Aarhus University Seal / Aarhus Universitets segl

Nt. 218: An updated strategic Environmental Impact Assessment of petroleum activities in the Greenland part of Baffin Bay

Boertmann, D. & Mosbech, A. (eds.) 2017. Baffin Bay. An updated strategic Environmental Impact Assessment of petroleum activities in the Greenland part of Baffin Bay. – Scientific Report from DCE – Danish Centre for Environment and Energy No. 218. http://dce2.au.dk/pub/SR218.pdf

Eqikkaaneq

Baffinip Ikerani Kalaallit Nunaata imartaani uuliasiornerit avatangiisitigut naliliivigineqarnerat nutartigaq

2010-imi Baffinip Ikerani Kalaallit Nunaata imartaani avannarpasissutsit 71° aamma 78° akornanni uuliaqarneranik misissueqqissaarnissaq aammaanneqarpoq. Tamanna sioqqullugu Danmarkimi Avatangiisinik Nukissiutinillu Misissuisoqarfik kiisalu Pinngortitaleriffik piffinni misissueqqissaarnernit sunnerneqarsinnaasutut naatsorsuutigineqarsinnaasuni avatangiisinik utaqqiisaasumik naliliipput – tassunga ilanngullugit uuliakoornerit ungasissumut tissukaanneqarsinnaasut ilanngullugit naliliivigineqarput (Boertmann et al. 2009). Piffik naliliivigineqartoq Titartagaq 1-imi takuneqarsinnaavoq. Tamanna piffittut naliliivittut taagorneqassaaq.

Misissueqqissaarnissamut akuersissuteqarfiit arfineq marluk uuliasiortitseqatigiiffinnut qinnuteqartunut december 2010-imi tunniunneqarput. Kingorna taakku tallimaannanngorput tassami piffissap misissueqqissaarfissap aallarteqqaarnerani ingerlatseqatigiiffiit ilaasa akuersissutit pissarsiatik utertissimammatigik.

Aarhus Universititip aammalu Pinngortitaleriffiup avatangiisinik misissuinerinik qassiinik tunngaveqarluni avatangiisinik naliliigallarnerit 2011-imi nutarterneqarput (Boertmann & Mosbech 2011), maannalu tassa naliliinerup taassuma suliarinerata aappaa saqqummiunneqarpoq. Naliliineq paasisanik nutaanik 2011-2014-imi avatangiinik nalilersuisarnermit pissarsiaasunik imaqarpoq (takuuk kapitali 11) kiisalu ingerlatseqatigiiffinnut misissueqqissaartunut pisortaniit avatangiisit pillugit piumasaqaatit aallaavigalugit ilisimalikkanik imaqarluni (soorlu umiarsuarni nipit atorlugit immap naqqanik misissuisuni miluumasunut imarmiunut alaatsinaattoqartitsinermit paasisanik).

Suliarinera nutaaq siusinnerusukkut pisimanertulli Kalaallit Nunaanni Aatsitassaleriffimmi Avatangiisinut Aqutsisoqarfik sullillugu Danmarkimi Avatangiisinut Nukissiornermullu Misissuisoqarfimmit kiisalu Pinngortitaleriffimmit suliarineqarpoq.

Periusissiorfissamik avatangiisinik naliliinermi siunertaasartut tassaapput 1) politikkikkut aalajangiinissamut tunngavissiussalluni 2) ilisimasatigut tunngavigineqartut, oqartussatut nalilersuinermi atorneqartut aammalu uuliasiortitseqatigiiffiit sulinerannut malittarisassiornermi atorneqartut nassuiassallugit kiisalu 3) uuliasiortitseqatigiiffiit suliatik aalajangersimasut pillugit avatangiisinik nalilersuiniartillugit ilisimasanik nutaanik atugassaqartissallugit imaluunniit uuliakoortoqartillugu periaatsinik assigiinngitsunik toqqaanniarnerini ilisimasanik nutaanik pissaqartissallugit.

Nalunaarusiami imaani avatangiisit qanoq pissuseqarneri uumassuseqarnikkullu qanoq issusii annermik nassuiarneqartarput. Ataatsimut nassuiarnerisa saniatigut aamma oqaluttuarineqarput piffiit illersugaasut, uumasut navianartorsiortitaasut, sananeqaatit mingunnartut qanoq annertutiginersut kiisalu uumassusilinnik atuineq qanoq ingerlanersoq. Massakkut pissutsit qanoq issusiinik nassuiaanerit tunngavigalugit piffimmi naliliiviusumi uuliamik misissueqqissaarnerit avatangiisinut sunniutigiunnagaat naliliiffigineqartarput. Kiisalu avatangiisinik naliliinerit, avatangiisinik oqimaalutaanerit, suliat pillugit oqartussatut maleruagassiornerit allallu ingerlanneqassappata ilisimasat suut pisariaqartinneqarumaarnersut aamma takussutissiorneqassapput.

Uumassusillit tamaani ittut

Piffik naliliiviusoq issittumi avannarpasissumiippoq, taamalu ittut uumassuseqarnikkut ilisarnaatigisaanik takussutissaqarluni: uumassusillit assigiinngissitaartut ikittuinnaapput (immap naqqani uumasut eqqarsaatigissanngikkaanni), nerisareqatigiit ikittuinnaapput, aammalu piffinni uumassusillit amerlasoorujussuusarlutik. Uumasut assigiinngissitaartut ikittuinnaanerat illuatungilerlugulusooq uumasut ilaat amerlasoorujussuusarput, taakkulu ilaat nerisareqatigiinnermi pingaaruteqarluinnartarlutik. Tassa imaappoq nerisareqatigiinni qaffasinnerusumi inissisimasunut uumasut taakku qaqugukkut sumilu takkunnissaat apeqqutaalluinnartarpoq. Aamma uumassusillit amerlaqisut assut orsoqartarput, ilaatigut nerisakilaarfimmik nalaanni inuussutisassaminnik ilaatigullu issimut/nillimut illersuutigisaminnik. Assut orsoqarnerat mingutsitsineq eqqarsaatigalugu pingaaruteqarpoq tassami minguit ilarpassui orsumi arrortarput taamalu uumasuit orsuini eqiterussinnaallutik.

