Hansen, V., Søndergaard, J., Asmund, G., Aastrup, P., Gustavson, K., Garcia, G., Nymand, J. & Larsen, M.B. 2016. Exploitation of radioactive minerals in Greenland. Management of environmental issues based on experience from uranium producing countries. Aarhus University, DCE – Danish Centre for Environment and Energy, 244 pp. Scientific Report from DCE – Danish Centre for Environment and Energy No. 200 http://dce2.au.dk/pub/SR200.pdf

 

Eqqikkaaneq

Pinngoqqaatinik qinngornernik ulorianartunik akulinnik aatsitassarsiorluni misissuinissamut aamma piiaanissamut akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarneq tamanna tikillugu atuuttoq 2013-imi oktobarimi Kalaallit Nunaanni atorunnaarsinneqarpoq. Aalajangerneq Kujataani Kuannersuarni aatsitassarsiorfimmik, ilaatigut aatsitassanik qaqutigoortunik aamma pinngoqqaatinik uranimik aamma thorium-imik qinngornernik ulorianartunik akulinnik peqarfiusumik, suliassamik ineriartortitsinerup ingerlasup peqatigisaanik pivoq. Kuannersuarni suliassaq maannakkut ima siuarsimatigilerpoq, avatangiisinut sunniutaasussanik nalilersuinermik (taaneqartartoq VVM-imut nassuiaat) naammassisimalluni, taannalu maannakkorpiaq ilaatigut Avatangiisinut Nukissiuuteqarnermullu nunami namminermi sullissivimmit (DCE) aamma Pinngortitaleriffimmit (GN) Aatsitassanik Suliassaqarfinnut Avatangiisinut Aqutsisoqarfik (EAMRA) sullillugu, nalilersorneqarpoq. 

Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiorfinnut suliassanut VVM-imut nassuiaatit ilaatigut DCE-mit aamma GN-imit EAMRA sullillugu nalilersorneqartarput. Nassuiaatini avatangiisinut sunniutaasussat eqqortumik tamakkiisumillu takutinneqartut, nalilersuinerni qulakkeerneqassaaq. Tamanna suliassaq akuersaarneqarsinnaasoq, naleqqussarneqassasoq imaluunniit itigartinneqarluinnassasoq EAMRA-ip kingusinnerusukkut isummersinnaanissaanut tunngaviussaaq. Piiaanissamut akuersissummik qinnuteqaateqarnernut atatillugu, avatangiisinut sunniutaasussat annikillisinneqarnissaat siunertaralugu, aatsitassarsiorfinnut suliassanut avatangiisinut piumasaqaatinik aamma atugassarititaasussanik aalajangersaanermut DCE aamma GN peqataassapput.

Kalaallit Nunaanni siusinnerusukkut aatsitassarsiorfiusarsimasuni aatsitassanik qinngornernik ulorianartunik akulinnik piiaaneq akuutinneqarsimanngisaannarmat, akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarnerup atorunnaarsinneqarneranut atatillugu aatsitassat qinngornernik ulorianartunik akullit ilaatillugit avatangiisinut sunniutaasartut aamma avatangiisinut maleruagassiisarneq pillugit piginnaasaqarnernik ineriaanissaq ataatsimut isigalugu DCE-mi aamma GN-imi pisariaqartinneqalerpoq.

2014-ip aallartinnerani taamaalilluni aatsitassanik qinngornernik ulorianartunik akulinnik piiaanermut suliareqqiinermullu atatillugu apeqqutit avatangiisinut tunngasut aamma avatangiisinut maleruagassiisarneq pillugit piginnaasaqarnernik Kalaallit Nunaanni atorneqarsinnaasussanik inerisaanissaq siunertaralugu, suliniut DCE-mi aamma GN-imi aallartinneqarpoq. Suliniut 2014-imi, 2015-imi aamma 2016-imi ingerlanneqarpoq aammalu EAMRA-mit aningaasalersorneqarluni.

Nalunaarusiami matumani ulloq manna tikillugu suliniummi paasisat saqqummiunneqarput. Nalunaarusiaq tuluttut allanneqarpoq aammalu quppernernit 200-init amerlanerusunik allaaserisanik imaqarluni. Paasissutissat ataatsimiinnerni, ataatsimeersuarnerni aamma suliaqarluni ataatsimiititsinerni peqataasarnernit, suliassaqarfimmi atuagassianik pissarsiarineqarsinnaasunik misissuinernit aammalu Tyskland-imi aamma Australien-imi uranisiorfinnut siusinnerusukkut ingerlanneqarsimasuni aammalu maannakkut ingerlanneqartuni tikeraartarnernit, pissarsiarineqarput. Ilanngussaq A-mi Issittuni aamma nunarsuarmi sumiiffinni allani uranimik suliareqqiisarfinni avatangiisit mianerineqarnissaat qanoq iliuuseqarfigineqarsimanersoq assersuusiortoqarpoq. Nalunaarusiami ilisimasat, siunissami Kalaallit Nunaanni aatsitassanik qinngornernik ulorianartunik akulinnik piiaaneq suliareqqiinerlu ilaatillugu, siunissami aatsitassarsiorfeqalissappat, avatangiisinut piumasaqaatinik aammalu atugassarititaasussanik aalajangersaanermut atatillugu atorneqarsinnaasut, saqqummiunneqarput. 

