi naliliiviusumi siunissami uuliamik qalluivinniit uuliamik maqisoornerit sinerissamuttaaq apuuteratarsinnaapput.

 

Sinerissap imartaani uuliamik maqisoornerit avataani maqisoornerniit aseruinerujussuusartutut isigineqartarput. Kisianni Tunup avannaata imartaani taama naliliisarneq allanngortilaartariaqarpoq. Tassami sikoqartarpoq uuliap nipinngaffigisiinnaasaanik arrortingaarnagillu sumorsuaq angallassisigisinnaasaanik. Aammali sikuunngitsumut sanilliullugu siku maqisoornerup siammarnissaanik killiliisinnaavoq. Immami sikuusumi uuliap qanoq pisarnera qanorlu nungusarnera pillugu ilisimasat killeqarput.

 

Sinerissap qanittuanni immap uuliaarluinermut annerpaamik navianartorsiortitaasarneranut pissutaasoq tassaavoq uuliap sumiiffiit assigiinngitsorpassuarnik amerlasoorpassuarnillu uumassusillit eqqorsinnaasarmagit, soorlu ikkannerit immap natermiuinik uumasullit aarrit inuussutigisaannik aammalu sumiiffiit timmiarpassuallit. Uuali kangerliumanerni kangerlunnilu uneralersinnaavoq taavalu immap qaaniit ammut naqqata tungaanut uuliap akui toqunartoqaqisut unerarsinnaallutik. Aamma uulia marrarmut imaluunniit sissamut ujarattuumut unerarsinnaavoq taamalu kigaatsumik avatangiisinut seererusaarsinnaalersarluni sivisoqisumik sunniuteqalersinnaalluni, soorlu timmissanut sineriassiortartuusunut. Tassalu Prince William Soundimi taama pisoqarsimammat 1989-imi maqisoornerup kingorna suli tassa sumiiffinni taama ittuni uuliaqarpoq. Sumiiffimmi naliliiviusumi sinerissat ilarpassui Prince William Sounditut pissuseqarput. Kiisalu sumiiffiup naliliiffiup kujasinnerusortaa tamaanimiunit piniarfiullunilu aalisarfiuvoq, suliallu taakku uuliaarluernermit sunnigaasinnaapput.

 

Imaannarmi uuliap arrortarnera uuliaarluernerup avatangiisinut sunniutaanik annikinnerulersitsisarpoq. Tunup avannaata imartaani sumiiffimmi naliliiffiusumi imartaqarpoq sinerissamut ungasikkaluarlutik taamaattoq navianartorsiortinneqarataanaasunik. Soorlu, appaliarsuit Ittoqqortoormiit eqqaanni erniorsuusut amerlaqalutik nunaviup avammut atanerani katersuuttarput pingaartumillu nunaviup avammut atanerata itiseriarnerani ukiakkut katersuuttarlutik. Sarfat aporaaffiii, nunaviup avammut atanerata ikkaleriarnerani sarfat nillikaasut aammalu sikut saatsersut sinaat, upernaakkut uumasuararpassuit pinngorarfigisartagaat, aammalu planktonit naasuusaasut uumasuaraasullu amerlaqalutik immap qatsinnerusortaanni pinngorarfigisartagaat uuliaarluinermut misikkarilluinnarsinnaapput pingaartumik 2010-imi Deepwater Horizon-ip ajutoorneranisut maqisoorneq immap naqqaniit aallaaveqarsimappat.

 

Uuliaarluernerli qaleraleqassusermut sunniuteqarunnangilaq, qalerallillu tassaapput sumiiffiup naliliiviusup kujasinnerusortaani aalisakkani iluanaarniutigineqarsinnaasut, kisiannili aalisarneq sunnigaasinnaavoq sumiiffiup aalisarfigeqqusaajunnaarsinnaanera pissutigalugu.