Piffik naliliiviusoq uumassuseqassuseq eqqarsaatigalugu pisoorsuuvoq. Uumassusillit inuussutissaasut upernaakkut pinngorartarnerat piffiit ilaanni annertoorujussuusarpoq, immap naqqa uumasoqarluarpoq aammalu annertuunik pingaarutilinnillu timmiaqarfeqarlunilu miluumasunik imarmioqarfeqarluni. Timmissat eqqarsaatigalugit timmissat ilaat nunami namminermi nunanilu tamalaani illlersuineq eqqarsaatigalugu pingaaruteqarpoq arlallillu Kalaallit Nunaata nunallu tamalaat nalunaarsuiffianni navianartorsiortunut ilaallutik, soorlu appat, mitit, taateraat, imeqqutaallat aammalu qilanngat. Miluumasut imarmiut eqqarsaatigalugit aamma uumasut pingaarutillit naammattuugassaapput soorlu nannut, aarrit, qilalukkat qernertat qaqortallu kiisalu arfiviit.

Uumasoqarfik pingaarutilerujussuaq tassaavoq Aakkarnersuaq, Qaanaap Ellesmere Islandillu akornanniittoq. Tamanna ukiuugaluartumiluunniit ammajuartuuvoq upernaakkullu eqqaminiittunut sikuusunut naleqqiullugu annertoorujussuarmik uumasuaqqanik pinngorarfiunerulluni. Taamaannera pissutaalluni miluumasorpassuarnik imarmiunik timmissanillu katersuuffissuuvoq, ilaatigullumi inuit tamatuma eqqaanut nunassivissinnaasimanerannut tamannarpiaq pissutaavoq. Assersuutigalugu aakkarnersuarmut tamaanga Kalaallit Nunaata sineriaani nunarsuarmi appaliarsuit 80 %-iinit amerlanerusut, aappariit 30 millionit sinnerlugit amerlassuseqarunartut, piaqqiortuupput. Timmissat miluumasullu imarmiut pingaarutillit tamakkua oqaatigineqartutut amerlaqalutik pingaartumik aakkarnersuarmiittarput.

Qalerallit kinguppaallu nalilersuiffigineqartup kujasinnerusortaani aningaasarsiutaapput aammalu tamaani sinerissami najugalinnut piniarneq aalisarnerlu inuuniutaapput pingaarutilerujussuit.

Uuliasiornerit

Uuliasiorfimmi ingerlataasartut tamarmiusut annertunerusumik avatangiisinut misilittakkat tunngavigalugit sunniuteqarnerusartut sapinngisamik salliutillugit nalilersorneqarput. Kalaallit Nunaannili uuliamik qalluinikkut misilittagaqanngimmat ingerlatamut taamaattumut tunngatillugu naliliinerit piviusunik tunngavilernagit allanili assingusunik atugaqarfiusuni misilittakkat sapinngisamik tunngaviginiarneqarput. Pingaartumik Alaskami Prince William Sound-imi 1989-imi uuliaarluerneq pillugu naqitarpassuit, aammalu norskit Barentshavet-mi (2003) uuliasiornermut tunngatillugu avatangiisinik nalilersuinerat, aamma Issittumi Siunnersuisoqatigiit ”Arctic Oil and Gas Assessment (AMAP) pissarsiorfigineqarput. Mexicop Kangerliumarnangani 2010-mi aprilimi uuliamik aniasoorujussuarnerup avatangiisinut sunniutaanik ilisimasanik najoqqutarineqarput naak tassannga misilittakkat suli killeqaraluartut.

Ilisimasatigut toqqammavigineqartut

Nalilersuinerni silap pissusia atuuttoq toqqammavigineqarpoq. Kisiannili ukiuni qulikkuutaani aggersuni sila pissusiisa allanngornerisa avatangiisinut sunniuteqalerumaarnerat ilimagineqarpoq. Pingaartumillu sikuusarnerata allannguuteqarnissaa ilimagineqarpoq. Tamanna inuuniarnikkut allanngornernik sunniuteqarumaarpoq aammalu uumasut ilaasa ikilinerannik najortagaasalu allanngornerannik ilaasalu iluaquserneqarnerannik kinguneqarumaarluni, aammalu uumasut nutaat kujasinnerusumii takkukkumaarput piffimmilu naliliviusumi najugaqalerlutik.

Naliliinerni uumassusillit pillugit ilisimasat pigineqartut toqqammagivineqarput, naak arlalissuarnut taakku tunngatillugu taakku amigaateqartaraluartut. Misissuinerit arlalissuit 2007-mi ilisimasat toqqammaviusinnaasut pitsanngorsarniarlugit aallartinneqarput, tassanngalu paasisat avatangiisit pillugit periussiorfiusumik naliliinermi siullermi suliareqqitami toqqammavigineqarlutik. Nalunaarusiami tassani periusissiorfiusumik avatangiisitigut misissuinerit nutaat ilisimasanik amigaatigineqartunik pingaarutilinnik pissarsiviusussat siunnersuutigineqarput. Misissuinernit taakkunannga paasisat periusissiorfiusumik avatangiisinik naliliinerit nutartikkat aappaanni matumani tunngavigineqarput.