Ilisimasat ilai nalunaarusiami katersorneqartut siunissami Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiorfinnut suliassanut tamaginnut tunngatillugu naleqqutissanngillat. Kisianni ilisimasat katersorneqartut, ilisimasanut tunngavissatut, saffiugassat katitigaanerat, aatsitassarsiorfiup suussusaa, kaanngartiterinermut periaaseq, najukkami avatangiisini pissutsit, illoqarfimmut qanittumiinnera il.il. eqqarsaatigalugit suliassanut ataasiakkaanut siunnerfeqartinneqarsinnaallutik, atorneqarsinnaassasut  eqqarsaataavoq. 

Qulequttat aamma aatsitassarsiorfimmi suliassami uranimik ilaatitsiviusumi, immikkoortunut tamaginnut atatillugu piumasaqaatinut immikkuullarissunut inassuteqaatit arlalippassuit allaaserineqarput aammalu nalunaarusiami kapitalini qulini imaritinneqarlutik. Matuma kinguliani immikkoortut ataasiakkaat naatsumik nassuiarneqarput:

Kapitali 1-imi nalunaarusiamut kapitalinullu assigiinngitsunut nassuiaassisoqarpoq.

Kapitali 2-ip imarai nunarsuaq tamakkerlugu uranimik tunisassiornerup, aatsitassarsiorfiit suussusaasas assiginngitsut kiisalu atomip nukinganik nukissiorfinnut atatillugu atugassatut uranimik suliarinnittarnerup naatsumik allaaserineqarneri. Uranisiorfimmik ingerlatsinermut tunngatillugu suleriaatsit nutaaliaasut aamma siusinnerusukkut suleriaaserineqartartut, taakkua malitsigisaannik avatangiisinut sunniutaasussanut avatangiisinut maleruagassiisarnermut assersuutit nassuiarneqarput. Nunani arlalinni uranimik tunisassiortarneq aamma avatangiisinut sunniutaasartut naatsumik nassuiarneqarnerat, ilanngussami ilaatinneqartumi ilanngunneqarpoq.

Kapitali 3-imi uranisiorfimmik ingerlatsinermut nunani tamalaani maleruagassiisarnermut killissaliussat allaaserineqarput. Tassani ilaatinneqarput nunani tamalaani kattuffinnit soorlu Nunani tamalaani Atomip nukinganut sullissivik (IAEA) aamma Nunani tamalaani Qinngornernut illersuinermut Kommissioni (ICRP),  isumannaallisaanermut malitassat aamma inassuteqaatit kiisalu FN-ip Atominit qinngornerit sunniutaannut ilisimatuussutsikkut Komite-mit (UNSCEAR) suliaqarnermit paasisat. Australien-imi, Canada-mi aamma USA-mi uranisiorfinnik maleruagassiinermut killissaliussanut assersuutit aamma kapitalimi allaaserineqarput.

Kapitali 4 avatangiisinik allanngutsaaliuinermut tunngassuteqarpoq. Aatsitassarsiorfimmi ingerlatanit pujoralannik pilersoqarnissaanik aamma qinngornernik ulorianartunik akulinnik avatangiisinut sunniuttoqarnissaanik pitsaaliuinermut annikillisitsiniarnermullu periaatsit assigiinngitsut kapitalimi nassuiarneqarput.

Kapitali 5 piumasaqaatinut qinngornernut illersuinermut pilersaarummi ilaatinneqartariaqartunut inassuteqaatinik imaqarpoq. Aatsitassarsiorfimmut suliassani tamaginni, aatsitassanik qinngornernik ulorianartunik akulinnik piiaanermik suliareqqiinermillu ilaatitsiviusuni, qinngornernut illersuinermut pilersaarut ilaatinneqartariaqarpoq. Pilersaarummi taamaattumi siunertaavoq aatsitassarsiorfinni ingerlatanit qinngornernik ulorianartunik aniatitsinissaq sunniinissarlu aammalu qinngorfigitinnerit annikillisinneqarnissaat. Qinngornernut illersuinermut pilersaarut aatsitassarsiorfimmut suliassami immikkoortuni tamaginni, ilusilersuinermit ingerlatsinermut, atorunnaarsitsiartuaarnermut, pissusaatut ilersillugu iluarseeqqinnermut aamma sivisuumik alapernaarsuinermut aammalu matusereernerup kingorna patajaallisaanermut, ilaatinneqartariaqarpoq.