 

Timmissat immap qaani uuliaarluinermut misikkareqaat, Tunullu avannaata imartaani misikkarissunik timmiaqarfippassuaqarpoq. Assersuutigalugu appat appaliarsuillu erniorfissuaqarput, upernaakkut mitit katersuuttartorsuupput kiisalu naajavaarsuit amerlajunnaartut katersuuttarlutik. Aamma ukiassalernerani mitit assigiinngitsut arlallit sinerissami isallutik katersuuttarput. Aamma appaliarsuit imaannarmi ukiakkut isasut misikkarissuupput.

 

Miluumasut imarmiut immap qaani uuliarluernermit sunnigaasinnaapput. Sumiiffimmi naliliiffiusumi aarrit navianartorsiortinneqarataannaapput neriniarfiit pingaarutillit ikittuinnaasut amerlaqalutik katersuuffigisarmatigit. Aarluit (taamalu arferit aamma allat) 1989-imi Exxon Valdez-ip ajutoornerata kingorna paasineqarput uuliarluernerup kingorna uuliap aalarnerinik najuussuinermikkut misikkarissuusut, uuliamillu maqisoortoqarpat taamaalisoqarataanaavoq (matuma kingulianiittoq takuuk).

 

Nannut navianartorsiortinneqarsinnaasorujussuupput meqquminnik aluttuillutik uuliaajaasarnertik pillugu, taamaalillutillu uuliamik iiorakkaminnit toqunartoqalersinnaallutik.

 

Immami sikulimi uuliaarluertoqarpat uulia qularnangitsumik sikup ikersisimanerini puttaallu ataanni katersuutissaaq, taamalu timmissanut miluumasunullu imarmiunut immamik ammaannartumik isumalluuteqartunut sunniuteqarsinnaassalluni, aammali eqalukkat kinguaassaat sikup ataani katersuuttartut aamma sunnigaassapput. Miluumasut imarmiut ammanersanut amerlanngitsunut allatut ajornartumik anersaariartortariaqartassapput, taakkunanilu uuliaqarpat uuliap aalarnerinik najuussueratarsinnaapput.

 

Sumiiffiit uuliamit sunnigaasut aalisarnermut piniarnermullu matuneqarpata aalisarneq piniarnerlu sunnigaasinnaapput. Matusisoqartarpoq aalisakkat pisat nioqqutigineqartullu uuliaarluersimasut (assersuutigalugu uuliasunnilersimasut) taamaattussatulluunniit pasineqaannartut pinngitsoorumallugit. Uuliaarluineq pissutigalugu aalisarnerup qaammaterpassuarni unitsinneqartarnera assersuutissaqarpoq. Aamma uuliaarluernerup kingorna piniagassat piuminaallinerunissaat ilianaateqarisnnaapput, kiisalu puisit amii tunisassaajunnaarsinnaapput uuliaarluersimagunik.

 

Mexicop kangerliumarnangani Deepwater Horizon-imi ajutoornermit uuliaarluernerujussuaq immap naqqanit itisoorsuarmit aallaaveqarpoq (1500 meterit missaannit). Tamatuma kingunerisaanik immap ikera annertoorujussuaq uuliaarlernersaqalerpoq. Uulia tamaaneerusaaginnarpoq sumorsuarlu siammarluni. Sumiiffik neqeroorfiusussaq Tunup avannaata imartaaniittoq nunaviup avammut ataneraniippoq 530 meterit tikillugit itissuseqarluni, taamaammat immap naqqaniit uuliamik maqisoqalissagaluarpat ajutoornersuarmi pisutulli pisoqarnissaa ilimanaateqannginneruvoq. Taamaakkumaanngitsutulli oqartoqarsinnaanngilaq tassami 1979-imi Ixtoc-imi maqisoornersuarmi 50 meteriinnarnik itissusilimmi taama pisoqarsimammat.