Misissueqqissaarnerit avatangiisitigut naliliivigineqarneri

Ujarlernikkut ingerlatat utaqqiisaannaagallarput, amerlanertigut tamakkua ukiualuit ingerlasarput akuersissuteqarfimmilu tunniunneqartumi siamasissumik ingerlanneqartarlutik. Aammalu sikuersimanerata nalaani taamaallaat tamakkua ingerlanneqartarput, imaappoq aasaanerani ukiakkullu. Nipit atorlugit immap naqqanik misissuinerit oktoberip tungaanut ingerlanneqartarput. Misiliilluni qillerinerit septemberip naanerani sikunialinnginnerani unitsinneqarsimasussaapput, uuliaqarfik aniasuulissagaluarpat allamik periarfissaqassanngippat atugassamik sillimmataasumik qillerinissaq periarfissinniarlugu.

Ujarlerneq uuliaqarneranik, imaluunniit gassimik malussarfiunngippat ingerlatat unitsillugit atortut tamakkerlutik peerneqassapput. Uuliamilli piffissap piffissap nalilersuiffiusup kingornagut iluaqutigineqarsinnaasumik nassaartoqarpat taava ingerlatat uuliasiorfiliorninngussapput nassaap sumut killeqarnera paasiniarlugu qilleriffinngussaaq, kingornalu atortulersuutit ikkussorneqassapput taamalu uuliasiornivinngussalluni (kingulianiittoq takuuk).

Ujarlernikkut ingerlatat sunniutiginerusartagaat tassa nipiliorluni ingerlatat (nipit atorlugit immap naqqanik misissuinerit , qilleriveqarfimmiit pisorpaluk aammalu helikoptererpalunneq) kiisalu avatangiisinut aniatitat soorlu qilleriviup marrartaa, qillerutip nungoornerluikui aammalu maskiinat aniatiaat gassit silamik kiatsikkiartortitsisartut.

Misissueqqissaarneq – Nipiliorneq aammalu nipit atorlugit immap naqqanik misissuinerit

Nipit atorlugit immap naqqanik misissuinerit nipiliorfiusaqigamik aalisakkanik miluumasunillu imarmiunik nujoqqatsitsisinnaapput. Sunniutaat nalinginnaasumik qaangiuttarput killeqarlutillu, kisiannili misissuinerit sukumiisut eqqumaffigilluartariaqarput piffinni annikitsuni nipiliorfiusaqigamik, aammalu piffimmi ataatsimi nipit atorlugit immap naqqanik misissuisarnerit arlallit ataatsimut sunniutaat eqqumaffigisariaqarput (misissuisarnerit ataatsikkut ingerlanneqartut imaluunniit tulleriiaat, soorlu ukiut qassiit ingerlaneranni).

Miluumasut imarmiut akornanni qilalukkat qernertat qaqortallu, arfiviit kiisalu aarrit nipit atorlugit immap naqqanik misissuinernut misikkarinnerpaatut isigineqarput. Kisianni nipit atorlugit immap naqqanik misissuinerit kiisalu aarrit, qilalukkat qaqortat kiisalu arfiviit nalliuttarfiisa ataatsikkut pisarnissaat killeqassaaq; aarrit aammalu qilalukkat qaqortat eqqarsaatigalugit ukiarluarnerani; aammalu uumasut taakku eqqarsaatigalugit nipit atorlugit immap naqqanik misissuinerit immap naqqanik sunniutissaat annikitsuinnaasussatut isigineqarput pinaveersaartinneqarsinnaassallutillu. Qilalukkat qernertat eqqarsaatigalugit pissutsit allaapput, taakkumi Qimusseriarsuaq aasakkut aalajangersimasumik najortarpaat, taamalu aasaanerani tamaaniinnerminni ukiakkullu kujammukaartillutik piffimmi naliliiviusumi nipit atorlugit immap naqqanik misissuinernit sunnerneqarsinnaallutik. Qilalukkat qernertat uninngaartarfimminnit pingaarutilinnit imaluunniit ingerlaartillutik aqqutigisartakkaminnit ingalatsinneqarsinnaapput nipit atorlugit immap naqqanik misissuinerit pissutigalugit. Pingaartumillu ingalatinneqarsinnaapput misissuinissamut akuersissuteqarfinni arlalinni nipit atorlugit immap naqqanik misissuinerit ataatsikkut arlallit ingerlanneqassagaluarpata (soorlu 2012-ilmi – Takuuk illerfiusaq 13).

Aamma nipit atorlugit immap naqqanik misissuinerit piffimmi naliliiffiusumi raajarniarnermut qaleralinniarnermullu sunniuteqarsinnaapput. Raajalli nipit atorlugit misissuinernit nalinginnaasumik sunnerneqarneq ajorput, raajarniarnerullu pitsaanngitsumik sunnerneqarnissaa naatsorsuutigineqanngilaq. Nipit atorlugit immap naqqanik misissuinerit qaleralinniarfiusartut nalaanni pisimappata aalisarnerup appariarnissaa naatsorsuutigineqarsinnaavoq. Sunniutaalli ataavartuunavianngilaq, annikitsuinnaassagunarporlu tassami Kalaallit Nunaanni kilisalluni qaleralinniarfiutigalutik nipit atorlugit misissuiffiusuni aalisarnerup appariarneranik nalunaaruteqartoqarsimanngimmat.

Qilleriviit nipiliorneri aamma ataavartuunngillat (tassa misissueqqissaarluni qillerisoqarallartillugu nipiliorfiusarlutik), kisiannili nipit atorlugit immap naqqanik misissuinerit paarlattuannik nipit taakku ataavartuupput aammalu aallaaviat uninngaannartuulluni. Aamma tamatumani qilalukkat qaqortat qernertallu, arfiviit kiisalu aarrit sunnertianerpaasussaapput nipiliorfinnik taamaattunik ingalatserisaramik taamalu najortagannaamminni pingaarutilinni ingiarsimaneqarsinnaallutik. Misissueqqissaarluni qillerinerit aammalu aarrit, qilalukkat qaqortat arfiviillu nalliusimaarnerisa ataatsikkut pinissaat sivikitsuinnaasussaammat uumasut taakku sunnerneqarsinnaassusiat annikitsuinnaassaaq, qilalukkalli qernertat aammaarlutik aasaanera tamaat aammalu ingerlaarnerminni nipiliorfigineqarsinnaapput.