Kapitali 6 ’yellowcake’-nik tunisassiornerup, pitsaassutsinik qulakkeerinerup naatsumik nassuiarneqarnerannik kiisalu piumasaqaatinik aatsitassarsiorfimmi eqqagassalerinermut pilersaarutip imarisariaqagaannut inassuteqaatinik, imaqarpoq. Pilersaarummi aatsitassarsiorfimmi, aatsitassanik qinngornernik ulorianartunik piiaanermik suliareqqiinermillu ilaatitsiviusuni, eqqagassanik passussineq immikkuullarissumik aallunneqartariaqarpoq. Aatsitassarsiorfimmi eqqagassanut ilaapput saffiugassamik piiaanermit suliareqqiinermillu eqqagassat tamarmik, avatangiisinut qinngornernik ulorianartunik aniatitsisinnaasut, tassaagajullutik taaneqartartut ‘tailings’, ujaqqat atorneqartussaanngitsut aamma aatsitassarsiorfimmi ingerlatanit imeq kuutsinneqartoq.

Kapitali 7-imi aatsitassarsiorfiup qanittuani, aatsitassanik qinngornernik ulorianartunik piiaanermik suliareqqiinermillu ilaatitsiviusuni, avatangiisinik alapernaarsuinissamut piumasaqaatinut inassuteqaatit nassuiarneqarput. Silaannarmi, immami, nunami aamma uumassusilinni qinngornernik ulorianartunik avatangiisini alapernaarsuineq kapitalimi ilaatinneqarpoq. Aatsitassarsiorfinni suliassanut ataasiakkaanut tunngatillugu naliusunut killissaliussanik aalajangersaanissamut piumasaqaatit aamma sammisaqarput.

Kapitali 8 uranimik akuiakkamik, taaneqartartumik ’yellowcake’ tunisassiornermut, poortuinermut, uninngasuutiginninnermut assartuussinermullu atatillugu avatangiisini peqqinnissamillu illersuinermut piumasaqaatinut inassuteqaatinik imaqarpoq. Tunisassiornerup ingerlasarnera, pitsaassutsinik qulakkeerisarneq nakkutiginninnerlu kiisalu Nunani tamalaani atomip nukinganut sullissivimmit (IAEA) aamma ’World Nuclear Transport Institute’-mit (WNTI) inassuteqaatit naatsumik nassuiarneqarnerat kapitalimi allaaserineqarpoq.

Kapitali 9 aatsitassarsiorfiata sumiiffiani, aatsitassanik qinngornernik ulorianartunik piiaanermik suliaqarfiusimasumi, atorunnaarsitsiartuaarnermut aamma pissusaatut ilerseqqillugu iluarsiinissamut pilersaarummi imaritinneqartariaqartunut piumasaqaatit suussanersut inassuteqaatinik imaqarpoq.

Kapitali 10-imi aatsitassanik qinngornernik ulorianartunik ilaatitsiviusumik aatsitassarsiorfimmik ingerlatsinermut atatillugu qinngornerit suminngaaneerfigisinnaasaat pillugit ilisimasat saqqummiunneqarput. Annertussusissanut aalajangersakkanut periaasissaq aamma kapitalimi ilaatinneqarpoq.

Nalunaarusiaq taamaalilluni tamanit, politikkerinit, oqartussanit allanillu Kalaallit Nunaanni imaluunniit nunani tamalaani soqutiginnittunit, paasissutissanik sukumiisunik ujaasisunit imaluunniit sammisanut aatsitassanik uranimik akulinnik suliareqqiinermut atatillugu attuumassuteqartunut paasisimasaqarnerulernissamik kissaateqartunit, ilinniarfissatut atuakkatut atorneqarsinnaavoq.

Oqaatigissallugu pingaaruteqarpoq, suliassami avatangiisini ajornartorsiutit sammineqarmata, aammalu sammisat soorlu sulisunik innuttaasunillu qinngornernut illersuinermut tunngasut, nalunaarusiami qaanginnarsiortumik sammineqarlutik, tassami taakkua EAMRA-p oqartussaasutut suliassaqarfiisa aammalu DCE-p aamma GN-ip piginnaasaqarfiisa siunnersuiffissaasalu avataaniimmata.

Ilisimasat maannamut katersorneqartut pigilerneranni maannakkut ersarissivoq, maleruagassiinissamut periaasissaq nassuiarluagaasoq annertuujusorlu kiisalu tamatuminnga atuutsitsilernissaq, alapernaarsueqqissaarnermik ilaqartinneqartoq, avatangiisitigut illersorneqarsinnaasumik aatsitassanik qinngornernik ulorianartunik akulinnik ilaatitsiviusumik aatsitassarsiorfimmik ingerlatsinissamut, pisariaqartut. Canada-mit, Australien-imit aamma USA-mit assersuutit takutippaat, avatangiisinut annertunerusunik ajornartorsiutitaqanngitsumik uranisiorfinnik nutaaliaasunik ingerlatsinissaq ajornanngitsoq. Kisiannilu nunanit allanit, soorlu assersuutigalugu 2012 sioqqullugu Namibia-mit assersuutit takutippaat, ilaatigut maleruagassiisimannginneq, inatsisit amigartut kiisalu maleruagassanik atuutsitsilersimannginneq avatangiisinut sunniinernik, sumiiffimmi eqqaanniittuni innuttaasunik sunniisinnaasunik, malitseqarsinnaasut.