 

Sumiiffiit uuliaarluernermut sunnertiasut

 

Nunap assingini assiliartaliussani 76 aamma 77-imi ittuni sumiiffiit qassiit uumassuseqarnikkut pingaaruteqartut tikkuarneqarput. Nunap assingi taakku GIS atorlugu misissueqqissaarnernik tunngaveqarput, tassanilu tamatuma uumasui uumasoqarfiuneranullu tunngasut allat (aakkarnersuaqarfiit, ikkanneqarfiit allallu) nunap assinginut immikkoortunut qaleriiaarlugit iliorarneqarput misissoqqissaarneqarlutillu. Tamatuma kignoran nunap assingit taakku sumiiffinnik uuliaarluernermut akornusersuinermullu misikkarilluinnartunik toqqartuinermi atorneqarput (assiliartaliussaq 78). Toqqartukkat taakku sumiiffinnik assigiinngitsunik illersuiffiusunik (sumiiffinnik uumasunut pingaarutilinnik) toqqartukkanik allannguinissamut siunnersuuteqarfiupput, kiisalu sumiiffinnik uuliaqarneranik gasseqarneranillu misissueqqissaarfiusariaqanngitsutut pisuussutinik uumaatsunik suliaqarnermi avatangiisit pillugit Damarkimi Avatangiisinik Nukissiutinillu Misissuisoqarfiup Pinngortitaleriffiullu suleqataaffiini allannguinernik nassataqarlutik.

 

Uuliaarluernermik akiuineq

 

Atortorissaarutit periaatsillui pitsaanerpaat (BAT & BEP), isumannaallisaanermi piumasaqaasit tunngavigissaarlunilu malittarisassaqartitsinerit atorneqarnerisigut uuliaarluerneq pinngitsoortinneqassaaq. Uuliaarluernerit pingasuitsigut akiorneqarsinnaapput: katersuineq, akuutissat atorlugit siammartitsineq aammalu ikuallaaneq. Katersuinerit Amerikami 1989-imi 2010-imi uuliaarluernerujussuarni iluatsingaarfiusimanngillat imarlu suliffiginiagaq sikuuppat katersuinerit ajornakusuussallutik.

 

Akuutissat atorlugit siammartitsinermi uulia imerpallappallaartinnagu akuutissat siammarterutissat atortariaqarput, tamatumanilu sikut nillerneralu piffissamik suleriarfiusinnaasumik sivitsuisinnaapput. Siammartitsinikkut uulia immap qaaniit ikeranut nuutsinneqassaaq, ikerinnarmiinnerniilu uumassusilinnut allanut sunniuteqarsinnaalluni. Periaaseq taanna atussagaanni atulertinnagu avatangiisit sanilliussilluni oqimaalutarneqartariaqarput (Environment & Oil Spill Response, EOS). Aammali uuliap annikitsuaranngorlugu imermi siammarneratigut isumaminik nungujartortinneqarnissaa sukkanerulersinneqarsinnaalluni.

 

Ikuallaaneq issittumi isumalluarnaateqartoq paasineqarsimavoq, taamaaliornerilu sikup aalaakaasup uulia uninngatissinnaavaa. Maannamullu taamaallaat misileraanikkut misilittarneqarsimavoq. Aamma nalorninarpoq sumiiffimmi naliliiviusumitulli saatsersunik sikulimmi ilumut periaaseq atorneqarsinnaanersoq.

 

2017-imi sumiiffimmi naliliiviusumi uumasuaqqat uuliamik arrortitsisinnaassusiat misissorneqarpoq. Nunaviup avammut atarngata itiseriarnerani immap ikerani annikitsunnguamik uumasuaqqat arrortitsinnaassuseqarput, kisiannili nunaviup avammut atanerata nalaani aamma immap naqqata marraani uumasuaqqat arrortitsisinnaassusiat annikeqaaq. Nunaviup avammut atanerata itiseriarnganiluunniit uumasuaqqat uuliamik arrortitsisinnaasut killeqarput imaq naammattumik inuussutissaqanngimmat uumasuaqqat uuliamik arrortitsiniarnerminni nukissarisinnaasaannik. Imaq aatsaat inuussutissaqarneruppat uumasuaqqat arrortitsinerat sukkanerulersinnaavoq.

