Aarhus University Seal / Aarhus Universitets segl

Nr. 215:

Boertmann, D. & Rosing-Asvid, A. 2017. Seabirds and Marine Mammals in Southeast Greenland II, Results from a survey between Scoresby Sound and Tasiilaq in July and August 2016. Aarhus University, DCE – Danish Centre for Environment and Energy, 40 pp. Scientific Report from DCE – Danish Centre for Environment and Energy No. 215 http://dce2.au.dk/pub/SR215.pdf

Eqikkaaneq

Tunup kujasinnerusortaani Ittoqqortoormiit Tasiilallu akornani sinerissami timmissat ineqarfiinik miluumasunillu imarmiunik (annermik puisinik sineriammiunik) nalunaarsuiluni umiarsuakkut angalanermit paasisat nalunaarusiami matumani allaatigineqarput. Misissuineq tassaavoq suliniutip ukiunik marlunnik sivisussusillup immikkoortuisa aappaat naggataallu, tassanilu tunup kujasinnerusortaani sineriappasissut
misissuiffigineqartussaapput. Immikkortoq siulleq 2014-imi naammassineqarpoq. Suliaq tamarmi danskit avatangiisinik aqutsisoqarfiannit (’DANCEA’) kiisalu Kalaallit Nunaanni aatsitassalerivimmi avatangiisinut aqutsisoqarfimmit aningaasalersorneqarpoq.

Timmissat ineqarfiit katillugit 116 tikinneqarput kisitsivigineqarlutillu, taakkunanngalu 92-it siusinnerusukkut ilisimasanut sanilliullugit nutaajupput. Sineriak tamanna ataatsimut isigalugu timmissanik imarmiunik soqarluanngilaq, taavalu serfat naajaanaallu amerlanersaallutillu siammasinnerpaajupput. Serfalli Blossevillep Sineriaani amerlalluinnarput. Kisiannili Kap Brewsterip aammalu Manby Halvøp akornanni sineriak taakkunasut inngilaq. Tassani Ittoqqortoormiit Kangerlussuata paani aakkarnersuaqarfik sunniuteqarpoq, tamaani timmiarneqarneroqaaq, tassa amerlassusii assigiinngitsukkuutaallu amerlaqalutik. Alla timmiaqarluartoq (kisiannili Kap Brewsterit eqqaatut peqartiginngitsoq) tassaavoq Kangerlussuup paava kujammullu qeqertaqarfik ikkarloqarfillu Patulajaviit tungaannoortoq, tamaanilu miteqarluarlunilu imeqqutaalaqarluarpoq.

Taateraat erniorfii marluk nassaarineqarput, aappaa ilisimaneqareersup sanilequtaraa, aappaalu aannamut ilisimaneqarsimanngilaq, taavalu Manby Halvømiit Tasiilamut taama ittuni kisiartaalluni. Naajarujussuit
erniorfii arlallit nassaarineqarput, annersaallu aappariinnit 35-init najorneqarpoq. Naajarluilli uissuuminartumik ikittuinnaapput. Manby Halvømi nerlerit isasut piffinni marlunni takuneqarput (katillugit 5), taavalu Tasiilap kujataani 2014-imi nerlernut isasunut naammattoorneqartunut ilanngukkaani malunnarpoq Islandimiit isajartortarnerat nalinginnaasimasoq.

Katillugit isunngarujussuit sisamat Manby Halvøp avannaani takuneqarput. Timmissat taakku siusinnerusukkut arlaleriarlutik tamaani takuneqartarput (2008 aamma 2009-imi timmisartumiit kisitsinermi), tamaanilu erniortarsimanissaat naatsorsuutigisariaqarpoq.

Miluumasut imarmiut akornanni pingaartumik puisit sineriammiut (qasigissat sigguttuullu) sammineqarput, takuuk 2014-imi misissuinerup immikkoortuisa aappaannit nalunaarusiaq). Sinerissami 2016-imi misissuiffigineqartumi qasigissanik ataasiakkaanik takusoqartarsimavoq, tamatumuunalu takusoqarsimanngilaq aammalu puisinik sigguttuunik takusoqarsimanani.

Blosseville Kystip sineriaani nanorpaalussuarnik (n=50) takusoqarpoq, soorlu arnavissanik piaqqisartunik (n=10). Tamarmik nunami kangerlunniluuniit immamut qanittumik sermitalimmi ipput, angalanerummi nalaani tamarmi imaq sikuusimanngilq. Kangerlussuup kujammut paarpasissuani kassortuumi natsersuaqarluarpoq. Piffik taannatuaq sinerissami annertuumi (100 km missaaniittumi) sikut pissutigalugit angallammik nunaliarfissaanngilaq, tamaanilu 5-10 km-imik avasitsigisumi immamiittunik tamalaanik utoqqaassusilinnik aataarpassuaqarpoq.

2014-imisulli oqaatigisariaqarpoq Kap Brewsterip Manby Halvøllu akornat eqqaasanngikkaanni sineriak timmiaqarluanngimmat assigiinngitsullu ikittuinnaammata aammalu erniorfiit siammasimmata.