Aammattaaq qulimiguullit atorlugit qillerivimmut tassanngalu angallattoqartaqaaq. Angallanneq taanna pingaartumik timmissanut nujoqqatsitsisinnaavoq, tamannalu angallavissanik aalajangersimasunik portussutsinillu aalajangersimasunik pilersaarusiornikkut pinaveersaartinneqarsinnaalluni.

Qangaaniit piniarfiusartut piniakkat nalliuttarnerinit ingerlaartarfiilluunniit allanngornerinit sunnerneqarsinnaapput; sunniutigisartagaalli aamma illuatungaanut sammisinnaavoq.

Misissueqqissaarnerit – avatangiisinut aniatitsinerit

Misissuieqqissaarluni qillerinermi marraq imermik akulik atorneqarsimappat qillerinerup kingorna qillernerlukut marraallu sinnera nalinginnaasumik immap naqqanut aniatinneqartarpoq. Qillerutip marrartaa akuutissanik assigiinngitsunik akoqartarpoq kiisalu taakku aammalu qillernerlukut uumasunut immallu naqqanut aniatitsiviup eqqaaniittumut sunniuteqarsinnaapput (250 meterit missaat tikillugit). Kalaallit Nunaanni akuutissat avatangiisinut uloriananngitsut kisimik aniatinneqarnissaat akuerisaavoq, tassa tamatumani pineqarput akuutissat nunat tamalaat isumaqatigiissutaat OSPAR-imi akuerisaasut imaluunniit norgemiut oqartussaasa akuutissatut ulorianaateqanngitsutut aalajangigaat. Akuutissat ”qernertut” Kalaallit Nunaanni atoqqusaanngillat aammalu akuutissatut ”aappalaartut” pinngitsoorniarneqassallutik, taamaattorli immikkut pisoqartillugu immikkut akuersissuteqarfigineqarsinnaallutik.

Sinneruttut avatangiisinut aniatinneqassanngippata qilleriviup marrartaa uuliartalik atorneqarsinnaavoq. Taassuma atornissaa avatangiisit eqqarsaatigalugit imertalimmiit pitsaanerusinnaavoq. Kisiannili nunaliaannerata nunamilu passunneqarnerata avatangiisinut ajoqutaannginnissaa qularnaarneqassaaq.

Aammattaaq qilleriviup marrartaanik qillernerlukunillu aniatitsisoqalersinnagu immap naqqata qanoq issusia misissuiffigineqarsimassaaq. Taama ittunik misissuisarnikkut uumasoqarfiit innarliasut sunnerneqannginnissaat qularnaarneqassaaq. Aniatitsinerit naammassippata aamma taama ittumik misissuisoqassaaq aalajangersakkat malinneqarsimanersut iluaqutaasimanersullu paasiniarlugu.

Misissueqqissaarluni qillerinerit nukimmik atuiffiusaqaat aammalu gassinik silaannarmik kiatsikkiartortitsisartunik allanillu ikumanerlukunik assut aniatitsiviusarlutik. 2010-imi qillerinerit pingasuusut Kalaallit Nunaata gassinik kiatsikkiartortitsisartunik aniatitsineranik 15 %-imik annertunerulersitsipput.

Misissueqqissaartoqartillugu anititsinerit ajornersaat tassaavoq uuliamik aniatitsineq. Tamanna pisarpoq qillerinerup assartuinerullu nalaani ajutoortoqarsimatillugu – ataaniittoq takuuk.

Ineriartortitsineq tunisassiornerlu

Uuliasiornerit sumiinnissaa qanorlu annertutiginissaat ilisimanngikkaanni piffimmi naliliiffiusumi uuliasiorfimmik ineriartortitsinerup qalluinerullu qanoq sunniuteqarnissaat nalileruminaappoq. Nalinginnaasumik sunniisimaneq sivisusarpoq (ukiut qulikkaat) aammalu suliallu amerlaqisut annertuunik avatangiisinut sunniuteqartussaallutik. Aammali qanoq amerlatiginerat, piffimmi qanoq agguataarsimanerat aammalu qanoq sivisutigisumik ingerlanneqarnersut apeqqutaassaaq, kiisalu taamaattoqartillugu tamakku ataatsimut kattullutik sunniutaat annertussallutik.

Tunisassiornermit ineriartortitsinermillu aniatitsinerit

Uuliaqarfiup qanoq annertutiginera paasiniarlugu aammalu qillikkamik qalluiffiusussamik pilersitsiniarluni qillerinerit amerlasoorujussuit ingerlanneqartarput, aammattaaq nipit atorlugit immap naqqanik misissuinerit ingerlateqqinneqartarlutik. Tamatumuunakkut qillerutit marraannik qillernerlukunillu aniatitsinerit annertusaqaat eqqagassat tamakku qillerivitoqqanut maqinneqarsinnaanngikkaangata imaluunniit nunaliaaneqarsinnaasanngikkaangata.