 

Kiisalu, uuliaarluernermik akiuiniutit imminni avatangiisinut sunniuteqartarput. Sinerissami uuliamik katersuineq naanernut uumasunullu assorsuaq sakkortusinnaavoq, siammarterutit imminni toqunartoqarput kiisalu ikuallaaneq paarujussuarmik silaannarmut qangatakkaatitsiviusarpoq immallu qaani kinnganeqalersitsisarluni. Pissutsit tamakku periaatsinik atuinnginnermi nalilersussallugit pingaaruteqaqaat (Uuliaarluernerup sunniutaanik minnerpaatitsiniutinik naliliinerit, SIMA).

 

Sumiiffiit killilernissaat pillugit Danmarkimi Avatangiisinik Nukissiutinillu Misissuisoqarfiup Pinngortitaleriviullu kaammattuutaat

 

Paasisat katersukkat nutaat kiisalu periusissiorfiusumik avatangiisinik naliliinermi matumani nassuiarneqartut atorlugit uppernarsarneqarpoq:

 

  1. Avannaata imartaata ilarujussua uumasunit nungutaaqqajaasutut nunatsinni nunallu tamalaat akornanni naliligaasunit qassiinit najorneqartartoq. Pingaartumik issittup avannarpasissormiunut Tunup avannaata imartaa najugannaajuvoq pingaarutilik (takukkit tabel 9 aamma 10 kiisalu Kapitali 3-imi nassuiaatit). Silap pissusia allanngoriartoqimmat, pingaartumillu ukiumiit ukiumut allanngorartaleqimmat, Tunup avannaata imartaa uumasunut taakkununnga uumaffittut pingaaruteqaleraluttuinnassangatinneqarpoq sikuijuitsup sikuisa tamaannaqquullutik ukiuni qulikkaani suli amerlaqisuni aniajuarnissaat naatsorsuutigineqarmat.
  2. Tamaani annertuumik uuliamik maqisoorneq timmissat imarmiut miluumasullu imarmiut ilaasa ukiorpassuarni toqoraatigissavaat. Maqisoorneq taama ittoq sinerissamut tipippat (Nunami eqqissisitami aammalu ungasinnerusumi) Exxon Valdez-p Alaskami 1989-mi maqisoorneranit misilittakkat takutippaat sunniutit ukiuni qulikkaani qassiini atuussinnaasu (Kapitali 7 aamma 8, Tabel 19).
  3. Sumiiffiup naliliiviup avannarpasinnerusortaa ukioq tamaat saatsersunik sikoqartarpoq kujasinnerusortaani minnerpaamik ukiukkut upernaakkullu saatsersunik sikoqartarluni. Nunarsuup avannarpasinnerusortaani sikuusarneranik siumut eqqoriaanerit naapertorlugit maannamut pisarneratulli ukiorpassuarni suli tamanna Sikuijuitsumiit sikunik aniaffigineqartuassasoq. Taamaakkaluartorli imartami annertuumi saatsersunik sikulimmi qerisartumilu uuliaarluernermik pitsaasumik saliisinnaassuseq uuliasiortunit suli ineriartortinneqarsimanngilaq (Kapitali 8). Kaperlattarnera tamatumalu avinngarusimanera pissutigalugit uuliaarluernerup akiorniarnera suli ajornakusoornerulissaaq. Tamatumalu saniatigut 2017-imi misissuinerup takutippaa uuliap isumaminik nungujartortarnera killeqaqisoq (Kapitali 8). Tamaani uuliaarluernerup qanoq pinissaanut uuliap qanoq ittuussusia silallu qanoq innera apeqqutaassapput, nillernerali pissutigalugu nungujartornera, arroriartornera siammariartorneralu kigaatsuinnarmik ingerlassallutik. Tamatuma malitsigisaanik uulia sumiiffimmit naliliiviusumiit tissukassaaq ilimanarluinnarlunilu kujammut Kalaallit Nunaata kujammut sineriaa atuassagaa. Uulia nunamut tipippat isumaminik nungujartornera ukiunik qulikkaanik qassiinik sivisussuseqarsinnaavoq.