Aniatitsineq avatangiisit eqqarsaatigalugit aarlerinartoqarnerpaaq tassaavoq uuliamik qalluitilluni imeq uuliamut ilanngullugu qallorneqartartoq aammalu arlaatigut iginneqartussaq. Imeq taanna annikitsumik uuliartaqartarpoq kiisalu avatangiisinut annerusumik minnerusumilluunniit akornutaasartunik akoqartarluni, soorlu toqunartunik, saffiugassanik oqimaatsunik, sananeqaatinik radiup qinngornilinnik, sananeqaatinik hormoninut sunniuttartunik aammalu sananeqaatinik naasunut uumasuaqqanullu naggorinnartunik. Aamma akuisa ilaat tamakku nerisareqatigiinni eqiterullutik annertusiartorsinnaasarput. Norgemiut misissuinerisigut aniatitsivinniit ungaseqisumi aalisakkat sunnerneqartarnerat paasineqarpoq, ataatsimulli isigalugu erngup uuliamik qalluinermi qaqinneqartartup avatangiisinut piffissami sivisuumi qanoq sunniuteqarnera ilisimasaqarfigilluarneqanngilaq. Sikup ataanut aniatitsisoqarpat eqalukkat sunnerneqarnissaat takorloorneqarsinnaavoq taakkumi suaat qullugiaasaallu upernaakku sikup ataaniittarmata. Uuliamik qalluinermit erngup qallukkap sunniutaanik pinaveersaartitsiniaraani qilligatoqqanut aniatitsineq pitsaanerpaajusarpoq.

Uuliamik qalluivimmiit uuliamik umiarsuit atorlugit assartuinermi imeq orrarinnaveersaat aniatittariaqarpoq, taamalu uumasut tamaaniittanngikkaluit ingiaasartullu tikiunneqarsinnaallutik. Taamaammat imeq orrarinnaveersaat malittarisassat immikkut ittut malillugit suliarineqarlunilu anitinneqassaaq. Uumasut ingiaasartut maannamut Issittumi annerusumik ajornartorsiutaasimanngillat, kisiannili silap allanngoriartornera ilutigalugu aammalu uuliaqarfiit kingunerisaanik orsiaassuit angallannerujartortillugit uumasunik ingiaasartunik tikiussisoqarnissaa ilimanarnerujartussaaq.

Uuliasiornermissaaq aniatinneqarluartartut tassaapput gassit kiatsikkiartortitsisartut. Uuliamik qalluiffik Kalaallit Nunaata aniatitsineranut annertusaataassaqaaq. Sanilliussilluni oqaatigineqarsinnaavoq norgemi uuliamik qalluiviit annerit ilaat ataaseq ullumikkut Kalaallit Nunaata CO2-mik aniatitsineranit tamarmiusumit marloriaataa sinnerlugu annertunerusumik aniatitsisarmat.

Uuliamik qalluisoqartillugu nipiliorneq

Qillerinernit qilleriviillu inissinniartarnerinit nipiliornerit ineriartortitsinerup qalluinerallu nalaani ingerlaqqissapput, tamatumanissaarlu arferit neriniarfinnaaminnit pingaarutilinnit nujoqqatsinneqassapput. Qalluiviit ataatsikkut arlallit ingerlalissappata tamanna ajornartorsiutaanerulissaaq. Umiarsuit (aamma sikusiutit) kiisalu qulimiguullit nipiliornerat misissueqqissaarnerup nalaaniit suli akulikinnerulissaaaq aammalu piffinnit pingaarutilinnit timmissat miluumasullu imarmiut nujoqqatsissinnaallugit. Piffimmi naliliiffiusumi tamatumunnga atatillugu uumasut ajornartorsiornerpaajusussat tassaassapput timmissat imarmiut erniortut, arfiviit, qilalukkat qernertat qaqortallu aammalu aarrit.

Aamma piniartarfitoqqat piniagassat nujoqqanneratigut sunnerneqarsinnaapput. Timmisartut ingerlaarnerinit nipiliornerit sunniutaannik annikillisaataasinnaasoq aammalu uumasut nipiliornernut sungiussitinniarnerannut aqqutigineqarsinnaasoq tassaavoq timminermi aqqutinik portussutsinillu aalajangersimasunik atuisarneq.

Qalluinerup isissaasunik allannguineri

Immami atortulersuutit aammalu attaveqaatinik pilersuiffillu atortulersuinerit immap naqqata uumasuinut sunniuteqarsinnaapput aammalu uumasut immap natermiuinik neriniartartut neriniarfinnaavinik pingaarutilinnik aseruisinnaallutik. Assersuutigalugu taakku tassaapput aarrit aammalu mitit. Nunami atortulersuutit timmissanut piaqqiortunut sunniuteqarsinnaapput, eqalunnut majutsaaliuisinnaallutik, sinerissap naasuinik uumasuinillu sunniisinnaallutik, kiisalu nunap attorneqanngitsup kusanassusianut sunniuteqarsinnaallutik. Kingulliullugu taaneqartoq takornariartitsinermut sunniuteqarsinnaavoq.

Imaani atortorissaaruteqarfiit pingaartumik qaleralinniarluarfiit raajarniarfiillu eqqaanni pilersinneqassappata taakku avaatigut isumannaallisaavimmik killiliineq pissutigalugu (annermik 500 meteriusumik) aalisarneq sunnerneqassaaq.

Sunniutit kattunneri

Suliat ataatsikkut arlallit ataatsikkut, imaluunniit tulleriiginnarlutik ingerlanneqarpata sunniutit attarmoorlutik annerulernissaat ilimanaateqassaaq. Assersuutigalugu nipit atorlugit immap naqqanik misissuinerit attarmoorlutik sunniutaat assut annertusisinnapput. Aamma sunniutit attarmoorlutik annertusisarnerit inuit piliaannut allanut atatillugit sunniussinnaapput, soorlu piniarneq eqqarsaatigalugu, imaluunniit aamma silap allanngorneranik ilaqarunik suli sunniutaat annerulersinnaapput.

Pinaveersaartitsineq

Misissueqqissaarnermi, ineriartortitsinermi qalluinermilu avatangiisinut sunniutit pitsaanerpaamik killilersimaarneqarsinnaapput sukumiisumik malittarisassaqartitsinikkut aammalu makku tunngavigalugit pilersaarusiornikkut:

avatangiisinut suliffigisassanut sukumiilluinnartumik ilisimasaqarnikkut

peqqissuseq, isumannaallisaaneq avatangiisillu pillugit sukangasuunik malittarisassaqarnikkut

periaatsinik pitsaanerpaanik, avatangiisit eqqarsaatinik suleriaatsinik pitsaanerpaanik, mianersuussinissamik aammalu nunat tamalaat avatangiisinut piumasaqaataanik atuinikkut.

 

Uuliamik maqisoorneq

Suliani taaneqareersuni avatangiisitigut ajutoornerit annerpaat pisinnaasut tassaapput annertuumik uuliamik maqisoornerit. Aamma uuliamik maqisoorneq qillerinerup nalaani namminermi pisinnaavoq, tassa uulia suliarineqanngitsoq uuliaqarfimmit anialersinnaammat. Aamma uuliap ingerlatissap kiisalu uuliap suliarineqanngitsup toqqortarineqarnerini angallanneqarneriniluunniit pisinnaavoq. AMAP (2010) naliliivoq Issittumi uuliamik maqisoornissamut ilimanaateqarnerpaaq tassaasoq uuliamik assartuineq. Uuliamik maqisoornerit annertuut qaqutigooraluttuinnarput teknikkikkut atortorissaarutit isumannaallisaanerillu pitsanngorsarneqartuarnerat pissutigalugu. Taamaattorli taama pisoqaratarsinnaanera ilimanaateqartuaannarpoq (soorlu 2010-imi Mexicop kangerliumarngani uuliamik maqisoornersuaq), aammalu piffinni Baffinnip Ikerasut ittuni maqisoornissaq ilimanaateqartarpoq immap sikusarnera iluliaqartarneralu pissutigalugit.

DMI maqisoorfiit sisamat aallaavigalugit Baffinip Ikerani uuliaarluinerit qanoq tissukaanneqarnissaannut naatsorsuusiorsimavoq. Naatsorsuinerit inerneri naapertorlugit uuliaarluernerit avasissumi pisut nunamut nalinginnaasumik pisarnavianngillat, pissutsilli aalajangersimasumik periarpata sineria 100 km arlalinnik annertussusilik uuliaarluernermit eqqugaasinnaavoq.

Uuliaarluernerit annertuut imaani uumassusileqarfiit sukutsitaanik tamanik eqquisinnaapput, tassa uumasuaqqaniit kiisortut annersaannut sunniussinnaallutik, imalu toqussutaatigisinnaasarput uumasoqatigiikkuutaat ilivitsut ikilerujussuarsinnaasarlutik. Kingunerluutit ukiunik qulikkuutaanik arlalinnik sivisussuseqarsinnaapput, soorlu Alaskami Prince William Soundimi tamanna uppernarsarneqartoq.

Baffinip Ikerani uuliaarluernerup sunniutai imartani kujasinnerusuniittuniit ajornerusinnaapput. 1989-imi Alaskami Prince William Soundimi maqisoornersuaqarmat uuliap 14 %-ia katersorneqanngikkuni ikuallanneqarpoq, kisitsillu taanna 2010-imi Mexicop Kangerliumanersuani maqisoorneqarmat 25 %-iuvoq. Baffinip Ikerani uulia annertunerusoq katersorneqassasoq naatsorsuutigisariaqanngilaq, akerlianik immap sikua, kaperlannera aammalu attaveqaatilunnera pissutigalugit uuliaarluernissamut upalungaarsimaneq Prince William Soundimiit ajornerussaaq (tulliuttut takukkit).

Prince William Soundimi sineriak imarlu ukiut 20-it sinnerlugit 1989-mi uuliaarluerneq sioqqullugu pissusitoqqamissut iliniarsaripput, Baffinillu Ikerani pissutsit suli sivinerusumik pissusitoqqamissut iliniarsarinissaat naatsorsuutigisariaqarpoq issittumiissutsi pissutigalugu.

Uuliaarluerneq aammalu inuussutissat pileriartortarnerat kiisalu
uumasuaqqat

Inuussutissat uumasuaqqallu pileriartortarnerat imartani ammasuni siammasittaqaaq aammalu qaqugukkut sumilu pisarnerat allanngorartaqaluni aammalu toquinnartartut amerlassusiat allanngorartaqaluni. Taamaammat ataatsimorsuaq isigigaanni uuliamik immap qaanni maqisoorneq tamarsuarnut sunniunnaviarunanngilaq naak piffiit ilaanni annertuumik toqoraataasussaagaluarluni.

Immap naqqani maqisoorneq, soorlu 2010-imi Mexicop Kangerliumanersuani qillerivimmi Deepwater Horizonmi pisutut ittoq immap iluani itissutsini assigiinngitsuni uuliamik nuiarlussuartut siammarfiusartoq inuussutissat pinngorarnerannut uumasuaqqanullu immap qaani maqisoornermiit sunniuteqarnerussasoq naatsorsuutigisariaqarpoq.

Uuliamik maqisoorneq kiisalu aalisakkat peqquillu kinguaassiornerat

Aalisakkat peqquillu suaat qullugiaallu nalinginnaasumik inerisimasuniit uuliaarluernermit navianartorsiortitaanerusarput, aammalu uuliaarluerneq qullugissat / suaat amerlatseruttornera pippat uumasoqatigiikkuutaat sunnigaanissaat takorloorneqarsinnaavoq. Piffimmi naliliiffiusumi amerlasuunik annertuumik aalisakkat qullugiaqartarnera aammalu suliaqartarnera takussutissaqanngilaq, aammalu avataani aalisakkat raajallu uuliaarluernermit sunnerneqarnissaat ilimananngilaq.