 

Danmarkimi Nukissiutinik Avatangiisinillu Misissuisoqarfik Pinngortitaleriffillu uulia gassilu pillugit periusissamut nutaamut siunnersuuteqarmata kaammattuutigineqartut ilagaat Tunup avannaata imartaani (sumiiffinnilu qassiini) avannarpasissutsip 80°-ip avannaani avatangiisit mianeriumallugit piffissami periusissiorfiusumi uuliaqarneranik gasseqarneranillu misissueqqissaartoqassanngitsoq (Mosbech et al. 2019). Kaammattuummi tassani tunngavigineqarput:

 

  • Tamaani uumasut assigiinngissitaarnerat, nunarsuatsinnut pingaaruteqartoq.
  • Uumassusileqarfiup uuliaarluernermut immallu iluatigut nipiliornermut misikkarinnerujussua.
  • Misissueqqissaarnerup nalaani, imaanilu uuliasiorfissamik suliaqarnerup uuliamillu tunisassiorfiliornerup nalaani  immap iluani nipiliorneq annikillisinniarlugu atortorissaarutinik misilittagaqartoqannginnera.
  • Imaani ingerlaartuartunik sikulimmi kaperlattartumilu uuliaarluernermik akiuiniutinik atortorissaarutinik misilittagaqartoqannginnera.

 

Ilisimasat nutaat nalunaarusiami matumani nassuiarneqartut kaammattuutip naliliivigeqqinnissaanik pissutissaqalersitsipput. Maanna inerniliunneqartoq tassaalerpoq sumiiffik naliliiffiusoq uumasorpassuaqarluni assut pingaaruteqartuusoq, aammalu sumiiffimmut ukiup ilaani sikuusartumut sikuusanngitsumulluunniit sanilliulluni uuliamik maqisoortoqarpat sunnigaanerujussuusussaassasoq. Taamaammat Danmarkimi Nukissiutinik Avatangiisinillu Misissuisoqarfik Pinngortitaleriffillu maanna kaammattuuteqarput piffissami periusissiorfiusumi nutaami (2020-24) sumiiffik naliliiffiusoq uuliaqarneranik misissueqqissaarnermut ammaanneqassanngitsoq.

 

Tunngaviit Danmarkimi Nukissiutinik Avatangiisinillu Misissuisoqarfiup Pinngortitaleriffiullu kaammattuummi tassani aallaavigisaat Barents Havip avannarpasinnerusortaani ammaanissaq pillugu Norsk Polarinstituttip kaammattuutaanut, EU-p politikkianut (European Parliament resolution of 16 March 2017 on an integrated European Union policy for the Arctic Link) kiisalu Sunniutit pillugit Nunavummiut Naliliisarfiannit Baffin Ikerata  Davis Strædillu uuliamik gassimillu misissueqqissaarnermut matoqqatitaanera pillugu 2016-imi aalajangernerup ukiuni qulinik sivitsorneqarnissaanik kaammatuutaanut naapertuuppoq (sukumiinerusumik paasisaqarumaguit takuuk Kapitali 10, tassaniipput innersuussutit.

 

Ingerlaartuartunik sikulimmi uuliaarluernermik annertuumik saliisinnaassuseqalernissap pisariaqassusianik kaammattuut taanna malitseqarpoq. Sumiiffik naliliiffigisaq ukioq kaajallallugu ingerlaartunik sikoqartuartarpoq kujasinnerusortaalu ukiukkut upernaakkullu taamaattarluni. Taamaammat ingerlaartuartumik sikoqartartumi uuliaarluernernik akiueriaatsinik ineriartortitsisoqartinnagu sumiiffimmi naliliiffiusumi misissueqqissaarluni qillerisoqassanngitsoq uuliamilluunniit tunisassiortoqassanngitsoq kaammattuutigineqarpoq.