Uuliaarluerneq aammalu immap naqqata uumasui

Immap natermiui soorlu uillut peqquillu uuliamit sunnertiasorujussuupput, naak avataani uulia immap naqqanut kivinngippat sunnerneqarnissaat ilimananngikkaluaqisoq. Kisianili uulia annertooq immami ikkattumi immap naqqanut pisinnaavoq (10-15 meterinit ikkannerusumi) taamalu piffimmi annertoqisumi immap natermiui toqorassallutik. Tamatuma kingorna aarrit, mitit arlariit, natermiunik tamakkuninnga inuussuteqartuusut allamukarlutik neriniartariaqalissapput.

Immap naqqani maqisoortoqarpat uulia siammartoq itinersuarmi immap naqqanut pisinnaavoq taamalu takanani uumassusilinnut sunniuteqarsinnaalluni.

Aalisakkat inersimasut

Immap qaani uuliaarluernerup avataani aalisakkanut inersimasunut sunniuteqarnissaa naatsorsuutigineqanngilaq aalisakkat uulia ingalassimaniartarmassuk. Aamma immap iluani annertuumik uuliaarluertoqarpat taamaassaaq, aalisakkalli natermiut sunnerteqqajaanerussapput, tamatumani qalerallit sunnertianerussallutik.

Sinerissami, kangerliumanerni kangerlunnilu oqquunerusuni uulia toqunartoq eqiteruppat aalisakkat sunnerneqarsinnaassapput, piffimmilu naliliiffiusumik pingaartumik ammassaat, nipitsat aammalu eqaluit sunnertianerussallutik.

Timmissat

Timmissat uuliaarluernermit sunnertiaqaat uulia toqussutaasaqimmat. Baffinip Ikerani assigiinngitsorpassuarnik timmiaqarpoq uuliaarluernermit eqqugaasinnaasunik. Timmissat erniorfii annertuujunngikkunik pingaaruteqartut (illersugaaffii) tassaapput appat, appaliarsuit, taateraat, mitit, imeqqutaallat aammalu qilanngat erniorfii, aamma mitit isasarfii pingaarutillit tamaaniipput. Appaat tingisimasut uuliamit sunnertiaqaat erniuffimminniit naluumallutik piffik naliliiffiusoq tamaat aqqutigisarmassuk (takuuk Illerfiusaq 4). Appaliarsuilli Baffinip Ikerata ilaani Canadamut tungerliusumi isasarfimminnut ingerlaannarlutik timmisarpasipput, tassanilu Kalaallit Nunaata tungaani uuliamik misissueqqissaarnissamut akuersissuteqarfiusunit annikinnerusumik uuliaarluernermut sunnerneqarsinnaassapput (takuuk Illerfiusaq 7).

Miluumasut imarmiut

Miluumasut imarmiut akornanni nannut uuliaarluernermut sunnertianerpaajupput, nanoqarfiulluartulu eqqaat eqqorneqassagaluarpat toqusartut amerlanerulernissaat naatsorsuutigisariaqarpoq. Nannut silap allanngorneranit piniarneqarpallaarnerminnillu navianartorsiortitaasutut kalaallit nunallu tamalaat allattuiffiineereermata nannut piffimmi naliliiffimmiittut uuliaarluernermit sunnertiasuussapput.

Arferit puisillu timimikkut nannuniit uuliaarluernermit sunnertiannginnerupput, kisiannili uuliaarluerfiusumi aqqassagunik uuliat aalaannik najuussisinnaapput, piffimmilu sikulimmi tamanna ilisimanarnerussaqaaq. Tamatumani qilalukkat qernertat qaqortallu, arfiviit, aarrit, ussuit aammalu natsiit sunnertiasussaapput, ataatsimoortukkuutaalli tamarmiullutik annerusumik sunnerneqarnissaat ilimanarpallaanngilaq.

Aalisarneq, piniarneq aammalu takornariartitsineq

Aalisakkat annikitsuinnarmilluunniit uulialimmiissimagaangata nerpii uuliasunnilersarput, uuliasunnittunillu nioqquteqariataarsinnaaneq piinnarlugu uuliamik sunniuteqarfiusumi aalisarneq unitsinneqartariaqarpoq. Aamma aalisarneq unitsinneqassaaq tamaani najugaqartut aalisakkanik uuliamik mingutsitaasunik neqereqqunagit. Baffini Ikerani qaleralinniarneq raajarniarnerlu taama matusinermit sunnerneqassapput, naatsorsuutigisariaqarporlu aalisarfiittaaq naliliiviup sanilerisaaniittut matuneqartariaqassasut. Aalisaqqusiunnaarnerup piniaqqusiunnaarnerullu qanoq sivisutiginissaanut pissutsit assigiinngitsut apeqqutaapput. Assersuutigalugu 2010-imi Mexicop Kangerliumanersuani uuliamik maqisoornerup kingorna aalisarfiit ilaat ukioq ataaseq tikivillugu matoqqatinneqarput.

Aammattaaq sinerissat pingaarutillit uuliaarluernermit eqqugaappata takornariartitsinerup appariarnissaa naatsorsuutigisariaqarpoq.

Uulia sikumi

Immami sikuusumi uuliamik maqisoortoqassappat uulia siku akornanni uninngaanalissaaq. Uulia aallaqqaamut uuliamik siammatsaaliuisuussaaq, aammali sikut uuliamik tigummisutut issammata (sikut saatsersut eqqarsaatigalugit) uuliaarluernerit ungasissumut assartorneqarsinnaassapput annerusumik nungujartoratik, taamalu uulia maqileqqaarfimminiit ungaseqisumi avatangiisinut, soorlu timmisanut imarmiunut aammalu miluumasunut imarmiunut sunniuteqarsinnaassalluni. Aamma uulia sikup sinaavani ikersisimaneqarfinniluunniit unissinnaavoq, tamakkunanilu pingaartumik upernaakkut inuussutissat pinngorarfiit annertuut sunnertiasorujussuussapput, aammalu timmissat imarmiut miluumasullu imarmiut sunnertiassaqalutik.

Baffinip Ikerani pingaartumik eqalukkat aarleqqutigineqarput, taakku ukiukkut kingusissukkut suffissarput taavalu suaat qullugiaallu sikup atinnguani uuliap aamma unerarfigisinnaasaani katersuuttarlutik. Toqorarujussuarnissaat naatsorsuutigineqarsinnaavoq, aammalu eqalukkat uumassusileqarfinni pingaaruteqarmata nerisareqatigiinnut annertuumik sunniuteqarsinnaanerat takorloorneqarsinnaavoq.

Sivisuumik sunnigaanerat

Sinerissami sunnigaanerat sivisooq Alaskami 1989-imi Prince William Soundimi uuliaarluernerup kingorna ukiut 20 tikillugit sunniusimavoq. Pingaartumik tamanna marrarmi, ujaqqat akornanni, uiloqarfinni imaluuniit qaarsut quppaanni malunniussimavoq, pingaartumillu timmissani sinerissami neriniartuusuni uuttorneqarsinnaalluni. Aamma Baffinip Ikerani piffimmi naliliiffiusumi sinerissamut uulia tipissagaluarpat taama pisoqarnissaa naatsorsuutigisariaqarpoq.

Uuliaamik maqisoornerup pinaveersaartinneqarnera

Uuliamik maqisoornermik pingaarnerpaamik pinngitsoortinniartariaqarput. Taamaaliortoqassaat oqartussat sukumiisunik malittarisassaqartitsinerisigut, sukangasunik peqqissusermut, isumannaallisaanermut avatangiisinullu malittarisassaqarnikkut, sukumiisumik pilersaarusiornikkut kiisalu atortorissaarutit pitsaanerpaat, avatangiisitigut periaatsit pitsaanerpaat aammalu mianersuussisussaatitaanerup atortinneqarnerisigut.

Maqisoortoqaraluarpat upalungaarsimanermut pilersaarutit pitsaasut piareersimassapput, aamma teknikkikkut atortorissaarutit kiisalu nunap immallu assingi sinerissami sunnertianerpaanik nalunaarsuiffiusimasut atorneqassallutik. Tassunga atatillugu pingaaruteqarpoq tikkuassallugu Baffinip Ikerani ukiuunerani uuliamik maqisoornerup akiornissaanut periaatsunik pitsaasunik suli nassaassaqanngimmat.

Inerniliineq – uuliamik maqisoorneq

Baffinip Ikerani uuliaqarnermik misissueqqissaarnermi qalluinermilu uuliamik maqisoorneq avatangiisitigut ajornerpaamik sunniuteqarsinnaavoq, sineriallu sunnertianerpaajusussaalluni. Tamaaniipput uumassusillit tamalaarpassuit, aammalu kangerliumanerni kangerlunnilu uuliap toqunartui eqiterussinnaaqalutik. Aammattaaq piffiit tamakku inuit aalisarlutik piniarlutillu pissaqarfigilluartarpaat. Aammattaaq sineriak sivisuumik sunnersimaneqarsinnaavoq. Imaanngilarli avataa sunnerneqarnavianngitsoq, taamaanimi timmiarpassuaqartarpoq uuliaarluernermit eqqugaasinnaasunik.

Ilisimasat amigaataasut misissuinerillu nutaat

Naak 2007-2011-mi aammalu 2011-2014-imi misissuisoqarsimagaluartoq (takuuk kapitali 11) Baffinip Ikerani uumassusileqarfiit immikkoortortaasa ilaat pissutsillu allanngorarnerisa ilaat pillugti paasissutissat amigaatigineqarput. Avatangiisinik aqutsineq eqqarsaatigalugu ilisimasat pisariaqartinneqartut aammalu Baffinip Ikerani siunissami uuliaqarfimmi sulianut malittarisassanngortussat suuneri kapitali 11-imi utaqqiisaasumik oqaatigineqarput. Uuliamik maqisoornermut upalungaarsimanissamut pilersaarusiornissaq eqqarsaatigalugu, avatangiisit pillugit naliliilluni nalunaarusiornissamut, piffiit eqqortiasut suussusii tikkuarsinnaanngorumallugit, uuliasiornerit malittarisassiorsinnaanngorumallugit, uuliasiortitseqatigiiffiit avatangiisinik nalilersuinerannut atortussamik aammalu uuliaarluinerit allalluunniit ajutoornerit naliliivigisinnaajumallugit pissutsit massakkut qanoq issusii ilisimajumallugit avatangiisit ilisimasaqarfigineqartariaqarput. Aammattaaq silap allanngoriartornera Baffinip Ikerani uumassusileqarfiit immikkoortuinut assigiinngitsunut qanoq sunniuteqarnersut paasiumallugu ingerlaavartumik naliliisoqartariaqarpoq.

Baffinip Ikerani avatangiisinik malinnaanermut pilersaarusiortoqartariaqarpoq, aammalu uuliasiornermut akuersissuteqarfimmi ataatsimi arlalinniluunniit uuliamik qalluisoqaleraluarpat taanna piareersimasariaqarluni. Pilersaarut taama ittoq siunissami Baffinip Ikerani uuliasiorluni sulianik aqutsinermut uumassusileqarfinnik tunngaveqartumut tapertaassaaq – erseqqinnerusumik takuuk kapitali 11.